Blogi

Kuopiolaisen jalkapalloilun katastrofi

Huolestuttavia jalkapallouutisia kantautuu Kuopiosta tänne Pietariin asti. Kups selvisi eilen jatkoon Eurokentillä, ja kun näin Euroliigan jatko-ohjelman, alkaa olla urheilukielellä selviö, ettei Kuopio tänäkään vuotena voita Suomen mestaruutta, jonka asian haluaisin vielä tässä elämässä kokea. Veikkausliigan otteluohjelma on Kupsille liian rankka ja seuraavissa kotimaan sarjan otteluissa joukkueen energiat eivät luultavasti riitä.

 

Euroliigassa vastaan tulee Legia Varsova ja se on pelottavan kova joukkue. Tavallaan Legia Varsova on myös savolaisjoukkue, koska jatkosota-aikaan Suonenjoen Halolanmäen kylällä oli eräässä maalaistalossa sotavankina Varsovalainen huipputason jalkapalloilija, joka oli esittänyt kyläläisille sirkusmaisia temppuja pallolla. Tapauksen muistelija oli sitä mieltä, että puolalaissotavanki olisi edustanut Varsovan Dynamoa, mutta sellaista seuraa ei tietääkseni ole ollut, joten uskon miehen olleen Varsovan Legian joukkueen kantavia voimia.

 

Jos ihme tapahtuu ja Kups etenee Euroliigassa jatkoon, ei joukkueella tule olemaan pikkurahan puutetta ensi kaudella ja ehkäpä sitten tapahtuu se ihme, että Kuopion torilla tavataan. 


Kommentit (0)



Kaukasuksen makeat mansikat

Vanhan suomalaisen kansansanonnan mukaan Pietarissa liikkuja ei voi olla niin viisas, etteikö hän tulisi huijatuksi eikä niin tyhmä, etteikö pystyisi jotakuta huijaamaan. Itse kävin tänään Pietarin kaukaasialaisia kauppahallissa, koska tunnen suurta sympatiaa sikäläisiä yritteliäitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat kovia kauppiaita sekä valmistavat hyvää ruokaa ja hyviä kuivia punaviinejä.

 

Ihmeekseni löysin kaukaasialaisia mansikkamiehiä, joilla ei ollut tuotteidensa hintoja mitenkään esillä eikä heidän pakkauskokonsakaan täyttänyt Suomen lain vaatimuksia - rasiat olivat selvästi yli litran, mutta alle kilon, kuten mansikkamiehet auliisti myönsivätkin.

 

Mansikat eivät ulkonäöltään olleet ihan suonenjokelaisten veroisia ja hintakin lienee ollut vähän kalliimpi mitä Kuopion torilla pyydetään. Mutta suurin yllätys oli mansikoiden maku. Ihan tuli lapsuuteni Ydenit mieleen. Niin makeita, suorastaan suussa sulavia marjoja en ole ihan äskettäin syönyt. Tai sitten marjojen päälle oli suihkutettu sokerivettä.  

 

Olen sitä mieltä, että Marjanviljely-yhdistyksen asiantuntijoiden olisi kiireellä matkustettava jonnekin Gruusiaan tutustumaan sikäläisiin kollegoihin. 


Kommentit (2)



Eräkirjan ja jopa väitöskirjan aihe

Olen mielestäni lukenut kaikki suomalaiset eräkirjat, poikien seikkailukirjat ja kaukopartiokirjat, mutta enpä ole törmännyt kertomuksiin siitä, miten muinaiset hämäläiset käytännössä toteuttivat eränkäyntimatkansa Sisä-Savon erämaihin. Tutkin tuossa Suomen karttaa ja yllättävän lyhyt on venematka jostain Sysmästä Suonenjoelle. Tosin sokkeloinen reitti se on ja nykyajan matkalainen tarvitsisi navigaattorin avukseen, mutta ehkä muinaisilla esi-isillämme oli sukupolvien ajoilta muistitietoa asiasta.

 

Veikkaisin, että hyvällä kirkkoveneellä myötätuulessa soutuvuoroja vaihdellen ja ehkä apupurjetta avuksi käyttäen matka taittuu kahdessa päivässä. Itse olen ollut airoissa kirkkoveneessä, jolla soudettiin kovassa vastatuulessa 70 kilometriä päivässä ja olin kokemuksen jälkeen lähes talutuskunnossa, mutta epäilen entisten erämiesten olleen riskimpiä soutumiehiä kuin mitä itseni kaltaiset pikkuvirkamiehet.

 

Koivistoisen suvun muinaiset esi-isät soutivat nykyisen Pietarin seudulta Suonenjoen erämaihin, kun joutuivat häviölle sissisodassaan Pietari Suurta vastaan, mutta ilmeisesti he eivät soutaneet Kymijokeen laskevia vesistöjä pitkin, vaan Saimaan kautta. Saimaastakin pääsi kätevästi Kymijoen vesistöön kuuluville Suonteelle ja Iisvedelle, kun veti veneensä 300 metriä leveän Kuivataipaleen yli. Kuivataipaleelle Suonenjoen Herralan kylälle rakennettiin 1800-luvun lopulla pieni kanava yhdistämään Vuoksen ja Kymijoen vesistöt ja kaunis kanava siitä tulikin, kuten yllä oleva kuva todistaa.

