Blogi

Mannerheim ja Suonenjoki

Kun lukee enemmän, niin luule vähemmän. Ennen luulin, ettei Marski liity mitenkään Suonenjokeen, mutta olen kirjasta omin silmin lukenut, että hänellä on hyvin tiivis asiallinen yhteys mansikkakaupunkiin. Nimittäin kun Mannerheim aloitti vuonna 1918 sotatoimien johtamisen Seinäjoen asemalla pysäköidystä junanvaunusta, yritettiin hänet murhata. Kaikki eivät nimittäin olleet ihastuneita siihen, että ilmetty ryssän upseeri komensi valkoista armeijaa. Murha yrityksen jälkeen vaunu ympäröitiin piikkilankaesteillä.

 

Olen tavallisesti luotettavista lähteistä saanut tietää, että murhayrityksen taustalla oli erään suonenjokelaisen herrasmiehen vaari. Murhayrityksen epäonnistuttua mies surmasi itsensä.

 

Kysyin dosentti Teemu Keskisarjalta, että eikös tapaus olisi hyvä kirjan aihe. Dosentti muuttui mietteliään näköiseksi ja myönsi, että murhayritys on hyvä kirjan aihe. Keskisarjahan on erikoistunut kirjoissaan väkivaltaan, seksiin ja perversioihin. Mannerheimista on tehty noin 700 tutkimusta, mutta murhayritys on täysin tutkimatta. Keskisarja julkaisee kirjan puolen vuoden välein, joten tuskin kestää vuottakaan, kun tiedämme totuuden tuosta vaietusta asiasta.


Kommentit (0)



Kärkkäälää ja kärkkääläläisiä

Nuorempana ihmettelin sitä, miten hyvä ja erikoinen muisti minulla oli erilaisten tapahtumien suhteen, sillä mitä kauemmin tapahtumasta oli kulunut, niin sitä selvemmin minä sen muistin. Nyt olen huomannut, että muisti on alkanut sassaroimaan ja niinpä olen, kun vielä jotain sentään mielestäni muistan,  kiireellä pistänyt paperille muistikuvia, tarinoita ja katkelmia sekä hajamietteitä Kärkkäälän kylästä ja kärkkääläisistä.

 

Kirja nimeltään Kärkkäälää ja kärkkääläläisiä tuli eilen painosta ja on nyt minulta tilattavissa. Koska pienpainatustoimintaharrastus on kallista eikä suinkaan ns. yksilehmäisen harrastus, on tämä 228-sivuinen muutaman kuvankin sisältämä kirja kallis, eli se maksaa 20 € ja lisäksi mahdolliset postikulut, jotka lienevät muutaman euron. Köyhille ja pieneläjille kirjaa myydään halvemmalla ja perustellusta syystä voin antaa sen ilmeiseksikin.

 

Kirjan voi tilata sähköpostilla osoitteesta aulis(at)koivistoinen.net tai puhelimitse numerosta 0505439647. Kirja ei ole hyvä, mutta kyllä minä itse ainakin sen säälistä ostaisin.


 


Kommentit (0)



Hulttio Mannerheim

Eilen Teemu Keskisarja luennoi hulttio Mannerheimistä Kuopion Isänmaallisen seuran ja Kirjakauppa Rosebudin järjestämässä tilaisuudessa. Olin paikalla isänmaallisen nuorison edustajana. Keskisarjan alustus oli värikäs ja hauska. Hän käytti myös sattuvia ilmaisuja. Tuskin ennen on Marskista sanottu nykysuomella, että "Mannerheimiä kyr-i" jokin asia.

 

Ja hulttiohan se Mannerheim varsinkin nuorempana oli. Nykyään kirjoitettaisiin vallan iltapäivälehdissä, mikäli luokan häirikkö oppilas pitäisi tapanaan ampuilla tritsalla teräskyniä luokkatovereidensa perskannikoihin. 18-vuotias tuleva armeijan ylipäällikkö sai potkut Haminan kadettikoulusta ilmeisen homostelun vuoksi.

 

Vesipoikakaan mies ei ollut. Nuorena ratsu-upseerina hän otti ns. kalsarikännit ja tuntiessaan asian johdosta voimakasta ylenantamisen tarvetta junassa, hän avasi vaunun ikkunan ja puklautti siitä pitkän syljen. Ikävä kyllä seuraavassa vaunussa istui kenraali, joka oli juuri samalla hetkellä työntänyt päänsä vaunun ikkunasta ja tuleva marsalkka ns. laatoitti kenraalin. Tapauksen seurauksena nuori ratsu-upseeri alennettiin sotamieheksi.

 

Mannerheimia kutsuttiin Pietarissa yleisesti hulttioksi ja sen maineen aiheutti varsinkin se, että hän nai rahasta, vaan ei rakkaudesta, upporikkaan kenraalin tyttären. Huolimatta siitä, että vaimo omisti Ukrainassa suomalaisten pitäjien kokoisia maatiloja, onnistui aviomies hävittämään valtavan omaisuuden.

 

Mutta kuitenkin Keskisarja kertoi syvästi arvostavansa Mannerheimiä, koska vanhemmiten hän viisastui ja pystyi luotsaamaan Suomen kunnialla sotavuosien läpi. Sitä luennoitsija ei kertonut, vaan olen sen jostain lukenut, että Suomea johti sota-aikaan erinomainen kärkikaksikko. Presidentti Ryti nimittäin tiesi kaiken, mutta ei ymmärtänyt mitään, kun taas Mannerheim ei tiennyt mitään, mutta ymmärsi kaiken.


