Blogi

Vähemmän hauska mies lähti

Pentti Linkolakin sitten lähti. Häntä ei pidetty samanlaisena huumorimiehenä, kuin eilen lähtenyttä Pertti Paasiota, vaan pikemminkin häntä pidettiin hyvin synkkänä miehenä. Synkkää kuvaa vahvistaa myös hänen pikkuveljensä Martin vähän ennen kuolemaansa isolleveljelleen lähettämä lasku tämän pikkuveljen pilaamisesta.

 

Pentti Linkolan mukaan maailman pelastaa vain se, että iso osa ihmiskunnasta lyödään lihoiksi ja häntä pidettiin sen vuoksi suurena ajattelijana maamme lukeneiston parissa. Itsekin olen huolissani Telluksen tilasta, mutta en olisi valmis lyömään ketään lihoiksi, vaan pitäisin humaanimpana keinona vaikkapa kaikkien syntyvien tyttövauvojen sterilointia, koska sen ratkaisun taakse voisi eduskunnan enemmistökin asettua.

 

Tosin epäilen, ettei sellainen ajatus synnytä samanlaista myönteistä vastaanottoa maamme sivistyneistön parissa, kuin lihoiksi lyöminen. Maamme älymystöllä on ollut historian aikana tapana uskoa kaikenlaisiin väkivaltaisiin totalitäärisiin oppeihin.

 

Tosin oli Penassa hauskempikin puolensa. Kun mieheltä kysyttiin hänen puoluekantaansa, kertoi hän äänestävänsä kaunista naista puoluekantaan katsomatta. Ja kun kovasti kehuttu Risto Isomäen ekotrilleri Sarasvatin hiekkaa ilmestyi, tuomitsi Linkola kirjan liian pessimistisenä ja lisäksi sen seksuaalikuvaukset liian mielikuvituksettomina ja kömpelöinä.

 

Isomäen vuonna 2005 ilmestynyt kirjan tapahtumat ajoittuvat vuoteen 2026, jolloin kasvihuoneilmiö on edennyt niin pitkälle, ettäSuomeen on tullut keskieurooppalainen ilmasto. 15 vuotta sitten Linkola ei uskonut niin nopeaan ilmaston muutokseen, mutta siinä asiassa hän ainakin oli väärässä.


Kommentit (0)



Hauska mies lähti

Entinen ulkoministeri Pertti Paasiokin sitten lähti. Turkulaisuudestaan huolimatta hän oli harvinaisen hauska humoristi, jonka muistelmateos Punatulkku ja sikarodeo kilpailee hauskuudessaan Mikko Pesälän Herrana on hyvä olla ja Lasse Lehtisen Luotettavien muistelmien kanssa tasapäisesti.

 

Mieleeni hänen kirjastaan on jäänyt tarina siitä, kun hän oli tutustumassa maailman suurimman demokratian Intian kansanedustuslaitokseen, jossa ei edes yritetty olla vieraskoreita, vaan talo eli tavallaan. Paasion huomio kiinnittyi erityisesti noin kymmenen kansanedustajan rykelmään, jotka parasta aikaa löivät toisiaan turpaan oikein tosissaan. Ketään muita asia ei näyttänyt kiinnostavan, vaan silloin vielä murhaamatta ollut pääministeri Gandhikin silmäili sikäläisiä Ilta-Sanomia moisen asian vuoksi katsettaan nostamatta.

 

Paasio oli kuitenkin sikäli tunkeileva, että tiedusteli paikalliselta parlamentaarikolta, että eikö asiaan pitäisi jotenkin puuttua. Hän sai jyrkän kiellon. Tappelijoista olisi kuulemma ollut vielä enemmän harmia, mikäli he olisivat alkaneet käyttämään puheenvuoroja. Tämä periaate kannattaisi huomioida myös Suomen eduskunnan toiminnassa.

 

Olisiko ollut sama Intian reissu, jolloin ulkoministeri Paasio kävi uimassa, jollain tuntemattomalla rannalla, mutta koska hän ei seutua tuntenut kunnolla, hän kysyi paikalla olleilta kyläläisiltä, että onko täällä päin näkynyt haita. Kyläläiset vakuuttivat, ettei haita ollut näkynyt. Kun Paasio palasi uimasta, hän ihmetteli, että minkä vuoksi alueella ei ole haita, niin paikalliset vastasivat, ettei haita ole, koska täällä on niin paljon krokotiilejä.

