Blogi

Pallokuvioiset presidentin sukat

Hieman väritön oli eilinen MTV 3:n vaalikeskustelu. Sen jälkeen olin entistäkin vakuuttuneempi siitä, ettei kehittyneessä demokratiassa, jollainen Suomikin on, ole tarvetta poliittisilla valtaoikeuksilla varustetulle presidentille. Presidentti-instituutiosta on ollut niin paljon harmia tällekin maalle, että siitä olisi pikimmiten päästävä eroon. Varsinkin nyt, kun kukaan ei oikein tiedä, kumpi maamme ulkopolitiikkaa johtaa, presidentti vai hallitus, jonka epäselvyyden seurauksena voi tulla katastrofi, kuten Ukrainassa jokunen vuosi sitten.

 

Hieman eiliseen keskusteluun kuitenkin toivat väriä RKP:n edustajan huomiota herättävät pallokuvioiset sukat, jollaiset monien mielestä presidentillisessä käytössä voisivat osaltaan rapauttaa presidentin arvovaltaa. Itse sen sijaan haluaisin juuri samanlaiset suuripallokuvioiset sukat, sillä ne käyvät hyvin yhteen syylinkieni kanssa.

 

Vaikka en ole mikään kielimies, niin melkein pääsen kyseisen RKP:n ehdokkaan nimen päälle, mutta koska en osaa sitä oikein kirjoittaa, niin jätänpä kirjoittamatta. Senkin minä tiedän tuosta edellä mainitusta ehdokkaasta, että nuorena hän oli kovasti radikaali Nalle Wahlroosin tavoin. Kerrotaan, että hän olisi reilut neljäkymmentä vuotta sitten RKP:n nuorisojärjestön tilaisuudessa alkanut osoittelemaan kokousedustajia konepistoolilla huutaen samalla. että "nyt riittää paskan puhuminen". Tiettävästi konepistooli ei ollut oikea vaan jäljitelmä.

 

Hieman toivoin, että hän olisi eilen piristänyt tylsähköä tapahtumaa hyppäämällä ylös ja kaivamalla  yhden käden Jatimatic-jäljitelmän povestaan, sehän mahtuu mainiosti povitaskuun ja huutanut, että "nyt riittää paskan puhuminen". Se olisi lisännyt RKP:n kannatusta ja  toiveita toisesta vaalikierroksesta.

 

Muuten olen sitä mieltä, että Suomessa alkaa olla liikaa erilaisia vaaleja, kun Eu-vaalejakin on alettu viime aikoina  järjestämään perinteisten oikeiden vaalien lisäksi, joissa äänestysvilkkaus on neljännes, eli Amerikan luokkaa ja kun nyt on vielä luvassa uutuutena maakuntavaalit. Presidentin valinnan voisi järjestää puhelinäänestyksenä vaikkapa Syksyn sävel äänestyksen yhteydessä. Tai sitten Suomi voitaisiin muuttaa kuningaskunnaksi ja kuningattareksi valita Ruotsin prinsessa Madelaine, koska erään kärkkääläisen pienviljelijämetsurin mielestä tämä on ihan naetavan näkönen naenen; sen kauniimmin ei Savossa voi naisesta sanoa.

 

 


Kommentit (0)



Kourinta ja maailmanpolitiikka

Eilisten tv-uutisten tärkein sanoma oli se, että vaikka seksuaalinen häirintä on maassamme vähentynyt, on se polttava ongelma edelleenkin. Toiseksi tärkein uutinen oli se, että syntyvyys on maassamme huolestuttavasti vähentynyt. Mietin, että onko edellä mainituilla asioilla jotain tekemistä keskenään.

 

Tv-uutisissa näytettiin, miten varsinkin miespuoliset kansanedustajat jostain syystä hyvin mietteliään näköisinä kuuntelivat keskustelua työpaikkavonkaamisesta ja ymmärrän täysin heidän huolensa. Toisaalta vonkaamisasia ei ole vain vakava asia, vaan sen tiimoilta löytyy myös ihan hauskaa kansanperinnettä. Esimerkiksi Otavan entinen johtaja Heikki Reenpää  kertoo muistelmissaan karjalaisen osakunnan riennoissa tapaamastaan taidehistorian professori Onni Okkosen, joka oli nuorena ylioppilaana ollut Raja-Karjalassa tutkimassa kansanomaisia tekstiilejä ja syyllistyi sillä matkalla tahtomattaan seksuaaliselta häirinnältä vaikuttavaan toimintaan .



