Blogi

Populismia

Veikko Vennamoa pidettiin aikanaan populistina eikä ehkä syyttä, koska vuoden 1968 presidentinvaalien alla hän lupasi esimerkiksi seuraavaa Aarni Virtasen mainion kirjan mukaan:

 

"Hän vaati myös rintamaveteraaneille 50 markan suuruista itsenäisyysrahaa ja ilmaista kahvipakettia. "Jos tähän ei haluta mennä, niin valtion alkoholiliike voisi tarjota edes kansalaisille yhden devalvaation kossukulauksen, kun mitään muutakaan lohdutusta kansan ankeaan elämään ei näytä löytyvän", Vennamo totesi."

 

Minusta Veikon lupaukset eivät tänä päivänä tuntuisi populismilta. Tosin rahanarvon muutoksen ja elintason paranemisen vuoksi itse, mikäli suostuisin presidenttiehdokkaaksi, joka on minulle tosin pelkkä välitavoite, koska tähtään YK:n pääsihteerin tehtävään, lupaisin maamme kaikille sotaveteraaneille, kuten myös lotille, rintamamiesten leskille sekä sotaorvoille, 50 euron itsenäisyysrahaa ja Saludo-paketin.

 

Lisäksi lupaan, että  itsenäisyyspäivänä heille kaikille ojennettaisiin valtion toimesta konjakkipullo; pelkkä Vennamon lupaama kossukulaus ei tunnu hyvältä, vaan tuntuu enemmänkin yksinkertaisen kansan kosiskelulta, eli populismilta, kuten hienommin sanotaan. Tosin valtion taloustilanteen niin vaatiessa konjakki voisi olla sitä samaa vähän edullisempaa leikattua konjakkia, jota Marskin 75-vuotispäivillä jaettiin. Sittemmin tätä leikattua konjakkia on alettu nimittää jaloviinaksi eli Jalluksi. 


Kommentit (0)



Vennamon syntymämökki

Luin juuri Aarni Virtasen äskettäin ilmestyneen kirjan Veikko Vennamosta ja siinä vahvistettiin se kuulemani huhu, että pientalonpoika Veikko Vennamon historiallisesti arvokas syntymämökki Lahdenpohjassa on palanut vuonna 2013. Samoihin aikoihin kärähti myös lähellä Sakkolassa sijainnut Viljami Pylkäksen talo. Pylkäs tunnetaan historiassa paremmin alikersantti Antero Rokkana.

 

Itse ehdin näkemään ja jopa valokuvaamaan Vennamon syntymämökin noin vuonna 2010. Silloin rakennuksessa toimi tiettävästi kirpputori. Suomalaiset olivat joskus kiinnittäneet pronssisen muistolaatan talon seinään, mutta minä en sitä onnistunut löytämään. Epäilen, että latta oli myyty kirpputoritavarana.

 

Aarni Virtasen kirjassa kerrotaan, että jossain vaiheessa, eli uskoakseni Neuvostoliiton konkurssin, jälkeen Vennamon syntymämökissä oli toiminut luostari. Se oli ollut pitkään myös koulu- ja humanitaarisessa käytössä.Vennamon vanha huone oli toiminut laboratoriona, jossa tutkittiin elintarvikkeiden puhtautta ja verinäytteitä.Siellä on valmistettu myös hunajaa.

 

Veikko Vennamolla oli tilaisuus nähdä kotiseutunsa vielä ennen kuolemaansa vuonna 1989. Vennamo kuoli kesällä 1997. Virtasen mukaan tullineuvos kannatti aina hyviä suhteita Neuvostoliittoon ja hän oli Paasikiven linjan kannalla, kuten varmasti ja niin varmasti olikin yhtä vähäistä poikkeusta lukuunottamatta. Sitä kirjassa ei kerrota, että lähtiessään viimeisen kerran Lahdenpojan syntymämökistään, Vennamo heitteli mielenosoituksellisesti mansikkahillot kotinsa tapeteille. Se oli hänen vastalauseensa Moskovan rauhansopimukselle ja ainakin Molotov olisi pitänyt sitä rauhansopimuksen ehtojen vastaisena tekona.


Kommentit (1)



Heinähäkillinen rahaa

Veikko Vennamo vieraili puhujamatkallaan Kärkkäälän kylällä Feiringin-rahansäilömisjutun aikoihin ja luulin, että tuo kylällä kiertänyt varma tieto siitä, että kansan vaivalla maksamia verorahoja olisi kuorma-autolastillinen kavallettu eduskunnan kassaholvista, olisi Vennamon antama tieto, mutta näin ei asia ole.

