Blogi

Ulkomaalaistaustaiset

Tuo sosialistisesta  mediasta lainaamani kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja kertoo myös syyn siihen, miksi parin tunnin kuluttua Suomi, isiemme maa, aloittaa ensimmäisen arvokisaottelunsa jalkapalloilun merkeissä. Mikäli Suomi äänestettäisiin takaisin, koostuisi maajoukkueemme Rissasista, Heiskasista ja Hyvärisistä eikä maajoukkueemme pelaisi arvoturnauksessa.

 

Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieleen se, että parasta aikaa avausotteluaan pelaavan Sveitsin maajoukkueryhmässä on ainakin kosovolaisen parturini mukaan 11 kpl kosovolaisia pelaajia. Ja muistelenpa, että kun Ranska voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa muutamat mm-kisat sitten, niin avauskentällisessä ei pelannut muistaakseni yhtään perusranskalaista.

 

Tuo sosialistisen madian kuva on tietysti vastaus erään poliittisen ryhmän vaalimainokseen, jossa oli samanlainen kunnan kerrostalon ulkomaalaisnimiä vilisevään asukasluettelo ja viittaus siihen, että asuntojonossa on etuiltu. Paljon mahdollista, että tuossakin kuvan luettelossa on entisiä kunnan vuokratalon asukkaita, mutta asiasta vastaavat viranomaiset eivät varmaankaan myönnä jonoissa etuilemista.

 

Hieman minua häiritsee, ettei kuvan luettelossa mainita Hämäläisen nimeä. Nimittäin maajoukkueen keskikenttämies Nicholas Hämäläinen on tummahipiäisyydestään huolimatta melkein Savon poekia, koska hänen isänsä Tapio Hämäläinen pelasi Kuopion Kopareiden mestaruussarjajoukkueessa, kun olin nuori.


Kommentit (0)



Kärkkäälän jylhää romantiikkaa

Eräs Kalevi pistäytyi juuri kylässä. Olen aina epäillyt, ettei Suonenjoen Kärkkäälän kylässä esiinny juurikaan romantiikkaa, mutta Kalevi kertoi, että ainakin ennen esiintyi. Nimittäin kun lähinaapurini Viljami pyysi Alinaansa vihille joskus vajaat sata vuotta sitten, niin silloin romantiikkaa esiintyi ainakin häivähdyksen omaisesti.

 

Viljami muuten oli ainakin laulajatähti Erkki Junkkarisen serkku, ellei peräti eno ja hän kosi isänsä Kallen uuden vaimon aiemmasta liitosta olevaa tytärtä Alinaa, eli siis vähää vaille sisarpuoltaan. Alina vastasi myöntävästi ehdolla, että ylkä hankkii hänelle uudet kengät. Kyseessä oli siis tavallaan sen ajan järkiavioliitto. Viljami kipaisi heti jalkaisin ostamassa Suonejoen kirkolta 15 kilometrin päästä mielitietylleen varmasti mielestään tyylikkäät jalkineet.

 

Viljami ei kovin paljoa naisten muodista ymmärtänyt, joten homma ei mennyt ns. putkeen. Ylkä nimittäin osti kaksi kappaletta saman jalan kenkiä. Se ei tyydyttänyt morsianta, joka perustellusti vaati, että sulhasen tulee välittömästi käydä vaihtamassa ainakin toinen kenkä erijalkaiseksi. Ilmeisen rakastanut kosija teki työtä käskettynä ja niinpä hän käveli jalkaisin yhtenä päivänä yli 60 kilometriä. Kärkkääläiset ovat tunnetusti kovia urheilijoita ja tämä tarina vahvistaa tätä käsitystä.

 

Tapauksesta tulee muuten mieleen Kalle Päätalon jossain kirjassa mainittu sanonta, jonka mukaan kiimaisen kilometrit ovat lyhyitä.


Kommentit (0)



Hyönteiskato

Tällaisenä poikkeuksellisen rikkaana sääskikesänä suomalaisen on vaikea uskoa, että suuri uhka ihmiskunnan tulevaisuudelle on hyönteiskato. Tämän kauhistuttavan asian opin, kun juuri lukaisin Erkki Tuomiojan vastailmestyneen kirjan Tulevaisuuden varjossa - selviääkö ihmiskunta. Teos on niin synkkää luettava, että vallan harmittaa, että kansan mielenkiinto päälle painavan maailmanlopun sijasta onkin kiinnittynyt pääministerin aamiaisin.

 

Tuomioja kertoo esimerkiksi sen, että tutkijoiden mukaan luonnonsuojelualueillakin lentävien hyönteisten määrä on vähentynyt 75 %. Mies itsekin on ihmetellyt sitä, kesäisestä järvimaisemasta ovat hävinneet ennen niin yleiset hyönteisparvet. Ja tosiaankin itsekin tuon luettuna muistin, että minun nuoruudessani hyttysparvien oli tapana järjestää näyttäviä tanssiaisia, mutta enpä ole noita tanssiaisia pitkään aikaan havainnut. Kuten en myöskään kiiltomatoja, ja ennen isot ja pörröiset kimalaiset ovat kääpiöityneet ja muuttuneet muutenkin kituliaan näköisiksi.

 

Tuomiojan mukaan hyönteiskadon syynä saattaa olla uusien teknologioiden tuottama sähkömagneettinen säteily. Tuo on näkemys, josta kaipaisin asiantuntijoiden tutkittua tietoa. Ennen aina naureskelin sähkölaitteiden säteilyä pelkääville ja korostin heille, että itse en ainakaan polkupyörändynamosta halua luopua, vaikka se levittääkin säteilyään ajajansa sukusolujen välittömässä läheisyydessä.

