Blogi

Rotuominaisuuksista

Ihan mukava oli suomalaismenestys Dohassa, sillä vaikka maailmassa on lähes 200 valtiota, niin pistetaulukossa sijoituimme kuitenkin sijalle 51. Asiaa arvioitaessa on huomioitava sekin, että kansamme on luonnostaan sangen pyylevää ja persjalkaista, joka rodullisista syistä johtuen antaa paljon tasoitusta muille varsinkin juoksu- ja hyppelylajeissa.

 

Ikuisena optimistina uskon jopa siihen, että koska lopullisten palkintojärjestysten lainvoimaistumiseen kuluu vielä kymmenen vuotta, saattaa Suomi hyvinkin vielä avata mitalitilinsä. Nimittäin sen verran suuria yllätysmitalisteja oli varsinkin voimaa ja räjähtävyyttä vaativissa lajeissa, että kunhan WADA saa hankittua entistä paremmat separaattorit näytteiden tutkimiseen, saattaa positiivisia uutisia kantautua Suomeenkin. Minulle on luotettavista lähteistä kerrottu, että nykyään antidopingtyö on pelkästään valtion omien valvojaviranomaisten vastuulla ja se tieto saa ilmeeni hyvin mietteliääksi eräiden kansallisuuksien suhteen, vaikka en rasisti olekaan.

 

Ja vaikka en ole rasisti, niin mielestäni varsinkin juoksulajeissa tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota rotujen tasa-arvoiseen kohteluun. Esimerkiksi 10.000 metrin juoksussa kymmenen kuivankälppeää mustaa miestä, jotka toivat mieleeni Agatha Christien salapoliisiromaanista tutut kymmenen pientä afroafrikkalaistaustaista poikaa, ohitti parhaan valkoisen rodun edustajan, joka sattui tietysti olemaan norjalainen, kierroksella juuri ennen maalia, ja mielestäni rodullinen eriarvoisuus voitaisiin poistaa siten, että valkoisen miehelle annettaisiin kympin juoksussa kierroksen verran tasoitusta. 

 

Perustelen näkemystäni sillä, että onhan hevosurheilussakin tasoituslähtöjä ja ne vasta jänniä ovatkin. Ja tietääkseni myös USA:n yliopistoissa on kiintiöt eri rotujen edustajille, koska muuten aasialaistaustaiset opiskelijat valtaisivat parhaat paikat.  

 

 


Kommentit (1)



Väkeä enemmän kuin Elon pelissä

Kuluneen kuopiolaisen sanonnan mukaan, kun kansaa on oikein paljon koolla, sanotaan, että "väkeä on kuin Elon pelissä". Körttipiireissä sen sijaan sanotaan "väkeä on kuin Herättäjäjuhlilla". Kups-Elo pelissä vuonna 1969 katsojia Väinölänniemellä oli virallisesti 6787 ja epävirallisesti yli 8.000. Tässä yhteydessä korostettakoot, että tuo tapahtuma oli Kupsin isännöimä peli, ei siis Elon peli. Elon omien pelien yleisöennätystä en ole onnistunut saamaan selville, mutta vähemmän se lienee kuin porvarivastustajien ennätys.

 

Eilen Kupsin ottelussa oli uusi seuran yleisöennätys, eli katsojia siunaantui 7114 kpl. Se on vaikuttava luku, mutta ei ole Keskuskentän yleisöennätys, sillä Kopareiden kotipelissä Kupsia vastaan, oli maksaneita katsojia 7412. Keskuskenttä vetää houkuttelee näköjään paremmin ihmisiä paikalle seuraamaan jalkapalloa kuin Väinölänniemi, mutta Värillä lienee kuitenkin nähty Kuopion historian suurin yleisömäärä.

 

Se tapahtui joskus 1920-luvun alussa, kun kommunistien vappujuhlaan oli Etsivän Keskuspoliisin tarkkailijan mukaan kokoontunut yli 7.000 sanan kuulijaa. Silloin Vänärillä puhui vahvasti kärkkääläistaustainen kansanedustaja Ville Vainio, alk. Karjunen. Poliisiraportin mukaan Vainion puhe käsitteli vapun henkeen sopivasti erilaisia seksuaalisia perversioita, joihin puhuja oli törmännyt porvariston parissa liikkuessaan. Vainio liikkui sujuvasti myös paremmissa piireissä, koska hän oli varsinaiselta ammatiltaan liikemies ja ikiliikkujan keksijä.

