Blogi

Iso Patu

Eilen telkkarissa näytettiin, miten muudan englantilainen näyttelijätär matkusti Kiinan halki. Kiinan muuria esiteltäessä ohjelmassa kerrottiin, että 1200 -luvun mongolien ja kiinalaisten sodissa tapettiin ihmisiä enemmän,kuin mitä molemmissa maailmansodissa kaatui sotilaita.

 

Lisäksi kerrottiin, että mongoliratsumies listi keskimäärin 110 kiinalaista, ennen kuin itse koko sankarikuoleman. Suorituksen arvoa nostaa se, että siihen aikaan homma hoidettiin hyvin työvoimavaltaisilla manuaalisilla menetelmillä toisin kuin nykyään, jolloin automaatio ja robotit palvelevat ihmiskuntaa myös ihmisiä listinnässä.

 

Ja voi hyvinkin niin olla, että eilen kerrottu on lähellä totuutta. Tarkastin Wikipedian tilastoja ja niiden mukaan ensimmäisessä maailmansodassa kaatui 8,5 miljoonaa miestä ja toisessa reilut 20 miljoonaa. Mongolien ja kiinalaisten välien selvittelyssä kuoli yli 30 miljoonaa ihmistä ja Kiinan väkiluku laski puoleen. Huvin vuoksi ei 7000 kilometriä pitkää muuria siis rakennettu suojelemaan riisinviljelijöitä sotaisilta paimentolaisilta.

 

Mongolijohtaja Tsingis-kaani hallitsi aikoinaan lähes puolta ihmiskunnasta ja hänen supervaltansa oli 32 miljoonaa neliökilometriä laaja. Se oli pinta-alaltaan ihmiskunnan suurin valtio. Suuri ja mahtava Neuvostoliittokin oli hulppeimmillaan vain 27 miljoonaa neliökilometriä. Mongoliarmeijat muuten pysähtyivät Laatokan itärannalle. Ilmeisesti silloisen Suomen luonnontilaiset metsät olivat läpipääsemättömiä esteitä idän ratsastajakansoille eivätkä mongolit olleet kaksisia suksimiehiäkään, joten he eivät pystyneet talvisaikaan meidän jäillä ja soilla operoimaan.

 

Tsingis-kaanin pojanpoka Batu-kaani oli myös suuri herra ja epäilen, että lähes 800 vuoden takaa periytyy kieleemme sanonta Iso Patu, jolla ainakin Savossa tarkoitetaan oikein isoa herraa. Batu-kaanin maine kiiri siis Savoon asti.


Kommentit (0)



Henkilövahingoiltakaan ei vältytty Heinolan peltikolarissa

Henkilövahingoiltakaan ei vältytty Heinolan toissapäiväisessä peltikolarissa, mikäli yhtään on uskominen Itä-Häme -lehteä ja miksi ei olisi uskominen. Lehden mukaan väistämisvelvollinen henkilöauto posautti taksin kylkeen, niin ettei myöskään peltivaurioilta täysin vältytty.

 

Sen jälkeen ajoneuvojen miespuoliset kuljettajat ryhtyivät selvittelemään tapauksen kulkua ja siinä selvittelyssä ei sitten enää vältytty henkilövahingoiltakaan. Nimittäin henkilöauton kuljettaja oli puhutellut taksin takapenkillä olevaa kahta naista alatyyliseen sävyyn ja Itä-Häme -lehden ensimmäisen nettiuutisen mukaan hän oli käyttänyt naisista myös loukkaavaa huonomaineista naista tarkoittavaa termiä. Tämä lause poistettiin jostain syystä nopeasti lehden nettiuutisesta.

 

Tapahtumapaikalla tilanne kärjistyi sitten hetkessä sellaiseksi, että takapenkintytöt nousivat takapenkiltä ja pahoinpitelivät nyrkein huutelijamiestä niin, että henkilövahinkojen syntyä ei voitu välttää, jotka vahingot ilmenivät vertavuotavina ruhjeina mieshenkilön kasvoissa.