 

Pertti Paasion poliitikon ura kaatui siihen, että hän sattui joskus esiintymään julkisuudessa eriparisissa kengissä. Tilannetta ei yhtään parantanut se, kun hän vakuutti asiaa ihmetteleville, että hänellä on kotona toinenkin samanlainen epäsymmetrinen kenkäpari.


Kommentit (3)



Kun Salmin nimismiehelle rikkihappoa juotettiin

Nähtäväksi jää säilyykö yhteiskuntarauha maailmalla koronaviruksen aiheuttamassa kaaoksessa. Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieliin se, että vuonna 1831 riehui kolera Venäjän Unionissa ja myös Laatokan Karjalassa Salmen pitäjässä tuonenviikate tuo julma niitti saalistaan taudin vuoksi.

 

Pitäjän nimismies yritti apulaisineen aivan oikein taistella epidemiaa vastaan puhdistamalla kaivovesiä kemikaaleilla, joiden koostumusta en ole onnistunut selvittämään. En tiedä, joko silloin oli käytössä kloori, jolla nykyään vesiä puhdistetaan, mutta, joka silti on myös tappava myrkky, jota käytettiin niin menestyksellä ensimmäisen maailman sodan rintamilla, että ainakin korpraali Adolf Hitler menetti joksikin aikaa näkönsä.

 

Nimismies pyrki parhaan kykynsä mukaan toimimaan kansan parhaaksi, mutta vaikka monet vakuuttavat, että kyllä kansa tietää, niin ainakaan sillä kertaa kansa ei tiennyt omaa parastaan. Rahvas katsoi, että pitäjän nimismies Georg Jakob Neiglick on myrkyttänyt heidän kaivonsa ja niinpä hänet otettiin kiinni ja pakotettiin juomaan rikkihappoa. Kun nimismiestä ei rikkihapon avulla saatu hengiltä, hänet poltettiin elävältä.

 

Ymmärrettävistä syistä rapsuthan siitä tulee, kun nimismiehelle juotetaan rikkihappoa ja sitten vielä poltetaan elävältä.  148 salmilaista sai syytteen ja tuomiot olivat ankarat. 93 sai kuolemantuomion ja muutkin saivat raippoja, putkaa, linnaa ja vankeutta. Kuitenkaan kuolemantuomioita ei enää siihen aikaan pantu täytäntöön, vaan ne muutettiin pakkotyöksi, joka oli kuitenkin melkein sama asia, koska pakkotyölaitokset eivät olleet mitään lepokoteja.

 

Suomen viimeinen rauhanajan teloitettu oli muuten suonenjokelainen Tahvo Putkonen, joka mestattiin vuonna 1825 sen vuoksi, että hän oli viettänyt nimipäiviään niin riehakkaasti Aatami Koivistoisen luona, että löi Lassi Hirvosen halolla kuoliaaksi. Putkonen menetti päänsä muistaakseni jossain Pieksämäen kirkon lähistöllä, jonne olisi tapauksen johdosta syytä pystyttää muistolaatta.

 

Olen vahvasti sitä mieltä, että Salmin kolerakapinassa olisi ainesta elokuvaksi tai ainakin joku itsensä pöhköksi lukenut historian lisenssi voisi tehdä siitä väitöskirjan. 


Kommentit (2)



Viron tieteellistekninen kehitys

Jatkan virolaisten ylistämistä. Joskus vuosia sitten suomalaislapset pärjäsivät kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa loistavasti ja jopa pikkuisen virolaisia paremmin. Nyt ovat voimasuhteet muuttumassa. Muistelen, että virolaiset viimeksi ohittivat suomalaiset matematiikan puolella ja venäläiset lukutaidossa.

 

Itse joskus ajattelin, että Suomen ja Viron Pisa-menestys johtui pitkälti siitä, että molemmissa maissa iso osa TV-ohjelmista tekstitetään, mutta venäläisten osalta se ei selitä menestystä. Suomalaisten huononevan menetyksen kansainvälisessä vertailussa uskon johtuvan älykännyköiden yleistymisestä lasten ja varhaisnuorten keskuudessa.