 

Muuten eilisessä pelissä Kups oli selvästi parempi eikä pystynyt ratkaisemaan Suomen mestaruutta itselleen, koska erotuomari jätti yhden selvän rankkarin viheltämättä ja antoi sen sijaan varoituksen rikotulle pelaajalle eli Petteri Pennaselle. Huomasin buuaavaani innokkaasti tuon tuomion jälkeen, mutta lopetin, koska muut sivistyneet katsojat tuijottivat minua tuomitsevasti.

 

Hongan viime hetken tasoitusmaali oli ns. onnekas räkämaali, kun taas Kupsin maali oli taidokas tekomaali. Hongan maalin teki erinomainen inkeriläinen puolustaja Robert Ivanov, joka on äitinsä puolelta Inkerinmaan Pakkeja, joka olisi hyvä sukunimi puolustajalle. Luulen, että nuorella, taitavalla ja lähes kaksimetrisellä Ivanovilla on vielä sijaa Keski-Euroopan rahakentillä.


Kommentit (0)



Neljännes romani

Tapani mukaisesti näin taas ennusunessa tänään pelattavan mestaruuden kannalta tärkeän Kups-Honka-ottelun etukäteen. Kotijoukkue voitti tiukkojen vaiheiden jälkeen 1-0. Tällä kertaa olin poikkeuksellisesti itse kentällä vahvistamassa kuopiolaisten rivejä ja tärkeä tehtäväni oli potkaista pallo katsomoon aina kun vain tilaisuus siihen aukeni.

 

Nähtäväksi jää, miten pelissä reaalitodellisuudessa käy, yleensä ennusuneni eivät toteudu. Varmaa kuitenkin on, että Keskuskentällä nähdään uuden katsomon yleisöennätys, koska jo yli 5.000 lippua on myyty. Kupsin kaikkien aikojen yleisöennätys on 6873 vuoden 1969 ottelusta, jossa ratkaistiin kumpi on voittamassa, vallankumousko vaiko taantumus, sillä Kuopion porvariston seura Kups kohtasi silloin työläisjalkapalloa harrastaneen Kuopion Elon. Itse asiassa tuo katsojamäärä on aika pieni, kun vertaa sitä siihen, että vuonna 1993 oli Porin Jazzin mestaruuden ratkaisseessa ottelussa Mypaa vastaan paikalla 11.193 silmäparia.

 

Illan pelin saattavat ratkaista pienet vaikeasti ennustettavat asiat. Moni Kupsin haave menestyksestä on kariutunut käsittämättömiin rangaistuspotkuihin ja ulosajoihin. Esimerkiksi kun joukkue viimeksi voitti Suomen mestaruuden vuonna 1976, ajettiin viimeisessä ottelussa kuopiolaisten suurin tähti Olavi Rissanen suoralla punaisella ulos kentältä, koska hän nimitti Kpv:n maalivahti Gunnar Isosaarta mustalaiseksi. Erotuomarin ratkaisu oli ihan oikea, koska Isosaari oli vain neljännes romani. Onneksi mestaruus ei ratkennut tuohon ulosajoon.

 

Illan ottelu alkaa klo 16 ja sen voi nähdä suorana Jim-kanavalla, vaikka siitä ei ole pahemmin huudeltu.

 

 

 

 


Kommentit (2)



Lähtökulma

Kerrassaan riemastuttava on ollut tämä urheilupäivä meille suomalaisille. Eu-kansalaisina voimme iloita siitä, että kansojemme liitolla menee hyvin ja täyden työn saavat USA:n afroafrikkalaiset urheilijat tehdä, mikäli aikovat mitalien määrässä voittaa meidät euroopanunionilaiset. Myös naapurikansoillamme menee hyvin. Ruotsilla on jo värisuora mitaleissa ja lisää saattaa olla tulossa. Myös norjalaiset ovat toipumassa alkupäivien nöyryytyksestä ja eiköhän heille tule huomenna yksi kulta  vielä lisää.

