Blogi

Tuntemattomin yleisurheilun mm-mitalisti

Sukuni on pieni, vaatimaton ja vähämaineinen, mutta välillä se kuitenkin onnistuu ylittämään julkisuuskynnyksen. Huomasinpa vasta nyt, että reilut kaksi vuotta sitten on Ilta-Sanomien urheilupakinoitsija Juha Kanerva tehnyt jutun Ugandan Jussiksi kutsutusta Suomessa asuneesta afro-afrikkalaistaustaisesta nyrkkeilijästä ja pakinansa lopuksi hän esittää seuraavan kovan urheilutietokilpailukysymyksen, johon hän myös antaa vastauksen:

 

 

” Ja sitten maastojuoksuun. Kuka on kaikkien aikojen tuntemattomin suomalainen aikuisten MM-mitalisti yleisurheilussa? Väitän, että hän on Aila Koivistoinen, joka oli voittamassa naisten joukkuehopeaa maaliskuussa 1973 Belgian Waregemissa. Nuo kisat ovat jääneet suomalaisten mieleen lähinnä Lätsä-Pekka Päivärinnan MM-tittelin ansiosta.

Koivistoinen oli Suonenjoen Vasaman kasvatti, joka menestyi nuorena myös ladulla. ”Iita” voitti tyttöjen sarjan Salpausselän kisoissa 1970.

 

Kosmetologiksi opiskellut Koivistoinen lopetti juoksemisen ja meni naimisiin (sukunimi vaihtui Humalamäeksi). Valitettavasti syöpä vei hänet manan majoille aivan liian nuorena – marraskuussa 1980.”

 

Minulle on uutta tuo siskovainajani lempinimi Iita. Kotioloissa häntä kutsuttiin Listoniksi. Lempinimi liittyy Kanervan pakinan aihepiiriin sikäli, että Liston hallitsi ammattinyrkkeilyn raskasta sarjaa 1960-luvun alkupuolella.   

 

 

Juha Kanervan pakinan voi lukea kokonaisuudessaan tästä linkistä:

https://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000005143143.html 


Kommentit (2)



Kultainen Aapinen

Sosialistisesta mediasta sain tiedon, että Kultainen Aapinen, jonka avulla minäkin matkustin lukutaidon ihmeelliseen satumaahan, koska se oli isosiskojeni ensimmäisenä oppikirjana, on nyt koko kansan vapaasti luettavissa digitaalisessa muodossa tässä linkissä ja se on hyvä se:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927000?page=1

 

En tosin suosittele erityisen herkille ihmisille teokseen tutustumista, koska kirjassa sanotaan ruma sana niin kuin se on, eli sivuilla 4 ja 25 käytetään häpeämättömästi sanaa "neekeri", joka sana nykyään osoittaa käyttäjässään sivistyksen ja hyvien tapojen puutetta ja niinpä se tulisi korvata ilmaisulla afroafrikkalaistaustainen henkilö.

 

Telkkarissa on parhaillaan menossa Pekka ja Pätkä-elokuvien viikko, mutta Pekka ja Pätkä neekereinä elokuvaa ei uskalleta näyttää yleisten syiden vuoksi. Ehkä sen näyttäminen olisi onnistunut, jos filmin nimi olisi muutettu muotoon Pekka ja Pätkä afroafrikkalaistaustaisina henkilöinä. 


Kommentit (0)



Loikkareiden palautukset

Nykyään maassamme on vahvasti vallalla asenne, että pakolaiset pitää palauttaa kotimaihinsa ja varsinkin rikoksiin syyllistyneet pakolaiset on palautettava mitä pikimmiten. Myös maamme ulkomaalaisasioista päättävät virkamiehet olivat ennen tiukan palautuspolitiikan kannalla varsinkin, jos pakolaiset saapuivat Neuvostoliitosta. 

 

Kuitenkin Alex Lepajöe ja Raivo Roosna jäivät jostain merkillisestä syystä palauttamatta Neuvostoliittoon. Tätä operaatiota silloinen yleinen mielipide tuskin olisi vastustanut, vaikka moni kansalainen tunsi salaa sympatiaa neuvostoloikkareita kohtaan. Muistanpa vain, että vähän virolaisryöstäjien tapauksen jälkeen moni paheksui sitä, että neuvostoliittolaisia lentokonekaappareita palautettiin rajan yli, koska epäiltiin heitä kohdeltavan siellä kohtuuttoman huonosti.