 

Joskus ihmettelin sitä, että suomalaisen lompakot ovat jostain syystä pullollaan erilaisia kortteja ja esitin, että ainakin ajokortti, passi, kelakortti, kirjastokortti ja kauppojen asiakaskortit voisivat olla samalla kortilla. Tietooni on saatettu, että Virossa tämä hanke on jo ainakin osittain toteutettu. 

 

Virolaiset ovat tieteellisteknisessä kehityksessä edenneet jopa niin pitkälle, että jo vuosia sitten siellä siirryttiin vaaleissa nettiäänestykseen. Suomikin yritti samaa asiaa eräissä kunnissa kokeiluluontoisesti joissain kunnallisvaaleissa, mutta meillä siitä ei tullut lasta eikä mitään muutakaan, vaan ainoastaan jokunen oikeusjuttu erilaisten sotkujen vuoksi.

 

Toisaalta viimeaikaiset maailmantapahtumat ovat aiheuttaneet sen, ettei meillä enää suunnitella äänestyslipuista luopumista eikä siitä edes keskustella julkisuudessa. Syitä hiljaisuuteen en uskalla arvailla, koska se saattaisi aiheuttaa epäilyjä neuvostovastaisuudesta. 


Kommentit (2)



Virolaisten etevyys lähes kaikessa ärsyttää

Minua pohjimmiltaan hyvin isänmaallisen ihmisenä vallan ärsyttää tuo virolaisten menestyminen elämän eri aloilla meitä suomalaisia paremmin. Myöntää esimerkiksi täytyy, että Georg Ots laulaa eittämättä paremmin Rakastan elämää kuin Kauko Käyhkö; molemmat miehet ovat muuten syntyjään Pietarista. 

 

Enkä usko, että kukaan suomalaisnainen pystyy laulamaan Warumin yhtä kovaa ja korkealta virolainen Miliza Korjus. Jonkinlainen lohdutus asiassa on se, että uskon Milizan olevan sikäli suomalaistaustainen, että hänen sukulaispoikansa Tapio Korjus on tuonut meille viimeisimmän miesten keihäskullan olympialaisista. Milizan lisäksi maailman oopperalavoilla on mainetta niittänyt 1930-luvulla myös eräs toinen virolainen, jonka etunimen päälle en nyt pääse, mutta sukunimi on jäänyt helposti mieleeni, koska se oli Kusilampi. Suomen korkeamoraalisessa Yleisradiossa hänen ei sallittu koskaan esiintyä sukunimestä johtuvista syistä.

 

Erityisen nöyryyttävää oli joskus viisi kymmentä vuotta sitten, että Suomen ja Viron välisessä Naapurivisa-nimisessä tietokilpailumaaottelussa virolaiset olivat parempia, vaikka heitä on viisi kertaa vähemmän. Varsinkin etelänaapurien Hardi Tiidus oli suomalaisille liian kova luu eikä edes meidän Esko Kivikoskemme hänelle pärjännyt, vaikka Kivikoski selviytyi jopa tietämisen maailmanmestaruusotteluun australialaista Brian Jonesia vastaan, jonka tapauksen muistan yhä kristallin kirkkaasti, vaikka meidän Eskomme sen ottelun hävisikin.

 

Kaikista nöyryyttävintä on sitten se, että näihin päiviin asti suomalaiset ovat olleet maailman johtava autohurjastelukansa, mutta eivät ole enää, koska virolaiset ovat ainakin väkilukuun suhteutettuna ajaneet edellemme. Muistanpa, miten ensimmäiselle virolaiselle rallikuskille meillä naureskeltiin vielä josku 90-luvulla, mutta eipä naureskella enää. Se kuski, jonka etunimen päälle en nyt pääse, oli muuten sukunimeltään Kulli.

 

Lopuksi keskitymme kuuntelemaan tunnelmaan sopivaa musiikkia:

https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=miliza+korjus%2C+warum

 

 


Kommentit (0)



1-5 / 4408 Seuraava sivu >>