Blogi

Spede

Lukaisinpa Spede Pasasen elämänkerran, josta ilmeni, ettei tämä tunnettu kansannaurattaja ollutkaan yksityiselämässään lupsakka savolainen, vaan pikemminkin hyvin särmikäs mies, josta asiasta voisi käyttää myös kansanomaisempaa ilmaisua. Speden isä oli kyllä oikeasti hauska mies, mutta luonteeltaan poika muistutti enemmän äitiään, joka oli tiukka ja tarkka talousihminen. Laulaja Kari Tapio asui nuoruudessaan vuokralla rouva Pasasen talossa ja kertoi vuokranantajansa olleen täysin huumorintajuttoman ihmisen. Toisaalta huumorintajuttomuuteen saattoi vaikuttaa myös se, että vuokralainen oli poikkeuksellisen iloluontoinen.

 

Speden yksityiselämästä muistan kirjasta vain yhden huvittavan tapauksen. Kun Speden hautajaisia vietettiin kirkossa, niin yhtenä ohjelmanumerona  oli Arja Korisevan, jonka sukunimi ei ole mielestäni kovin hyvä laulutaiteilijan sukunimi, esittämä Muistatko vielä sen virren, joka soveltuukin hyvin hautajaisten tyyppiseen tapahtumaan. Pahaksi onneksi juuri kun Koriseva puhkesi laulamaan, alkoi kännykkä hänen laukussaan suureen ääneen soimaan digitaalista Säkkijärven polkkaa. Tilanteen pelasti Jukka Virtanen, joka totesi suureen ääneen, että Spede soittaa.


Kommentit (0)



Kupsin karmea tappiomaali

Kyllä ei mieli mettä keittänyt, kun radiosta omin korvin kuulin, miten lisäajalla pallo lirui Kupsin maalin alanurkkaan, ja valmentajan Jarkko Wissin mukaan työläisjalkapalloa pelaava Tampereen Ilves voitti siten tiukan väännön jälkeen savolaista lyhyt syöttöpeliä harrastavat kuopiolaiset 1-0 hieman helpon näköisellä lirumaalilla.

 

Silloin tuli tunne, että tähän sitten elämä päättyi, tai että ainakaan ei ensi kesänä FC Barcelona juokse Keskuskentän viheriölle esittämään savolaista lyhyt syöttöpeliä Euroliigan ottelussa, jonne uskoin vielä 91 peliminuutin jälkeen Kupsin selviävän. Tosin voi selvitä vieläkin, mutta se edellyttää, että sarjan jumbojoukkue JJK ja sarjan kolmanneksi huonoin FC Kemi voitetaan, ja se on haasteellinen tehtävä. 

 

Mutta selitykseni Kupsin mahdolliselle mitaleille tippumiseen on uskottava. Kups on kohdannut kovimmat kilpailijansa, eli HJK:n, Ilveksen ja FC Lahden kaksi kertaa vieraissa ja vain kerran kotonaan. Laskujeni mukaan kotikenttäetu lähes yhden maalin luokkaa ja jos kuopiolaisilla olisi ollut kovimpia vastustajia kohdatessaan kaksi kertaa kotikenttäetu, olisi joukkue lähellä Suomen mestaruutta. Missään sivistysvaltioissa ei hyväksyttäisi näin epäreilua sarjajärjestelmää.


Kommentit (0)



Väinämöinen

Ja taas myönnän kirjoittaneeni ropakantaa. Terävä kommentaattori antoi palautetta ja joudun sen perusteella myöntämään, ettei taida Väinämöinen ollakaan Kärkkäälän poekia, vaan tämä tietäjä iänikuinen syntyikin ilmeisesti Airakselan puolella. Nimittäin Kakkisensalolla itse Kakkisenjärven vieressä Airakselan puolella on lampi nimeltään Väinämöinen, jolla itsekin olen monet kerrat käynyt. 

 

Vaikuttaa todennäköiseltä, että ainakin Väinämöisen kesämökki sijaitsi tämän lammen rannalla. Harmittaa vietävästi, että en älynnyt mainita uskontotieteen professori Juha Pentikäiselle, joka männä viikolla luennoi kirjastolla Savoon liittyvistä paikannimistä, että kotipuolessani, tosin valitettavasti vähän entisen Karttulan puolella, lienee tietääkseni Suomen ainut Väinämöiselle nimetty lampi.

 

Monet paikannimet on maassamme nimetty asukkaiden mukaan. Kakkisensalolta löytyy mm. Taskisenlampi ja uskoakseni myös Kakkisenjärvi on saanut nimensä sen rannan asukkaan mukaan. Toisaalta Kakkinen merkitsee eräissä murteissa myös haltiaa, mutta itse äänestän sukunimi-Kakkisen puolesta, sillä sen nimisiä ihmisiä Savossa oli ennen paljonkin, mutta ei enää sangen ymmärrettävästä syystä.