 

Siihen, ettei Lepajöeta ja Roosnaa karkotettu itärajan taakse on yksinkertainen selitys. Neuvostoliiton korkeinneuvosto nimittäin päätti pian ryöstöjen jälkeen, että miehet menettävät Neuvostoliiton kansalaisuuden isänmaalleen tuottamansa suuren häpeän vuoksi. Tämä korkeimmanneuvoston päätös oli täysin yksimielinen.

 

 



Kommentit (0)



Konepistoolimiehet

Eilen kertomani tapaus, jossa ryöstöjä tehtiin konepistoolia käyttäen, on hyvin harvinainen tekotapa maassamme. Tosin historia tuntee toisenkin tapauksen ja yllätys ei ole se, että tapaus sattui Kuopiossa, joka on tunnetusti paheellinen ja intohimoja kuohahteleva kaupunki.

 

 

Kuopion poliisilaitoksen epävirallisessa, mutta sangen luotettavassa historian teoksessa Tutkimusten tässä vaiheessa  kerrotaan, että kauniina kesäpäivänä 8.7.1959 oli satunnainen Usa:n Chigagosta saapunut turisti pistäytynyt Kuopioon ja ihastellut kaupungin rauhallisuutta epäillen, ettei tässä kaupungissa varmaankaan tehdä ollenkaan rikoksia.

 

 

Heti ihastelun jälkeen pikkukaupungin idylli rikkoontui konetuliaseen rätinään, kun muudan Könönen-niminen miehenpuoli yhdessä rikostoverinsa kanssa ryösti keskellä kirkasta päivää konepistoolia apuvälineenään käyttäen Sypin konttorin ihan kaupungin ydinkeskustassa.

 

 

Joten löytyy sitä sypäköitä toimen miehiä Könöstenkin suvusta, johon itsekin äitini puolelta lukeudun, ja jonka suvun miehiä yleisesti pidetään ylirauhallisina ja jopa loivaliikkeisyyteen taipuvaisina. Pitäisin todennäköisenä, että konepistoolin hantaagissa oli vallan lähisukulaiseni eli vähintäin noin neljäs serkkuni.


Kommentit (0)



Pako länteen

Muistanpa kuin eilisen päivän, kun joukko virolaisia urheilijanuorukaisia pakeni runsas kolmannesvuosisata sitten kumiveneellä nauttimaan länsimäisestä vapaudesta. Poikia pidettiin tapauksen jälkeen suurina sankareina. Vähän loikkaamisen jälkeen kaksi pojista Raivo Roosna ja Aleks Lepajöe palasivat julkisuuden valokeilaan, kun he konepistoolin kanssa ryöstivät ensiksi Tillanderin koruliikkeen ja seuraavana päivänä vielä erään pankinkin.

 

Huonostihan pojille aluksi kävi. Poliisin Karhuryhmä otti nuorukaiset heti kiinni ja varmuuden vuoksi käyttivät pidätystilanteessa vähän reippaampia otteita, sillä pidätetyt lamautettiin varmuuden vuoksi tainnutuskranaateilla Raivo Roosnan tyttöystävän asunnolla. Rapsuthan siitä sitten Viron pojille tuli. Tosin Raivo ei pitkään ehtinyt lusimaan, koska hän pyysi siirtoa Ruotsin vankilaan ja siirtoon suostuttiin, jonka jälkeen Roosna pääsi vankilomalle, joka on venähtänyt nyt noin 30 vuoteen eikä hänen olinpaikkaansa tiedetä.

 

Aleks Lepajöe sen sijaan istui tuomionsa loppuun ja on nyt Virossa menestyvä ravintoloitsija. Luin juuri hänen muistelmateoksensa Pakolänteen ja luulen tietäväni, mistä hän sai alkupääomansa ravintolatoimintaan. Nimittäin Tilanderin 1,2 miljoonan markan arvoisia koruja ei koskaan saatu takaisin, koska ryöstäjät piilottivat ne Roosnan tyttöystävän asuintalon vintin sahanpuruihin. Jostain syystä poliisit eivät niitä sieltä löytäneet. Sen sijaan Lepajöen kirjan mukaan joku oikea roisto ne löysi ja muutti rahaksi. En ole ihan varma, uskoisinko tätä tarinaa.


Kommentit (0)



<< Edellinen sivu 6-10 / 4090 Seuraava sivu >>