 

Itähämäläisiä on aina pidetty vähän hitaina ja huonosti suuttuvina ihmisinä, mutta edellä kerrottu lehtiuutinen paljastaa sen, että pohjimmiltaan Itä-Häme on sittenkin paheellista ja intohimoja kuohahtelevaa seutua.


Kommentit (0)



Kuluttava ammatti

Lukaisin tuossa viikonloppuna Petri Pietiläisen ja Juha Metson tänä syksynä ilmestyneen Juha Vainion elämänkerran Sellaista elämä on ja siitä minulle selvisi, että laulun tekijän elämä se vasta onkin kovaa ja kuluttavaa. Etsin jopa Wikipediasta tilastotietoa tämän näkemyksen tueksi ja se tilasto on karua luettavaa.

 

Juha Vainio ja Reino Helismaa kuolivat 52 -vuotiaina, Juice Leskinen 56 -vuotiaana ja Raul Reiman ei päässyt kuin 34 vuoden ikään. Mikäli eräät paljon sävelletyt runoilijat luokitellaan myös laulunsanoittajiksi, tilasto vain synkkenee. Eino Leino kuoli kuppaan 47 -vuotiaana ja Aleksis Kivi menehtyi samaan vaivaan 38 vuoden iässä. Pentti Saarikoski eli vain 45 vuoden vanhaksi.

 

Juha Vainio saavutti oikeastaan hämmästyttävän korkean iän, kun ottaa huomioon, että hänellä oli synnynnäinen sydänvika ja sen, ettei hän todellakaan ollut nuorena miehenä mikään vesipoika. Tosin 38 -vuotiaana hän ryhtyi täysin raittiiksi - sen sijaan erilaisia lääkkeitä saattoi mennä aika tavalla myöhemminkin.

 

Paljon mahdollista, että ratkaiseva hetki Juha Vainion elämässä se, kun hän oli kauheassa kankkusessa suunnistamassa pois Alkon myymälästä kilisevän kassin kanssa ja vastaan tuli toinen musiikkimies Kai Pahlman, joka tunnetaan myös joltisenakin jalkapalloilijana. Hän on näet maamme ylimmän sarjatason maalintekijätilaston kakkonen Heikki Suhosen jälkeen.

 

Vainioon törmätessään Pahlman kopautti tämän rintaa ja sanoi vain sanan "sellstoff" ja käveli pois. Sellstoff on kangas, jolla ruumisarkut verhoillaan. Ainakin yhden tarinan mukaan Junnu meni ja jakoi kaikki pullonsa Espan puiston alan miehille, eikä enää sen jälkeen juonut.


Kommentit (0)



Kaukopartiojohtaja Juho Vesainen

Vietämme tänään armorikasta isäinpäivää poikkeuksellisissa tunnelmissa. Nimittäin eräs suomalainen kulttuurimuoto on vakavasti uhattuna. Maailman kirjallisuudenhistorian ensimmäinen kaukopartioromaani Onni Palasteen Rukajärven sissit ilmestyi 1967, eli 51 vuotta sitten ja sen jälkeen, mikäli asioita yhtään ymmärrän, on ilmestynyt joka syksy kaukopartioromaani, mutta tänä vuonna ei julkaistu ainuttakaan.

 

Vaikuttaa siis vahvasti siltä, kaukopartioromaanien aiheet alkavat olla lopussa, kun Afganistanin sodan tapahtumista, jossa poikamme ovat  mukana, ei saa näköjään julkisuudessa kertoa.  Kuitenkin yksi merkittävä kaukopartioretki on jätetty kohtuuttoman vähälle huomiolle. Nimittäin 1589 Kiimingin seudun miehet hiihtivät talvipakkasella  Juho Vesaisen johdolla 700 kilometrin päähän Petsamon luostariin ja polttivat sen ja hiihtelivät sen jälkeen vielä takaisin koteihinsa rauhan askareisiin.

