Blogi

Kreikka-Suomi 8-1

Muutaman päivän takainen Savon Sanomat, joka on Postin lakon vuoksi nyt kaikkien luettavissa netissä, muistutti siitä, että jo vuonna 1980 Suomi oli lähellä jalkapallon EM-kisapaikkaa. Ensimmäisessä karsintapelissä Stadionilla kaatui Kreikka sensaatiomaisesti 3-0 ja maaleista kaksi teki sensaatiomaisesti ensimmäistä maaotteluaan pelannut 21-vuotias Atik Ismail.

 

Seuraavaksi voitettiin Unkari 2-1 ja silloin Atik teki tosin vain yhden maalin. Neuvostoliittoa vastaan poikamme venyivät kaksi kertaa tasapeliin, mutta Kreikassa vierasottelusta tuli sitten katastrofi. Kreikka voitti peräti 8-1, mutta asioilla on aina selityksensä; Ismailin mukaan Suomen maajoukkue myrkytettiin ennen peliä. Pelaajien mahat olivat hulivilisonnalla, kuten Kalle Päätalo olisi asian ilmaissut ja pettipä yhden hyökkääjän sulkijalihaskin.

 

Vierastappio Unkarille varmisti sitten sen, ettei Suomi selvinnyt kisoihin. Mutta oikeastaan 40 vuotta sitten kyseessä ei ollut niinkään Suomen maajoukkue, vaan enemmänkin Kuopion kaupungin joukkue. Valmentajana oli Mölymäen kasvatti Aulis Rytkönen ja joukkueessa pelasivat kuopiolaiset Aki Heiskanen, Leo Houtsonen, Olli Rissanen, Jouko Suomalainen, Petteri Kupiainen ja Hannu Turunen.

 

Sitä Savon Sanomat ei kerro, että oman muistikuvani mukaan monessa pelissä siihen maajoukkueemme vankkana puolustajana pelasi silloin Mikkelin palloilijoita edustanut Reijo Vaittinen, joka oli alun perin Suonenjoen Pallon kasvatteja.

 

Savon Sanomien hyvän jutun voi lukea Postin lakon ajan tästä linkistä:

https://edition.pagesuite-professional.co.uk/html5/reader/production/default.aspx?pubname=Savon%20Sanomat&edid=d682e5f6-8c1a-4b90-b5ca-8fb57f6f69d4&pnum=19 


Kommentit (0)



Jalkapallon EM-hopea

Entinen jalkapalloilija, entinen alkoholisti ja nykyinen vahva savolainen raittiusvaikuttaja Atik Ismail oli eilen Puoli seitsemän-ohjelman vieraana ja palautti mieleeni sen, että Suomi on kerran ollut jalkapalloilun EM-kisoissa peräti hopealla, vaikka harva sitä enää muistaa.

 

Suomen alle 18-vuotiaiden maajoukkue voitti nimittäin vuonna 1975 Sveitsissä pidetyissä ikäluokkansa EM-turnauksessa ensiksi Neuvostoliiton, pelasi sen jälkeen tasan sekä DDR:n että Länsi-Saksan kanssa, voitti välierässä Turkin ja hävisi loppuottelussa vasta jatkoajan kultaisella maalilla Englannille. Atik Ismailin mukaan oli hyvä, että Suomi hävisi, koska muussa tapauksessa hän olisi juonut itsensä hengiltä.

 

Suomen kokoonpano turnauksessa oli seuraava: 

Maalivahdit: Peter Lindholm, Pertti Valtanen.
Puolustus: Matti Koskinen, Jukka Laamanen, Jarmo Ilola, Vesa Pulliainen, Matti Lahtinen.
Keskikenttäpelaajat ja hyökkääjät: Antti Ronkainen, Petri Uimonen, Arto Uimonen, Harri Lindholm, Leo Houtsonen, Atik Ismail, Heikki Ropponen, Ilkka Lappalainen, Jukka Heinonen.
Valmentaja: Raimo Marttinen  

 

Tuossa joukkueessa oli vahva savolaisedustus, eli kolme oli kuopiolaisia, kaksi pelaajaa ja valmentaja Mikkelistä sekä peräti kaksi varkautelaista, vaikka Varkaus ei ole koskaan muuten kunnostautunut jalkapallon saralla. Joukkueen kapteeni Jukka Laamanenkin oli WP-35:n miehiä. Hän muuten lopetti jalkapalloilun nuorena ja toimii tietääkseni nykyään Joensuussa pastorina.

 

Suomen miesten maajoukkueen vakiokalustoon tuosta nuorisojoukkueesta etenivät ainoastaan viime keväänä syöpään kuollut sijoitusyhtiö Veraventuren toimitusjohtajana toiminut Leo Houtsonen ja Atik Ismail. Ismailin osalta tosin pallo vaihtui jo nuorella iällä pulloon.  

 

Ihan hauskan Atik Ismailin haastattelun voi katsoa tästä linkistä:

https://areena.yle.fi/1-4575758 

 


Kommentit (0)



Suomi taas entisensä

Muutama päivä sitten maamme media vakuutti, ettei Suomi ole enää entisensä, kun poikamme kukistivat potkupallossa Liechtensteinin kääpiövaltion. Viime yönä huuhkajamme kohtasivat Kreikan vieraskentällä ja nyt Suomi on taas entisensä. Poikamme pelasivat ahkerasti, tunnollisesti ja rehdisti vaivojaan vaikertelematta ainakin niin kauan, kuin jaksoivat juoksennella pallon perässä kreikkalaisten syötellessä pelivälinettä näppärästi mieheltä toiselle turhia itseään väsyttämättä. Melkein näytti, että Pohjan poikia pidettiin pilkkana.