 

Toisaalta yksi ihmiskunnan tulevaisuutta varjostava haaste on se, että ihmiset näyttävät olevan menettämässä kykynsä suvunjatkamiseen eikä senkään asian perussyytä ole luotettavasti selvitetty; ehkäpä selityksenä on sähkömagneettinen säteily, jota myös polkupyörändynamot levittävät.


Kommentit (2)



Bella Posso ja KTP

Vieläkin askarruttaa Keskuskentällä Kupsin ja Tampereen Ilveksen naisjoukkueiden pelin jälkeen kajahtanut italialaisten kommunistien taistelulaulu. Se saattoi hyvinkin olla vierasjoukkueen taistelulaulu, sillä onhan Tampere historiassa ollut hyvin punainen kaupunki, jopa niin punainen, että vuoden 1906 selkeästi poliittisen yleislakon aikaan kaupungissa rettelöitsevät lakkolaiset painattivat punaiselle paperille ns. punaisen julistuksen, jossa he vaativat aika mahdottomia, eli esimerkiksi yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta maahamme.

 

Tampereen punaisuudesta kertoo sekin, että jossain urheiluruudusssa Tampereen Ilveksen Veikkausliigajoukkueen päävalmentaja Jarkko Wiss vakuutti ihan vakavalla naamalla joukkueensa pelaavan työläisjalkapalloa. Tampere on kuuluisa työläiskirjailijoistaan, mutta minulle oli uutta, että siellä on myös työläisjalkapalloilijoita.

 

Tarkistin varmuuden vuoksi netistä asian ja sain selville, ettei Bella Ciao ole ilvesläisten taistelulaulu. Sen sijaan se tavallaan on KTP:n, joka ennen työväenliikkeen konkurssia tunnettiin Kotkan Työväen Palloilijoina, taistelulaulu. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, ettei KTP pelaa työläisjalkapalloa, vaan joukkue korostaa pelaavansa ahtaajajalkapalloa, joka sataman kasvateille onkin luonteva vaihtoehto.

 

Tosin kotkalaisten taistelulaulu ei ole kovin verihurmainen, sillä alkuperäisessä italialaisversiossa kerrotaan, että "aamulla varhain kivääriin tartuin", mutta kotkalaisversiossa sen sijaan aamulla varhain tartutaan possoon, eli munkkipossuun, joka minusta kuulostaa makeammalta vaihtoehdolta. Kotkalaisviisun nimikään ei ole Bella Ciao vaan Bella Posso. Hiljennymme asiaan kuuluvalla hartaudella kuuntelemaan KTP:n taistelulaulua Bella Possoa:

https://www.youtube.com/watch?v=HtHpw2dnQHk

 

 


Kommentit (0)



Bella Ciao ja Kups

Kuten aiemminkin olen kertonut, on Kuopion Palloseuralla vahvat oikeistolaiset juuret, sillä onhan joukkue tavallaan tehtailija Saastamoisen yksityisarmeijan jatke. Tosin alkuaikoina nimenä ei ollut Kuopion Palloseura, vaan Kuopion Aktivistien Salainen Taistelujärjestö. Sen vuoksi tapahtui viime sunnuntaina Kups-Ilves-pelin jälkeen jotain todella yllättävää.

 

Se ei ollut yllätys,että ensin kentän kaiuttimista kajahti ilmoille Kupsin naisjoukkueen perinteinen voittolaulu, eli Esa Pakarisen hieman hampaaton Meiltähän tämä käy. Mutta heti sen jälkeen alkoi Keskuskentän historiassa ensimmäisen kerran soimaan italialaisten kommunistipartisaanien taistelulaulu Bella Ciao. 

 

Asioilla on selityksensä ja olen miettinyt pääni puhki löytääkseni selityksen myös tälle asialle. Luulen, että selityksenä on Suomen naisjalkapallokenttien kautta aikojen paras pelaaja makedonialainen Gentanja Rochi. Hänet valittiin ottelun parhaaksi pelaajaksi, sillä hän teki Kupsin molemmat maalit, ja Bella Ciao kajahti kuulumaan heti sen jälkeen, kun kenttäkuulutus oli asiasta kertonut. Ehkä Gentanja on kyllästynyt vähän hampaattomaan Esa Pakariseen ja halusi kuulla jotain purevampaa.

 

Tosin Rochi ei ole italialainen, vaan sieltä samalta suunnalta Makedoniasta, jossa myös elävät vahvat partisaaniperineet. Sitä pitsi hän lienee nähnyt Ermanno Olmin elokuvan Puukenkäpuu. Näin sen nelisen kymmentä vuotta sitten ja vieläkin muistan kohtauksen, jossa voitokkaat partisaanit laskeutuvat vuorilta vapauttamaan kylää ja joukkoja johtaa hyvin paljon Gentanja Rochin oloinen valtavankokoinen nainen kivääri kainalossa. Mielestäni kohtauksen taustalla soi Bella Ciao.

 

Lopuksi hiljennymme kuuntelemaan tunnelmaan sopivaa musiikkia, josta kuopiolaiselle jalkapalloyleisöllä olisi paljon oppimista. Nimittäin kun Kups toissa kesänä voitti Suomen mestaruuden, oli tuhatpäinen yleisö seuraamassa ratkaisuottelua torilla isolta videoscreeniltä. Koska savolaiset ovat hämäläisten ja karjalaisten sekasikiöitä ja perineet hämäläisiltä jäykän kehonkielensä, oli tunnelma loppuvihellyksen jälkeen jäyhä kuin körttien Herättäjäjuhlilla. Sen sijaan tunnelma on paljon elävämpi tässä italialaisten samankaltaisessa toritapahtumassa.

 

https://www.youtube.com/watch?v=FncIPsJLm6g

 
Kommentit (0)



1-5 / 4837 Seuraava sivu >>