Erään talon tuvassa hän oli nähnyt mielenkiintoisia tekstiilejä ja emäntä  kertoi, että talon aitassa olisi vielä lisää talon  tyttären tekemiä käspaikkoja ja muitakin kankaita. Okkonen lähti aitan ovea kilkuttelemaan, mutta oven avatessaan ja hintelän ylioppilaspojan nähdessään talon tytär käsitti tämän aikeet väärin ja tokaisi: " A miun tähe katsho sie älä muniais paisuttele:" Tuon karjalaistytön asenteesta olisi meidän tiukkapipoisilla paljon oppimista.

 

Itse epäilen, että seksuaalisen häirintäasian on nostanut esille Venäjän presidentti Putin.  Se on osa hybridisodankäyntiä, jolla pyritään saattamaan Länsimaat ja varsinkin USA kaaokseen. Luulen, että Trump joutuu kohta jatketun kourinnan vuoksi luopumaan virastaan ja läntinen supervalta on sen jälkeen vailla toimivaa johtoa. Venäjällä sen sijaan seksuaalista häirintää ei tiedetä tapahtuneen ja sikäläinen poliittinen järjestelmä jatkaa vakaata kulkuaan kohti uusia kansainvälisiä saavutuksia.

 

Ymmärrän täysin työpaikkojen seksuaalisen häirinnän aiheuttaman ahdistuksen. Itsekin olen kokenut työpaikkojen sen hyvin kipeänä asiana, koska toiveistani huolimatta minua ei ole koskaan edes pikkusormella seksuaalisesti häiritty. Se kyllä vetää mielen aika katkeraksi.


Kommentit (3)



Urheilu ja tasa-arvo

Urheiluruudussa suomalainen naisjalkapalloilija valitti, että hän ansaitsee vain 40 osan siitä, mitä suomalaismiehet lajinhuipulla. Ymmärrän katkeruuden, mutta ymmärrän myös sen, että moni urheiluruudun katselija mylvähteli ja tömisytteli takaraajojaan mielenosoituksellisesti. Mylvähtelijöiden sukupuoli jääkööt arvailematta.

 

Naisjalkapalloilijalta kysyttiin, että katsooko hän olevansa 40 kertaa miespuolista kollegaansa huonompi pelaaja. Kysymys on ajatuksia herättävä tasa-arvonäkökulmasta. Mielenkiintoista olisi järjestää jalkapallo-ottelu, jossa 11 Suomen maajoukkuemiestä vastassa olisi 440 parasta naisfutaajaamme.

 

Mutta ei se urheilupalkkioiden logiikka noin taida mennä. Messi tienaa yksin enemmän kuin kaikki Suomen palloilulajien harrastajat yhteensä, mutta sitä ei ole nähty tasa-arvoon liittyvänä asiana. Tero Pitkämäki heittää keihästä vajaa 90 metriä ja  tienaa sillä työllä varmaankin 100.000 euroa vuodessa. Itse luulen heittäväni 15 metriä, mutta en katso sen taidon oikeuttavan minua 16.666 euron vuositienestiin.

 

Itse vapaan markkinatalouden vankkumattomana kannattajana jätän kysynnän- ja tarjonnanlain vastuulle yksityisen sektorin urheilijoiden palkat. Yhteiskunta voisi tietysti halutessaan sosiaali- ja veropolitiikan keinoin pyrkiä lieventämään eriarvoisuuden ongelmia. Naisjalkapalloilijoiden kannattaa myös harkita työtaistelutoimia palkkakehityksensä turvaamiseksi, jos katsoo sellaisen toimenpiteen järkeväksi.