 

Kalevi Sorsan mukaan Vennamo ei puhunut kuorma-autolastillisesta kansalta kavallettuja rahoja, sillä Sorsan mukaan tullineuvos levitti vaalitilaisuuksissaan tietoa siitä, että "heinähäkillä sitä kavallettua rahaa vietiin eduskunnasta, ja ajatelkaa hyvät ihmiset, Paasio ja Virolainen kulkivat perässä ja keräsivät häkistä putoilevia setelinippuja."

 

Hyvällä syyllä voi tietysti miettiä, että täyttikö setelinippujen säilöminen eduskunnan kassaholviin kavalluksen tunnusmerkistön. Ilmeisesti tapaukseen liittyi kuitenkin myös kavallus, koska ilmeisesti pieniä summia setelivuoresta päätyi eduskunnan ulkopuolelle yksityiseen kulutukseen.  

 

Björn Feiringiä, joka oli muuten hyvin tunnollinen virkamies, puolustettiin jutun yhteydessä sillä, että hän kärsi aivojen kutistumisesta. Itse tunnen suurta sympatiaa miestä kohtaan, koska itse epäilen kärsiväni ihan samasta vaivasta.


Kommentit (1)



Kupsin vaisut kotipelit jatkuvat

HUOM! TÄMÄ BLOGINI LAKANNUT AINAKIN TOISTAISEKSI JOSTAIN SYYSTÄ TOIMIMASTA 9.5.2018 JA UUDET JUTTUNI OVAT AINAKIN TILAPÄISESTI TÄÄLLÄ https://auliskoivistoinen.blogspot.fi/

 

 

 

Kupsin vaisut kotipeliesitykset jatkuivat eilen, jolloin joukkue kohtasi Kuopion Keskuskentällä Turun Interin joukkueen jalkapalloilun merkeissä. Vierasjoukkue hallitsi peliä suvereenisti. Kulmapotkuja vieraat saivat peräti 12 kpl kotijoukkueen joutuessa tyytymään kolmeen. Myös maalivahtien torjuntatilasto on surullista katsottavaa. Interin maalivahti Moisanderin tarvitsi torjua koko ottelussa yhden ainoan kerran, mutta sen sijaan Kupsin Miikka Töyräs joutui venymään parhaimpaansa peräti kuusi kertaa ja joukossa oli pari unelmapelastusta.

 

Jos jotain myönteistä pitää Kupsin eilisestä vaisusta peliesityksestä hakemalla hakea, niin se on se, että joukkue onnistui kuitenkin tekemään viisi maalia; tosin mitään muuta joukkue ei juuri tehnytkään. Lisäksi totuuden nimessä on myönnettävä, että ainakin kaksi maaleista oli ns. tsäkämaaleja. Sen sijaan Interin ainut oli hyvin taidokkaasti viimeistelty. Ottelu siis päättyi kotijoukkueen voittoon 5 - 1, joka lopputulema ei kerro totuutta pelitapahtumista. Paljon on kuopiolaisten betrattava kauden mittaan, jotta sarjapaikka varmistuu.

 

Tilastollisena erikoisuutena mainittakoon, että kun tähän asti Kupsin seitsemässä pelistä tekemässä parista kymmenestä maalista  ovat vastanneet Karjalaiset, Pennaset, Savolaiset yms. jalkapalloa harrastavat suomalaisnuorukaiset, niin eilen Kupsin viimeisen täysosuman teki ulkomaalainen ammattilaisjalkapalloilija Ats Purje, joka on virolainen harhaanjohtavasta suomalaissukunimestään huolimatta.


Kommentit (1)



12 pahvilaatikollista ja yksi matkalaukullinen rahaa

Eduskunnan taloudenhoitajan Pertti Rosilan ratkiriemukkaista muistelmista palautui mieleeni ns.  Feiringin-tapaus 50 vuoden takaa. Silloinhan silloisen eduskunnan taloudenhoitajan Björn Feiringin jouduttua sairauslomalle, hänen mustasukkaisesti varjelemansa kassaholvin kätköistä löytyi sen ajan mittapuun mukaan hirmuinen rahasumma.Taloudenhoitajalta oli vuosikymmenien varrella jäänyt tilittämättä kansanedustajien palkoista verot ja sotut, josta asiasta tulee helposti sanomista.

 

Muistanpa, että Savossa pienviljelijä-metsurit yrittävät hahmottaa mielessään  kavalletun rahan määrää ja puhuttiin, että sen siirtämiseen olisi tarvittu kuorma-auto ja koska Helsingin herrat olivat pimittäneet unohdetulta kansalta kuorma-autollisen rahaa, kääntyi SMP:n kannatus jyrkkään nousuun.