 

Tosin ihan täysin tämä kaukopartioretki ei onnistunut. Suomalaississeillä oli erinomainen sotajuoni ja he hyökkäsivät luostariin juuri silloin, kun munkit olivat joulumessussa. Suomalainen kaukopartio onnistuikin lyömään lihoiksi melkein kaikki munkit, mutta kaksi vihollista pääsi pakenemaan läheiselle vuorelle, jota alettiin sen jälkeen kutsua jostain syystä Pelastusvuoreksi.

 

Kirjailija Santeri Ivalo on käsitellyt edellä kerrottua sankaritekoa kahdessa kirjassaan, jotka ovat nimeltään Suomalaisia sankareita ja Juho Vesainen. Muutenkin Suomen historian ensimmäistä kaukopartiojohtajaa on arvostettu maassamme. Vuonna 1940 Iihin pystytettiin presidentti Kyösti Kallion pojan Kalervo Kallion veistämä Vesais-patsas. Myös huomattava poliittinen nuorisojärjestö on maassamme nimetty sankarillisen Vesaisen mukaan. Nähtäväksi jää, koska joku poliittinen nuorisojärjestö nimetään Al Caponen mukaan.

 

 

 


Kommentit (0)



Kansallissairaus

Kansallistaulumme maalannut Hugo Simberg kuoli inhimillisesti katsoen liian nuorena eli vasta 44 -vuotiaana. Taiteiljan maalaukset olivat sen verran synkkäsävyisiä, että olen pitänyt itsestään selvänä, että hän olisi menehtynyt oman käden kautta, kuten asia häveliäästi ilmaistaan. Mutta ei kuollut Simberg oman käden kautta, vaan Helena Ruuskan kirjoittamasta taiteilijan elämänkerrasta paljastuu, että ilmeisesti hänkin monen muun kulttuurimme suurmiehen tavalla kuoli kuppaan. Ehkäpä sairaus myös selittää hänen mieltymyksensä synkkiin aiheisiin.

 

Olen sitä mieltä, että jonkun itsensä pöhköksi lukeneen taiteen lisenssin olisi tehtävä tohtorin väitöskirja kuppa-taudin vaikutuksesta maamme kulttuurielämään, sillä kyseisen vaivan merkitys on ollut suuri Suomen hengenelämän kehityksessä. Kuten olen jo aiemmin kertonut, kuoli maamme kansallisrunoilija Eino Leino kuppaan ja samaa asiaa epäilee Teemu Keskisarja myös kansalliskirjailija Aleksis Kivestä. 

 

Sen sijaan lääketiede pelasti kansallissäveltäjä Janne Sibeliuksen maailman säveltaiteelle. Jostain syystä hänet kyettiin parantamaan, vaikka penisilliiniä ei oltu vielä keksitty. Myöskään kansalliseksi sotarunoilijaksi kohonnut Yrjö Jylhä ei kuollut kuppaan, vaan hän ampui itsensä siinä vaiheessa, kun tauti uhkasi näköä. Taudin Jylhä sai ilmeisesti vaimoltaan, jolla oli paha tapa myydä itseään Helsingin kaduilla.

 

Jostain syystä Jylhä ei pystyttä parantamaan  1950 -luvun konstein, mutta sen sijaan maamme luetuin kirjailija Kalle Päätalo sairastui sota-aikaan jopa kaksi kertaa kuppaan, mutta hänet hoidettiin kuntoon Lahden tyttölyseolla toimineessa sotasairaalassa, jossa rivimiehiä hoidettiin sukupuolitautien vuoksi ja upseereja ratsastuksen aiheuttamien hiertymien takia - niin ainakin rivimiehille uskoteltiin.

 

  


Kommentit (0)



<< Edellinen sivu 6-10 / 3907 Seuraava sivu >>