 

Sen sijaan valtion maksaman huippu-urheilun osalta olen tiukka feministi. Mielestäni olympiakomitean niukat määrärahat kannattaa keskittää pelkästään naisnyrkkeilijöiden, naispainijoiden ja naispuolisten raskaansarjan pumppuhaulikkoampujien tukemiseen, koska kannatan tiukkaa panos-tuotosajattelua. Kesäolympialaisten harvat Suomen mitalimahdollisuudet ovat edellä mainituissa lajeissa. Ehkä keihäänheitossakin on pikkuriikkisiä mitalimahiksia, jos Antin käsi kuntoutuu ja Tero jaksaa jatkaa kolme vuotta.


Kommentit (0)



Tervolaisia suururheilijoita

Vähän aikaa sitten ihastelin Lahden Kuusysin menestystä vuoden 1985 - 86 Eurooppa cupissa, jossa lahtelaiset olivat edetä melkein loppuotteluun tai ainakin puolivälieräotteluun. Se on suomalaisen jalkapallohistorian merkittävin saavutus.

 

Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että silloinen Lahden Kuusysin joukkue ei ollut kovin lahtelainen. Aiemmin olen jo paljastanut, että valmentaja Keijo Voutilainen oli Kupsin kasvatti, kärkimies Jarmo Kaivonurmi, joka puolivälieräottelussa oli ampua joukkueensa välieriin, oli Kopareiden miehiä ja maalivahti Ismo Korhonen oli syntyjään Suonenjoen poikia.

 

Mutta sitä en ole ennen huomannutkaan, että Kuusysin alakerrassa vastasi pääpelivoimasta kookas Hannu Jäntti, jonka syntymäpaikaksi Wikipedia kertoo Tervon, eli Sisä-Savon miehiä oli siis hänkin. Laskujeni mukaan lahtelaisten joukkueesta määrällisesti lähes viidennes oli sisäsavolaisia ja laadullisesti osuus oli sitäkin suurempi. Jäntin varoitustili tuli tosin täyteen puolivälieräottelussa Bukarestissa, joten hän ei päässyt pelaamaan kotipeliä 35000 katsojan edessä jäisellä Olympiastadionilla.

 

Hannu Jäntti ei ole ainut piskuisen Tervon kunnassa syntynyt suururheilija. Siellä syntynyt Kuopion Sisuveikkoja edustanut Tapani Turunen voitti satasen Suomen mestaruuden vuonna 1981 ajalla 10,58. Sillä ajalla oltaisiin vieläkin Kalevan kisoissa mitalilla. Vielä paremmin lajissaan pärjäsi tervolainen keihäänheittäjä Antero Puranen. Hän voitti Suomen mestaruuden vuonna 1978, oli maailmantilaston kakkonen 1979 ja Moskovan olympialaisten viides vuonna 1980, vaikka portit pysyivät kiinni miehen heittovuorolla.


Kommentit (0)



Kärkkäälää ja kärkkääläläisiä

Nuorempana ihmettelin sitä, miten hyvä ja erikoinen muisti minulla oli erilaisten tapahtumien suhteen, sillä mitä kauemmin tapahtumasta oli kulunut, niin sitä selvemmin minä sen muistin. Nyt olen huomannut, että muisti on alkanut sassaroimaan ja niinpä olen, kun vielä jotain sentään mielestäni muistan,  kiireellä pistänyt paperille muistikuvia, tarinoita ja katkelmia sekä hajamietteitä Kärkkäälän kylästä ja kärkkääläisistä.

 

Kirja nimeltään Kärkkäälää ja kärkkääläläisiä tuli eilen painosta ja on nyt minulta tilattavissa. Koska pienpainatustoimintaharrastus on kallista eikä suinkaan ns. yksilehmäisen harrastus, on tämä 228-sivuinen muutaman kuvankin sisältämä kirja kallis, eli se maksaa 20 € ja lisäksi mahdolliset postikulut, jotka lienevät muutaman euron. Köyhille ja pieneläjille kirjaa myydään halvemmalla ja perustellusta syystä voin antaa sen ilmeiseksikin.

 

Kirjan voi tilata sähköpostilla osoitteesta aulis(at)koivistoinen.net tai puhelimitse numerosta 0505439647. Kirja ei ole hyvä, mutta kyllä minä itse ainakin sen säälistä ostaisin.


 


Kommentit (1)



1-5 / 3570 Seuraava sivu >>