 

Luulo ei ole tiedon väärti. Seteleitä oli 12 pahvilaatikollista ja lisäksi yksi matkalaukullinen, joten kyllä tuollainen määrä olisi helposti mahtunut vaikkapa Hiaceen. Lisäksi ilmeisen rehellinen siivooja löysi myöhemmin vielä pari tuhatta markkaa. Silloisia seteleitä oli noin 12 miljoonan arvosta, joka nykyrahaksi muutettuna merkitsee kohtalaista Lotto-voittoa, eli 25 miljoonaa euroa.

 

Wikipedia kertoo tapauksesta seuraavaa:

 

Björn Feiring (6. maaliskuuta 1903 Helsingin maalaiskunta − 12. heinäkuuta 1974 Helsinki) oli suomalainen lakimies ja pitkäaikainen eduskunnan taloudenhoitaja.

 

Björn Feiring tuli ylioppilaaksi vuonna 1921, suoritti ylemmän oikeustutkinnon ja valmistui lakitieteen kandidaatiksi vuonna 1929 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1931. Vuosina 1929−1931 hän toimi notaarina valtiovarainministeriössä, vuosina 1932−1939 toimistopäällikkönä valtiontalouden tarkastusvirastossa, vuosina 1939−1940 toimistosihteerinä ulkoministeriössä ja vuodesta 1940 eduskunnan taloudenhoitajana.

 

Björn Feiring joutui jättämään virkansa vakavan sairauden vuoksi syksyllä 1967, jolloin eduskunnan oli palkattava hänelle sijainen. Sijainen löysi eduskunnan taloustoimiston kassaholvista − pöytälaatikoista, kirjekuorista, matkalaukuista, pahvilaatikoista ja lattialla lojuneiden paperien alta − käteistä rahaa yli 16 miljoonan markan arvosta. Oikeuskansleri Jaakko Enäjärven asiassa keväällä 1968 tekemästä tutkimuksesta ilmeni, että Feiring oli vuosina 1944−1947 osittain ja sen jälkeen kokonaan jättänyt suorittamatta valtiolle ennakonpidätyslain mukaiset verot ja sosiaaliturvamaksut maksettuaan sitä ennen kansanedustajille palkat käteisenä.

 

Tästä huolimatta eduskunnan tilintarkastajat olivat vuosittain hyväksyneet tilit; tilintarkastuskertomuksia ei kuitenkaan löytynyt kaikilta vuosilta.  Tapahtuneen paljastuminen vasta sen jatkuttua pitkälti yli 20 vuotta johtui siitä, että Suomen Pankin virkamiehet olivat eduskuntaa kohtaan tuntemansa kunnioituksen vuoksi uskoneet kaiken olleen kunnossa. Feiring ei myöskään ollut päästänyt ketään muita kassaholviin. Hän ei kuitenkaan ollut käyttänyt rahoja millään tavoin hyväkseen, vaan oli itse elänyt erittäin vaatimattomasti, miltei kurjasti.

 

Tapahtuneesta nosti eduskunnassa erityisen kovan melun Suomen Maaseudun Puolueen puheenjohtaja ja silloin ainoa kansanedustaja Veikko Vennamo. Vuoden 1970 eduskuntavaalien jälkeen SMP:n 18-henkinen eduskuntaryhmä laati asiasta syytekirjelmän Björn Feiringiä, eduskunnan pääsihteeriä Olavi Salervoa ja eduskunnan tilintarkastajia vastaan. Tällöin oikeuskansleri Jaakko Enäjärvi rajoitti syytteen asiasta koskemaan vain taloudenhoitajana toiminutta Feiringiä. Syksyllä 1971 SMP:n eduskuntaryhmä vaati syytteen nostamista syksyllä 1970 eläkkeelle jäänyttä Enäjärveä vastaan valtakunnanoikeudessa hänen vapautettuaan syytteestä jutun asianosaiset Feiringiä lukuun ottamatta.

 

Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi tämän jälkeen, ettei asian viemiseksi valtakunnanoikeuteen ollut perusteita, mutta antoi Enäjärvelle huomautuksen. Eduskunta hyväksyi perustuslakivaliokunnan kannan äänin 158−18 SMP:n jäädessä yksin vähemmistöön.  Juttu siirtyi Feiringin osalta keskusrikospoliisille, mutta asian poliisitutkimus kesti niin kauan, että Feiring kuoli ennen kuin jutun oikeuskäsittely ehti alkaa

 


Kommentit (0)



<< Edellinen sivu 11-15 / 3726 Seuraava sivu >>