Blogi

Kyllikki Saaren suohauta

Isojokelaisen Kyllikki Saaren kuolemasta on kulunut kohta 70 vuotta, mutta vieläkin se muistetaan ja vieläkin tapaus kiehtoo kansan mieltä. Professori Juho Saari julkaisi viime syksynä tieteellisen tutkimuksen tästä henkirikoksesta eikä turhaan julkaissutkaan, koska nyt puhdistui rikoksesta epäillyn silloisen Isojoen vt. kirkkoherran maine. Hän ei ole syyllinen kuolemaan. Hänellä on vankka alibi, koska hän oli tapahtuma-aikaan seuroissa kymmenien kilometrien päässä tapahtumapaikasta.

 

Sikäli vt. kirkkoherran maine ei täysin puhdistu, koska professori Saaren tieteellinen tutkimustyö paljastaa, että vt. kirkkoherra kyllä ahdisteli ns. seksuaalihässimismielessä Kyllikkiä, kun tämä työskenteli seurakunnassa toimistoapuna. Sellainen ei kuulosta nykyaikana hyvältä, muta toisaalta epäilen, ettei tuollainen ahdistelu oli siihen aikaan lähes maantapa. Harva on se seurakunta maassamme, jossa ei juoruttaisi siitä, että joku pappi on tykännyt liikaa rippikoulutytöistä.

 

Muuten muistanpa tapauksen, jossa eräs vanha vaari, joka oli ollut Isojoella poliisina Kyllikki Saaren surman aikaan, vakuutti telkkarissa, että kaikkihan paikkakunnalla tietävät, että em. vt. kirkkoherrahan sen teon teki, mutta ny on tieteellisesti todistettu, että vanha poliisimies oli väärässä ja samalla myös tieteellisesti todistettiin se, ettei suuren yleisön äänestyspäätöksillä kannata rikosten syyllisiä valita. Tänä keväänä pitäisi ilmestyä Teemu Keskisarjan kirja Kyllikki Saaren jutusta ja kirjoittaja itse mainosti jo tv:ssä, että siinä paljastetaan teon tekijä. Olen varannut kirjastosta kyseisen teoksen.

 

Juho Saaren kirjasta ilmenee, että Pohjanmaalla on alettu panostaa matkailuun ja niinpä Kyllikki Saaren suohaudan lähelle on rakennettu peräti puolen hehtaarin suuruinen parkkipaikka satunnaisille turisteille. "Kyllikki Saaren suohauta" on jo nimenä mielessäni kylmiä väreitä herättävä. Kamaluudessaan sen kanssa kilpailevat ainoastaan sanat "kosteusvaurio" ja "sinkkiarkku".

 

Aionpa vielä joskus matkustaa Pohjanmaalle tutustumaan Kyllikki Saaren suohautaan, josta tosin tuskin enää löytyy johtolankoja tapauksen ratkaisemiseksi. Samalla matkalla aion tutustua kaikkiin muihinkin Pohjanmaan matkailunähtävyyksiin, eli Kurikan Kusikiveen, joka sai nimensä siitä, että joku Ruotsin kuningatar kävi luonnollisella tarpeellaan kiven takana ja Jurvan maailmankuuluun muurahaispesään, jolla kaksi paikkakuntalaista veljestä teki muurahaispesässä istumisen maailmanennätyksen.


Kommentit (0)



Kamppailuhiihto

Olen pessimisti, koska pessimisti ei yleensä koe elämässään pettymyksiä ja niinpä povasin, että Suomi, isiemme maa, saa Oberstdorfin mömmönkisoista vain kaksi ronssia, jotka tulevat Kuopioon, mutta väärässä olin ja siitä on mieleni iloinen. Suomi, isiemme maa, on jo nyt saanut kaksi hopeaa ja eiköhän se Iivokin vielä ronssin tuo.

 

En halua vähätellä poikiemme äskeistä urotekoa, enkä syytä enkä väitä, mutta kuitenkin totean, että hiihdon parisprinttikilpailu, josta urheilumuodosta Suomi nyt hopean taisteli, on urheilun lukuisista eri muodoista yksi typerimmistä; kyllä se sellaista kaaosta ja sähläämistä on. Saattaa tosin olla, että tuollainen vauhtia ja vaarallisia tilanteita sisältyvä hiihtotapahtuma kiehtoo hiihtourheilusta vähän ymmärtäviä tahoja, mutta minua se ei kiehdo. Se saattaisi kiehtoa minua enemmän, jos siitä kehitettäisiin selkeästi hiihtoon kamppailulaji, jossa vaikkapa jääkiekon sääntöjen mukaiset taklaukset ja jalkapallon sääntöjen mukaiset liukutaklaukset olisivat sallittuja.