 

Erityisesti iloitsen virolaisten menestyksestä ja luulen, että huomenna kaikuu keihäskisan stadionilla hyvää musaa, kun Maamme-laulu kajahtaa ilmoille virolaisen voiton kunniaksi. Olen iloinen myös siitä, että maamme invalidiheittäjistä yksi selvisi jännittävien vaiheiden jälkeen loppukilpailuun.

 

Pieni pettymys oli se, ettei loppukilpailuun selvinnyt Oliver Helander, sillä hänen heitoissaan oli selvästi kisan paras keihään lähtönopeus, mutta lähtökulma oli valitettavasti pari astetta pielessä ja niinpä maailmanennätys jäi vielä syntymättä, mutta vielä sekin päivä nähdään, mikäli tällä 21-vuotiaalla pitkäkädellä terveyttä riittää.

 

Naisten puolella saattaa meillä olla vielä paljon menestystä, sillä mikäli yhtään maamme mediaan on uskomista, lähtevät kolme pika-aituritartamme vahvoina ennakkosuosikkeina huomiseen päivää. Hypyissä näyttää vähän heikommalta, koska lupaava työläispituushyppääjättäremme ei selvinnytkään loppukilpailuun, vaikka niin ennustin. Nyt sitten ryhdyn pitämään peukkuja loppukilpailussa esiintyvälle porvarikolmiloikkaajattarellemme, joka saattaa hyvinkin selvitä ainoana suomalaisena näissä kisoissa kahdeksan parhaan joukkoon.


Kommentit (0)



Huvittelukeskukset

Tyypillisin kalliomaalauksen aihe on tikku-ukko. Niistä tikku-ukoista on vaikea löytää taiteellisia ansioita toisin kuin vaikkapa yli 13.000 vuotta sitten tehdyistä Altamiran luolamaalauksista, joihin voi tutustua tästä linkistä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Altamira

 

Mutta eivät muinaiset esi-isämme pyrkineetkään luomaan taidetta, vaan yksinkertaiset suomalaiset kalliomaalaukset olivat tavallaan sen ajan liikennemerkkejä. Eihän nykyäänkään esimerkiksi suojatien merkkiä pidetä taiteena. Ja luulenpa tietävänkin, mitä tikku-ukoilla viestittiin.

 

Olen nimittäin käynyt Rautalammin Hankavedellä tutustumassa tikku-ukon kuvaan ja minusta se etunojassa tanssahteleva ukko oli selvästikin hönössä tai laitamyötäisessä, kuten myös asia ilmaistaan. Tosin kivikaudella ihmiset eivät nauttineet alkoholia, vaan sotkivat sen sijaan keskushermostonsa kärpässientä syömällä. Tai oikeastaan vain ensimmäisen tarvitsi syödä sientä, sillä sen jälkeen jonossa seuraavat pystyivät pääsemään samaan tarkoitukseen, juomalla sienensyöjän virtsaa. Se oli sen ajan kestävän kehityksen mukaista kierrätystä.

 

Olen siis taipuvainen ajattelemaan, että rantakallioon piirretyn tikku-ukko viestitti, että varokaa kärpässientä nauttineita shamaaneja. Toinen varteen otettava vaihtoehto on, että tikku-ukko kertoi, että tässä sijaitsee kivikauden huvittelukeskus, jossa kärpässienen nauttiminen on sallittua.

 

Astuvansalmi on maamme tärkein kalliomaalauspaikka ja tavallaan tuo nimitys Astuvansalmi viittaa siihen, että paikalla oli jotain tekemistä sen ajan tärkeän huvittelumuodon, eli astumisen kanssa. Kivikaudella Suomessa asui keskimäärin yksi ihminen sataa neliökilometriä kohden, joten astumiskumppanin löytäminen oli nykykielellä ilmaistuna haasteellista ja siksi oli hyvä selkeästi merkitä paikat, jonne kaikkien astumishaluisten kannatti hakeutua. 


Kommentit (2)



<< Edellinen sivu 11-15 / 4234 Seuraava sivu >>