 

Suomen tunnetuin Kakkinen on suurpainija ja olympiavoittaja Kuopiossa syntynyt Eino Kakkinen, joka kypsemmällä iällä vaihtoi nimensä Eino Leinoksi. Runoilijaan hän ei ole sukua, vaikka kouluvuosinaan Eino Lönnbohm, eli sittemmin Eino Leino, tunnettiin vahvana juntturana. Alunperin Lönnbomit olivat Mustosia ja Mustoset ovat tunnettua voimailijasukua. Runoilija Leinon kaukainen sukulainen Jari Boogie Mustonen taisi joskus jopa voittaa kehonrakennuksen Suomen mestaruuden.


Kommentit (1)



Kalevalaista liikenneraivoa

Professori Juha Pentikäisen luennon innoittamana tutkin Kalevalaa, jonka tutkimisesta luulin jo kouluaikana saaneeni kylliksi. Pentikäinenhän kertoi ainakin minun mielestäni selvästi, että Kalevalan tapahtumat sijoittuvat Savoon ja tosiaan ainakin Hornankallio ja Pisanmäki mainitaan kansalliseepoksessamme.

 

Kirjan mukaan Väinölän aholla, jonka uskon sijaitsevan Kärkkäälässä jossain Väinöläntien varrella, Väinämöisen ja Lemminkäisen reet eivät mahtuneet ohittamaan toisiaan, vaan niin ihkatiukalle siinä mentiin, että aisanpäät osuivat toisiinsa sen verran lujasti, että vesi tippui vempeleestä, rasva rahkehen nenästä.

 

Tiukka vääntöhän siitä seurasi ja nykykielellä selvä liikenneraivokohtaus. Väiski oli sitä mieltä, että nuorempana Joken oli siirryttävä sivuun, mutta Jokke ei näkemystä hyväksynyt, vaan oli valmis ratkaisemaan konfliktin jopa väkivallalla. Lopulta asia päätettiin ratkaista siten, että tyhmempi väistyköön. 

 

Jokke alkoi luettelemaan, mitä kaikkea hän tietää ja paljon hän tiesikin sekä luonnon- että maantieteestä. Senkin hän kertoi, että "Tieän puut Pisan mäellä, hongat Hornan kalliolla: pitkät on puut Pisan mäellä, hongat Hornan kalliolla." Elikkä Jokke on maailmaa nähnyt mies ja käynyt vallan Leppävirralla ja Nilsiässä asti.   

 

Väiski väitti Joken olevan tiedoiltaan lasten tai korkeintaan naisten tasolla, jonka jälkeen tämä alkoi jo lipsumaan totuudesta ja väitti olleensa paikalla, kun maailmaa luotiin, mutta senkin väitteen vaka vanha Väinämöinen vakuuttaa olevan muunneltua totuutta, koska ei hän siellä vastustajaansa nähnyt, kun oli itse paikalla maailman luomista todistamassa. Lopulta mahtavampi tietäjä suuttuu ja meinaa sotkea vastaantulijansa vallan suohon, mutta luopuu aikeesta, kun häviäjä lupaa parittaa siskonsa voittajalleen.

 

Oikeastaan tuo liikenneraivosta kertova Kalevalan neljäs luku on kuin Kummelihuumoria, kun sen vain oikein ymmärtää. Jos Aki Kaurismäki jatkaa vielä elokuva-alalla, niin hän voisi filmata Kalevalasta modernin version samalla tavalla, kuin hän teki Rikokselle ja rangaistukselle, jossa oikeustieteen ylioppilas Roskolnikovin sijasta pääosassa oli teurastaja Rahikainen. 

 


Kommentit (2)



Kärkkäälää ja kärkkääläläisiä

Nuorempana ihmettelin sitä, miten hyvä ja erikoinen muisti minulla oli erilaisten tapahtumien suhteen, sillä mitä kauemmin tapahtumasta oli kulunut, niin sitä selvemmin minä sen muistin. Nyt olen huomannut, että muisti on alkanut sassaroimaan ja niinpä olen, kun vielä jotain sentään mielestäni muistan,  kiireellä pistänyt paperille muistikuvia, tarinoita ja katkelmia sekä hajamietteitä Kärkkäälän kylästä ja kärkkääläisistä.

 

Kirja nimeltään Kärkkäälää ja kärkkääläläisiä tuli eilen painosta ja on nyt minulta tilattavissa. Koska pienpainatustoimintaharrastus on kallista eikä suinkaan ns. yksilehmäisen harrastus, on tämä 228-sivuinen muutaman kuvankin sisältämä kirja kallis, eli se maksaa 20 € ja lisäksi mahdolliset postikulut, jotka lienevät muutaman euron. Köyhille ja pieneläjille kirjaa myydään halvemmalla ja perustellusta syystä voin antaa sen ilmeiseksikin.

 

Kirjan voi tilata sähköpostilla osoitteesta aulis(at)koivistoinen.net tai puhelimitse numerosta 0505439647. Kirja ei ole hyvä, mutta kyllä minä itse ainakin sen säälistä ostaisin.


 


Kommentit (1)



1-5 / 3508 Seuraava sivu >>