 

Sen sijaan minua kiehtoo suuresti vaikkapa perinteisen tyylin 50 kilometrin kilpailu väliaikalähdöllä suoritettuna. Vieläkin yksi suurimmista urheiluelämyksistäni oli Ramsaun vuoden 1998 mömmönkisojen viisikymppinen, jossa Mika Myllylä ja Anders Veerpalu taistelivat tiukasti voitosta. Tapahtuman arvoa lisäsi sekin, ettei silloin tarvinnut epäillä, että joku puhdas urheilija olisi ollut sotkemassa rehtiä kamppailua.

 

Tästä pätkästä kohdasta 7min40 sek voi katsoa elämäni suurimman urheiluelämyksen. Siinä Norjan mies jää Lahden 2001 mömmönkisojen viestissä kuin seisomaan, kun Mika Myllylä pistää ison vaihteen silmään. Silloin sanoin, kun norjalaisen selkä nousi pystyyn, että enpä olisi uskonut moista päivää koskaan näkeväni ja siinä olin ihan oikeassa.

https://www.youtube.com/watch?v=Sy6H4i7trK0

 

 


Kommentit (2)



Vaakuuttava suoritus

Ei voitakaan Norja kaikkea, kuten vanhana ja hyvänä pessimistinä jo ennätin epäillä. Yhdistelmähiihdon voitti kaikkien suomalaisten ihailema ja rakastama Venäjän Aleksandr Bolšunov todella vakuuttavan esityksen jälkeen. Mies ei peesaillut ja kyttäillyt, kuten vaikkapa norjalaisilla on epäuheilijamaisena tapana, vaan hallitsi kisaa alusta loppuun johtaen suuren osan matkasta, joka tuollaisessa yhteislähtökisassa pitäisi olla etukäteen tuhoon tuomittu taktiikka, ellei sitten kyseessä satu olemaan ylivoimainen Elmon, (Kainalniemen Hiki) kaltainen suorastaan yli-inhimillinen voittajatyyppi 

 

En ole sitten Espanjaa jostain syystä, jota voin vain arvailla, edustaneen Johann Mühleggin päivien nähnyt moista ylivomaa. Johann Mühlegghän voitti samankaltaisella taktiikalla Salt Laken olympialaisten 50 km:n hiihdon, kuten kaikki, jotka hiihtourheilusta jotain muistavat, varmasti muistavat. Ruotsin nuori ja lupaava Pehr Elofsson yritti seurata Espanjan miestä, mutta sitten luovutti ja ilmoitti lopettavansa uransa, kuten hän sitten tekikin,  koska muut huijaavat. Kuten ainakin Johann Mühlegg teki, sillä tiettävästi kisan jälkeen doping-testissä sinkkiämpäristä suli pohja miestä testattaessa.

 

Itse kuitenkin olen lähes varma, että Aleksandr Bolšunov on sen sijaan rehti ja reilu urheilijanuorukainen, joka ei ole koskaan ottanut mitään. Suon hänelle mielelläni Mömmön-kisojen kultamitalin. Äskeisessä hiihdossa todistettiin se, että yksi venäläinen vastaa 5,5 norjalaista, koska Bolšunov yksin taisteli 5,5 norjalaista vastaan ja kukisti heidät kaikki lopussa. Hänen jälkeensä saapui maaliin viisi norjalaista ja kuudentena oli brittihiihtäjä, jonka äiti on norjalainen ja joka itse pääsee nauttimaan norjalaisten valmennustiedosta.

 

Suomalaisista paras oli Iivo Niskanen, joka oli 13, ja Markus Vuorela oli seuraavaksi parhaana 34.. Varmasti suomalaiset saavuttivat muitakin hyviä sijoituksia, mutta niistä ei ole vielä tietoa tätä kirjoitettaessa, koska muut edustajamme eivät ole vielä saapuneet maaliin.