 

Muuten olen jyrkästi sitä mieltä, että jonkun itsensä pöhköksi lukeneen historian lisenssin tulisi tehdä väitöskirja hämäläisten eräretkistä Sisä-Savoon.

 


Kommentit (0)



Keltamahat

Asiantuntevan Sysmän kirkon oppaan kanssa keskustelimme aiheesta, miksi sysmäläisiä ainakin naapuripitäjissä haukutaan keltamahoiksi. Selityksenä on kuulema se, että vauraat sysmäläiset söivät voita silloinkin, kun köyhät naapurit kärvistelivät nälässä. Sen sijaan vastausta en saanut asiaan, miksi naapuripitäjäläiset kutsuvat hartolalaisia karvakorviksi. Itse en ainakaan ole huomannut hartolalaisten korvissa poikkeavaa karvanmuodostusta.

 

Olen törmännyt  tuohon keltamahaisuusilmiöön muussakin yhteydessä.  Kuopiolainen "isokeisari" professori Lampen, joka oli syntynyt vuonna 1865 ja joka oli maamme ensimmäinen matkakirjailija, kertoo eräässä 1920-luvulla ilmestyneessä kirjassaan, että hänen vaarinsa oli poikasena tavannut vanhan miehen Hämeessä, joka oli kysellyt uteliaana, että vieläkö siellä Nilakassa on niitä tosi keltamahaisia lahnoja.

 

Sisä-Savo oli vanhaa hämäläisten eränkäyntialuetta, ja historian kirjoista löytyy mainintoja siitä, että Sysmän puolen miehet kävivät jopa jonkinlaista sotaa savolaisia uudisasukkaita vastaan Rautalammin erämaissa. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että sekä Sysmä että Rautalampi olivat aikoinaan pinta-alaltaan suuria emäpitäjiä ja saattoi jopa olla, että ne olivat rajanaapureita.

 

Lampenin kertomuksesta voi päätellä, että hämäläiset erämiehet kiertelivät keltamahaisten lahnojen perässä Sisä-Savossa ehkä vielä 1700-luvun lopulla. Kerrotaan, että savolaiset uudisasukkaat olivat törmänneet eräällä järvellä hämäläisiin kalamiehiin, jotka olivat vakuuttaneet omalla murteellaan, että "menkää pois, tänne ei enää mahlu". Tähän lupsakka savolainen oli sutkaissut, että "kyllä myö mahlutaan, kunhan teijät ensin tapetaan".


Kommentit (0)



Sysmän jämäkkä kirkko

Vaan osattiinpa Suomessa ennen rakentaa jämäkästi ja siitä todisteena on Sysmän kirkko, jota kunnioitin läsnäolollani Kirjakyläpäivien yhteydessä. Sysmän Herran huone on seisonut ihan vatupassissa paikallaan jo yli 500 vuotta, vaikka matkan varrella on monenlainen viha maatamme koetellut. Itse rakennuskin on näkemisen arvoinen, mutta näkemisen arvoinen on myös kirkon sisällä oleva saksalaisperäinen historiallinen esineistö.

 

En syytä enkä väitä, mutta totean, että luultavasti kyseiset kirkolliset tarvekalut ovat ryöstämällä saatuja. Elikkä ihan hukkaan ei 30-vuotinen sota mennyt suomalaisten osalta. Vaikka 1600-luvulla suuri osa Keski-Euroopasta pistettiin p-------n päreiksi, eli kuten siistimmin sanotaan vitukkeiksi, kun eurooppalaiset selvittivät sitä, kenen suhde yhteiseen mielikuvitusystävään oli oikea ja vaikka iso osa maamme miehistä vietiin pois arkiaskareistaan teuraaksi sivistyneeseen Eurooppaan, niin toivathan hakkapeliitat kuitenkin edes jykevän alttarikaapin ja jonkin verran muutakin hengellistä käyttötavaraa Sysmän kirkkoon.

 

Historia ei välttämättä toista itseään, mutta epäilen, että muslimimaailmassa on parhaillaan menossa oma 30-vuotinen sota. Juutalaisen paimentolaisheimon väkivaltaisiin kansantarinoihin perustuvat uskonnot näyttävät historian valossa olevan väkivaltaisimmillaan 1500 vuotta syntymänsä jälkeen. Puolitoista tuhatta vuotta sitten kuolleen Mohamedin jälkeensä jättämää uskonyhteisön hallinnollista epäselvyyttä on alettu vasta viime aikoina näyttävästi selvittämään sunnien ja shiiojen välillä.


Kommentit (0)



1-5 / 4147 Seuraava sivu >>