Kommentit (0)



Tuleva talviurheilun supervalta

Niin siinä sitten kävi, että olen munkin velkaa. Työpaikalla löin vetoa sen puolesta, että Norjan blondihiihtäjä selviää kärystään vakavalla huomautuksella. Ei selvinnyt, mutta tulee ilmeisesti selviämään mukaan seuraaviin olympialaisiin Etelä-Koreassa paikassa, jonka nimen päälle en nyt pääse ja vaikka pääsisinkin, en osasisi sitä lausua tai oikein kirjoittaa, on se sen verran hankala nimi ja selvästi hankalampi kuin Daegu, jossa oli muutama vuosi sitten yleisurheilun MM-kisat-

 

Jo tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että Norja tulee viemään niissä kisoissa kaiken mahdollisen, ellei sitten yksi Iso-Britanniaa edustava hiihtäjä, joka Rukalla sijoittui miesten kisassa noin kuudenneksi, jatka huikeaa kehitystään ja lyö kiilaa norjalaisrintamaan. Kyseinen brittihiihtäjä harjoittelee Norjassa ja siellä on sellaiset menetelmät käytössä, joilla brittikin pistetään hiihtämään. Ennen muuten suomalaisilla oli Kiurun Akun kertoman mukaan konstit, joilla pantiin ruumiitkin hiihtämään.

 

Mutta luettuani Immo Kuutsan, joka on viisas mies, muistelmat suhtaudun varauksella siihen, että norjalaisylivoima jatkuu pitkään. Nimittäin kiinalaiset ovat tulossa. Kuutsan juttusilla oli käynyt ryhmä kiinalaisia valmennusoppia hakemassa ja eiköhän hiihtomaailmassa ala kohta puhaltamaan uudet tuulet. Tosin kiinalaiset olivat suhtautuneet aika varauksellisesti menestymismahdollisuuksiinsa ja korostaneet sitä, että vain harvalla kiinalaisella on mahdollisuus harrastaa hiihtoa. Maassa asuu ainoastaan 300 miljoonaa ihmistä alueella, jossa voi harrastaa hiihtoa.


Kommentit (0)



Rosbergit

Tiukaksi menee maamme Vuoden urheilijan valinta. Itse epäilen, että mustana hevosena kisaan ilmestyy vielä loppumetreillä autonkuljettaja Nico Rosberg, jolla on ainakin sikäli kytkentöjä Suomeen, että hänen vaarinsa oli töissä tuossa lähellä Likolahden teurastamolla. Luulen, autonkuljettaja Nicon äänestyksessä voittavan pyörätuolinkuljettaja Leo-Pekka Tähden. Naisnyrkkeilijä Mira Potkonen on todennäköisesti vasta kolmas, joka seikka tulee ärsyttämään naisasialiikkeen edustajia ja ihan perustellusti.

 

Rosbergit olisivat sitten ensimmäinen isä-poika-yhdistelmä, joka on voittanut Vuoden urheilija-tittelin. Kekehän voitti vuonna 1982 äänestyksessä täpärästi Matti Nykäsen. Tuota valintaa arvosteltiin silloin kovasti, koska kaikki eivät pitäneet autohurjastelua arvostettavana urheiluna eikä Rosbergia urheilumiehenä, kun taas Matti Nykästä pidettiin esimerkillisenä urheilijanuorukaisena, joka ei ensimmäisen maailmanmestaruutensa kunniaksi suostunut edes sampanjaa maistamaan.

 

Iisalmen lyseossa liikuntaa opettanut Immo Kuutsakaan ei arvostanut silloisen oppilaansa Keijo Rosbergin karting- eli kuten siihen aikaan sanottiin mikroautoilun Suomen mestaruutta, vaan antoi tälle urheilusta vain 9, koska kartingautoilu ei ollut koulun opetussuunnitelmassa. Sekin ysi saattoi tulla enemmänkin siitä, että Keke osasi heittää voltin takaperin, johon temppuun ei muuten kovin moni pysty ja lisäksi hän oli hyvä koripallossa. Pojan urheilun ysi ärsytti Keken isää Larsia siinä määrin, että hän kävi koulussa valittamassa asiasta, mutta Immon pää ei kääntynyt ja isä Rosberg poistui paikalta jupisten.

 

Keken urheilunumeroon saattoi vaikuttaa alentavasti myös se, että vaikka hän menestyi hyvin koulun maastojuoksukilpailussa, paljastui jälkeenpäin, että hän oli ajanut osan matkasta polkupyörällä ja juosta jolkutellut vain alun ja lopun. Myönteistä on kuitenkin asiassa se, ettei hän autoillut vaan pyöräili. Muuten vuoden 1904 olympialaisten maratonin ensimmäisenä maaliin tullut ja jo voittajanakin juhlittu, hylättiin myöhemmin, kun paljastui, että hän oli ajanut valtaosan matkasta autolla. Mies itse piti asiaa huumorileikkinä, mutta huumorintajuttomat urheilujohtajat lätkäisivät miehelle ikuisen kilpailukiellon.

 

 


Kommentit (0)



1-5 / 3214 Seuraava sivu >>