Blogi

Kärkkäälää ja kärkkääläläisiä

Nuorempana ihmettelin sitä, miten hyvä ja erikoinen muisti minulla oli erilaisten tapahtumien suhteen, sillä mitä kauemmin tapahtumasta oli kulunut, niin sitä selvemmin minä sen muistin. Nyt olen huomannut, että muisti on alkanut sassaroimaan ja niinpä olen, kun vielä jotain sentään mielestäni muistan,  kiireellä pistänyt paperille muistikuvia, tarinoita ja katkelmia sekä hajamietteitä Kärkkäälän kylästä ja kärkkääläisistä.

 

Kirja nimeltään Kärkkäälää ja kärkkääläläisiä tuli eilen painosta ja on nyt minulta tilattavissa. Koska pienpainatustoimintaharrastus on kallista eikä suinkaan ns. yksilehmäisen harrastus, on tämä 228-sivuinen muutaman kuvankin sisältämä kirja kallis, eli se maksaa 20 € ja lisäksi mahdolliset postikulut, jotka lienevät muutaman euron. Köyhille ja pieneläjille kirjaa myydään halvemmalla ja perustellusta syystä voin antaa sen ilmeiseksikin.

 

Kirjan voi tilata sähköpostilla osoitteesta aulis(at)koivistoinen.net tai puhelimitse numerosta 0505439647. Kirja ei ole hyvä, mutta kyllä minä itse ainakin sen säälistä ostaisin.


 


Kommentit (1)



Ulkosuomalaiset urheilusankarit

Sen verran on pahamieli ja tunnelma pilalla sen vuoksi, että Norja ohitti Suomen olympialaisten mäkimitalitilastossa, että tarkistin, pelastaisiko Björn Wirkola maamme mäkimaineen, jos hänet laskettaisiin ainakin osittain meikäläisiin. Norjaa edustanut Wirkola nimittäin oli suomalaista sukujuurta, mutta ei pelasta Wirkolakaan Suomen mäkikunniaa. Tämä norjalainen mäkikotka ei voittanut olympiakultaa koskaan, tosin kaksi maailmanmestaruutta hän saavutti.

 

Tutkimusteni mukaan ainut suomalaistaustainen norjalainen olympiavoittaja on kirkkoniemeläinen hiihtäjä Vegard Ulvang, joka voitti Albertvillen kisoissa peräti kolme kultaa. Miehen äiti on suomalainen. Myös yhdistetyn ja mäkihypynkin maailman huippu Mikko Kokslienin äiti on suomalainen, mutta Mikolta puuttuu olympiakulta, mm-mitaleja on hänellä enemmänkin.

 

Kaikki ne, jotka yleensä urheilusta jotain muistavat, muistavat, miten Lake Placidin suurmäen kisaa johti ensimmäisen kierroksen jälkeen Sveitsin Hansjörg Sumi. Miehen hermot eivät pitäneet loppuun asti, vaan hän putosi seitsemänneksi ja kullan vei Jouko Törmänen. Suomen lehdissä kerrottiin silloin, että Sumin vaari olisi ollut alkuperäiseltä sukunimeltään Suomi ja syntyjään Suomesta.


Kommentit (0)



Nuo mainiot mäkikotkamme

Kyllä ei ole maamme kisamenestys satunnaisen urheilunseuraajan mieltä ylentänyt. Eilenkin kantautui eetterin välityksellä kotikatsomoihin tieto, että naisten mäkikilpailun lopputuleman myötä Norja ohitti Suomen olympialaisten mäkihypyn kultamitalitaulukossa. Aikoihin on eletty ja tähänkin ajatukseen pitää sitten vain yrittää totuttautua, koska elämän on jatkuttava.

 

Eikä parannusta maamme mäenlasku-urheilun aallon pohjaan ole luvassa, sillä miesten normaalimäen kilpailun jälkeen valotaululla loisti tulikirjaimin, että suomalaiset olivat kirkkaasti koko joukon kaksi ensimmäistä ja sen lisäksi vielä kaikki neljä mäkikotkaamme sijoittuivat 12 parhaan joukkoon, mutta jos tästä suorituksesta jotain kielteistä hakemalla hakee, niin kielteistä oli se, että poikamme olivat kisan kärjessä tuloslistan  häntäpäästä laskettuna.

 

Olen vahvasti sitä mieltä, että Mika Kojonkoski voisi luopua huippu-urheilun johtajan virasta ja siirtyä pelkästään maamme tulosvastuulliseksi mäkihyppyvalmentajaksi. Mäkivalmentajana miehellä on hyvät meriitit, mutta huippu-urheilujohtajana hän ei ole täysin onnistunut.