 

En ole mikään rasisti, mutta peliä seuratessa tuli taas mieleen, että Välimeren vikkelät ja vilkasälyiset kansat menestyvät jalkapallossa, koska siinäkin asiassa on kysymys vastustajan hämäämisestä; läpirehellinen mies ei jalkapallossa menesty. Lajissa pitää osata puijata ja vaikka en ole rasisti, mieleeni on usein tullut, että maamme uljaita ja ylväsryhtisiä romaninuorukaisia olisi syytä opastaa lajin saloihin. Muuten käsittääkseni sana puijata on lainasana mustalaisten kielestä kuten myös sana mankua.

 

Läpirehelliset suomalaiset eivät tule ensi kesän EM--turnauksessa pärjäämään ja riemuitsen suuresti, mikäli joukkueemme saa otteluista yhdenkin pisteen. Maali tekeminenkin voi olla pojillemme työn ja tuskan takana, mutta minäpä aion tuulettaa villisti jokaisesta Suomen saamasta kulmapotkusta.

 

Toisaalta saattaa olla, että Suomi saattoi eilen hävitä tarkoituksella, Se olisi suurta strategista viisautta, koska huuhkajilta ei enää mitään odoteta ja joukkue pääsee pelaamaan ihan paineitta.


Kommentit (0)



Musiikkia ja urheilua

Televisiossa esitettävän Talvisota elokuvan kolmannessa osassa katkesi piiskatykin kauhavalaisten komppanian päällikkö Yrjö Hautala kahtia, kun hän oli Terentilän taistelussa tulossa vihoviimeisenä täydennysmiehenä linjaan, kun miehet alkoivat olla loppumassa. Alun perin Haaviston komppaniassa oli 191 miestä ja sodan lopussa jäljellä oli 20.

 

 

Luutnantti Yrjö Haavisto urheilumiehiä. Hän voitti vuonna 1925 vapaapainin Suomen mestaruuden sarjassa alle 79 kiloa. Hänen pikkuveljensä Arvo Haavisto pisti paremmaksi ja voitti peräti olympiakultaa Amsterdamissa vuonna 1928 sarjassa alle 72 kiloa.

 

 

Myös kulttuurin saralla Haavistot ovat kunnostautuneet. Yrjön poika Jukka Haavisto on maineikas jazz-muusikko ja Jukan tytär Susanna Haavisto on kunnostautunut näyttelijänä ja laulajana. Yrjö Haaviston tytär Helana Haavisto oli naimisissa Jorma Panulan kanssa ja myös heidän tyttärensä Terhi ja Anu ovat näyttelijöitä.

 

 

Mielenkiintoisena sivuseikkana mainittakoon, että Jukka Haavisto kunnostautui nuorempana soittamalla musiikkia painikilpailussa. Musiikin avulla pyrittiin peittämään painiurheiluun jopa eläimellisenä osana kuuluvat ja ehkä monien mielestä vastenmieliset ja eräiden mielestä hilpeyttä herättävät ruumiin äänet. Tietooni ei ole tullut, että Pohjanmaan painiotteluissa olisi soitettu nimenomaan jazzia, vaan veikkaan tango-kappaleiden puolesta.


Kommentit (0)



Carrincha

Vaikka Suomessa, toisin kuin Ruotsissa, ei ole metsuritaustaisia jalkapalloilijoita, niin jos metsätyömies Nätti-Jussi, josta kerroin kolme iltaa sitten ja jonka kuvakin löytyi linkin takaa, olisi syntynyt 100 vuotta myöhemmin, olisi hän ilman muuta ollut ilmiömäinen lahjakkuus jalkapallokentille, koska hänellä oli se fyysinen erkoisominaisuus, että toinen jalkatarä osoitti taaksepäin. Hänestä esimerkiksi Rovaniemen Palloseura olisi saanut joukkueeseensa erinomaisen harhauttelijan.

 

Nimittäin Barasilian maajoukkueessa kaksi maailmanmestaruutta voittanut Carrincha, joka valittiin vuonna 1962 mm-kisojen parhaaksi, oli pahasti invalidi ja nimenomaan sen vuoksi liikkeissään äärimmäisen yllättävä. Mihen selkäranka oli vääristynyt, jalat olivat kierot ja kaiken kukkuraksi vielä jalat hyvin erimittaiset. Edellä minittujen erityislahjojensa vuoksi hän oli maailman paras harhauttelija ja siitä asiasta löytyy netistä paljon elävää kuvaa.

 

Kaiken kukkuraksi Carrincha oli myös vajaamielinen, mutta sekään ominaisuus ei ole palloilussa mikään haitta. Tytöt tykkäsivät tästä jalkapallotaiturista niin paljon, että hänellä oli ainakin 14 lasta. Carrincha kärsi kaikkien muiden vaivojensa lisäksi myös alkoholismista ja niinpä hän kuoli 49-vuotiaana maksakirroosiin.


Kommentit (4)



1-5 / 4272 Seuraava sivu >>