Kommentit (0)



Keskimääräistä iloisempi tunnelma

Suomen yhdistetyn joukkueen nuori edustaja Ville Karhumaa lienee hyvin fiksu urheilija, koska äsken tv-haastattelussa häneltä kysyttiin Suomen joukkueen tunnelmista ja hän totesi Suomen joukkueen tunnelman olevan keskimääräistä iloisempi. Se on sattuvasti sanottu. Minunkin tunnelma on nyt keskimääräistä iloisempi Savon Saalistajan, eli Ilkka Herolan, taistelemasta hopeasta, joka ei varsinkaan kovien norjalaisten joukossa ole häpeä.

 

Ennen kisoja veikkasin, että Norja voittaa lähes kaiken, mutta että Suomi ja tarkemmin Puijon Hiihtoseura saa kaksi ronssia, joka on Savossa tuttu mitali, koska Pielaveden Sammon Ronssi Ruuskanen ja Heinäveden Hyrskeen kasvatti Mira Potkonen ovat ronsseillaan pelastaneet kaksi kertaa olympiakisoissa Suomen maineen urheilevan maailman silmissä. Olin siis jälleen kerran liian pessimistinen, koska heti toisena oikeana kisapäivänä tuli hopea.

 

Kirjoitan tätä Uukuniemen Urheiljoiden pusero ylläni, mutta pusero taitaa mennä vaihtoon, koska jossain kätköissäni minulla pitäisi olla 70-luvulta periytyvä Puijon Hiihtoseuran pusero, jonka selkämyksessä lukee PHS, jonka eräs asiaa tuntematon epäili olevan lyhennys sanoista Perkele, Helvetti, Saatana.

 

Muuten tavallaan PHS:n pusero liittyy myös kotikyläni Kärkkäälän historiaan, koska hyllyssäni kunniapaikalla olevassa paksussa kirjassa Suomen hiihdon historia todetaan jo heti alkulehdillä, että kun kilpahiihtoharrastus 1800-luvun lopulla saapui maahamme, perustettiin maamme ensimmäiset hiihtoseurat Helsinkiin, Kuopioon ja Kärkkäälään.


Kommentit (0)



Bolšunov jää! Bolšunov jää!

Harva on se kerta, jolloin jokin kansakunta osittaa eittämättä olevansa muita parempi kansakunta, mutta tänään oli se kerta. Kun miesten sprinttikisan loppusuoralle käännyttiin, huusin mielessäni, että Bolšunov jää, Bolšunov jää! Niinhän se alkoholismiin valitettavan nuorena nukkunut radion ylipääselostaja huusi, kun Salmisen, Askolan ja Iso-Hollon muodostama sinivalkoinen rintama pisti ison vaihteen päälle kympin juoksussa Berliinin epäpoliittisissa olympialaisissa ja Japania edustanut korealainen Murakoso alkoi jäädä.

 

Huikea on Norjan talviurheilumahti. Nyt maa otti ylivoimaisen kolmoisvoiton yhtenäisenä rintamana ja suomalaisten rakastama Venäjän Bolšunov jäi sprinttikisassa kuusi sekuntia, joka merkitsee tuollaisessa kilpailussa valovuotta. Norjalaisten lisäksi myös suomalaisilla on syytä riemuun, koska suomalais-ugrilaisen mansi-kansan edustaja Sergei Ustjugov oli viides, joka saattaa jäädä suomalais-ugrilaisten kansojen parhaaksi saavutukseksi meneillään olevissa hiihdon mömmön-kisoissa. Mainittakoon, että manseja on maailmassa vajaat 10.000 kpl..

 

Huikea on Norjan talviurheilumahti muutenkin. Juuri käydyissä ampumahiihdon mömmön-kisoissa maa voitti seitsemän kultaa, kun muu maailma voitti vain viisi. Luulen, että tänään alkaneissa hiihdon mömmön-kisoissa norjalaiset menestyvät vähän paremmin, koska ampumahiihtopuolella heiltä meni hieman alakanttiin. Mutta saavuttivat suomalaisetkin ampumahiihtopuolelle ihan hyviä sijoituksia, koska esimerkiksi miesten viestijoukkue taisteli itsensä sijalle 19 ja mm. Moldova hävisi meille ihan mennen tullen.


Kommentit (0)



1-5 / 4735 Seuraava sivu >>