 

Muuten tällä hetkellä Suomi on globaalisti ajatellen syöksylaskussa parempi kuin mäkihypyssä, jota asiaa ei olisi voinut kymmenen vuotta sitten uskoa. Tosin Andreas Romar ei oikein onnistunut tämän aamun alppiyhdistetyn syöksylaskussa, mutta selitys oli ymmärrettävä. Mies vakuutti aamu-uutisten urheiluosuudessa, että suksista ei löytynyt pitoa. Pitovoitelu voi näköjään epäonnistua syöksylaskijalta ihan murtsikan menijän tapaan. 


Kommentit (0)



Toini Gustafsson, alk. Karvonen

Täsmennys eiliseen. Minua asiantuntevammalta taholta on informoitu, että Charlotte Kallan kultamitalista kuuluukin Suomelle 75 % eikä 50 %, kuten eilen erheellisesti kerroin, sillä hiihtäjättären molemmat mummot ja toinen vaareista ovat suomalaisia; vielä eilen äänestin vain toisen isoäidin suomalaisuuden puolesta.

 

Olen ihastellut tätä uudempaa ruotsalaista olympiavoittajaa siinä määrin, että olen tyystin unohtanut kaikkein kirkkaimman ruotsalaisen naishiihdon tähden Toini Karvosen, joka opittiin paremmin tuntemaan sukunimellä Gustafsson. Toini syntyi Suomussalmella, mutta päätyi Ruotsiin sotalapsena.

 

Länsinaapurin väreissä hän voitti kaksi olympiakultaa 50 vuotta sitten Grenoblessa, joten tavallaan hän on nyt ajankohtainen. Hänen saavutustaan korostaa se, että siihen aikaan maailman naishiihtolatuja yleensä hallitsivat ylivoimaisesti neuvostohiihtäjättäret Galina Kulakovan johdolla. Ajankohtainen Gustafsson on nyt senkin vuoksi, että hän täytti juuri 80 vuotta. Toini Gustafsson oli naimisissa olympiavoittaja Assar Rönnlundin kanssa. Gustafssonin elämänkertakirjaa Från adresslapp till guldmedalj ei ole vielä suomennettu, vaikka syytä olisi.

 

Toini Karvonen oli kotoisin itärajalta, kuten monet muutkin menestyneet naishiihtäjät, joista päällimmäisinä tulevat mieleeni Siiri Rantanen, Marja-Liisa Kirvesniemi ja viipurilaistaustainen Marjo Matikainen. Unohtaa ei sovi myöskään Ylämaan Pyrkijöiden 50-luvun Suomen mestaria Sanna Kieroa, joka oli aikoinaan maamme naishiihdon kaikkein ylväsryhtisin edustaja.


Kommentit (1)



Ja taas kirjoitin ropakantaa

Valpas lukija paljasti, että eilen taas kirjoitin muunneltua totuutta. Charlotte Kallan äiti ei olekaan Kiuruvedeltä, vaan hänen mummonsa on Kiuruveden Huttusia. Mummokin oli aikoinaan niin kova hiihtäjä, että voitti jostain kilpailuista jopa karamellipussin. Charlotten vaarikin on nimestä päätellen supisuomalainen, joten kyllä minä edelleen katson 50 % Kallan kullasta kuuluvan Suomelle aina siihen asti, kunnes joku meikäläinen voittaa kullan.

 

Taisin alitajuisesti sotkea Charlotte Kallan sukujuuret olympiahopeamitalistien kiekonheittäjä Daniel Ståhlin ja superraskaansarjan painija Thomas Johanssonin sukujuurien kanssa. Ståhlin äiti on Turusta ja haaparantalaisen Johanssonin Muhoksen painipitäjässä. Molemmat miehet puhuvat sujuvaa suomea.

 

Ståhl kertoi jossain haastattelussa pitävänsä yleisurheilussa Ruotsin, mutta jääkiekossa Suomen puolta. Hänellä on siis poikkeuksellisen vahvat siteet Suomeen. Johanssonin syntymäkoti sijaitsi vain muutaman metrin Ruotsin puolella, joten kyllä hänelläkin on poikkeuksellisen vahvat siteet meikäläisiin.

 

Uskon Ståhlin olevan lähi vuosina maailman parhaan kiekkomiehen ja voittavan vielä monta olympiakultaa, koska mies on vielä nuori. Johanssonin ura taisi päättyä jo reilut 20 vuotta sitten eikä hänestä koskaan tullut olympiakullan voittajaa, koska vastassa oli aina Aleksei Karelin, jonka kämmenkin oli Hesarin kuukausiliitteen keskiaukeaman kokoinen; se kuva nimittäin oli kerran kuukausiliitteen keskiaukeamalla.

 

Sillä varmuudella, jonka vain täydellinen tietämättömyys antaa, väitän, että sukunimi Karelin viittaa Karjalaan ja niinpä Aleksei Karelinillakin uskon olevan poikkeuksellisen vahvat siteet Suomeen, kunnes toisin todistetaan. 


Kommentit (0)



<< Edellinen sivu 6-10 / 3636 Seuraava sivu >>