Blogi

Veikko Lavi ja Jorma Sarvanto

Tuo eilinen balladi Jorma Sarvannosta ei ole J. Karjalaisen, vaan V. Lavin tuotantoa. Hyvin oli pasifistinen taiteilija Veikko Lavi perillä vuoden 1940 ilmailutragediasta. Pari asiavirhettä kuitenkin löysin sanoituksesta.

 

Laulussa väitetään, että kuopiolaisten kalakukot lentelivät pommituksen seurauksena. Siitä minulla ei ole tietoa, mutta sen tiedän, että Kakkisen Ollin seinäkello ja puntari lensivät pois seinältä täräyksen vuoksi ja seinäkello vaurioituikin lievästi. Lisäksi laulussa kerrotaan, että kaikki matkalle lähteneet yhdeksän konetta ammuttiin alas, mutta niin ei ollut, vaan yksi Iljusin selvisi pahasti siipirikkona takaisin Viron kentälle.

 

Yleensä Veikko Lavin sanoitukset ovat voimakkaasti sodanvastaisia, mutta laulu Jorma Sarvannosta on eri linjalla, sillä hävittäjälentäjän tappotyötä ihaillaan kritiikittä, vaikka kyseessä oli enemmänkin kostoisku. Koneet olivat jo tyhjentäneet lastinsa ja olivat palaamassa kotikentälleen. Suomalaislentäjät tiesivät, että vielä Talvisodan alussa vihollisen pommikoneet palasivat takaisin tuloreittiään pitkin ja osasivat olla sitten odottamassa sopivalla paikalla.

 

Sitäkään ei mainita, että Sarvanto rikkoi törkeästi annettuja määräyksiä, sillä konekiväärien vöissä sai olla kalliita sytysluoteja vain joka neljäs, koska sytytysluoteja säästettiin pahan päivän varalle, mutta Sarvannon patruunavöissä niitä oli määräysten vastaisesti ihan liian paljon.

 

Herkkä taiteilija Lavi oli nuoruudessaan hyvin sotaisa ja suojeluskuntahenkinen, mutta Talvisodan ensimmäinen taistelu järkytti häntä syvästi ja teki hänestä rauhanmiehen. Lavi haavoittui heti tässä sodan ensimmäisessä kahakassa liipaisinsormeensa. Sodan jälkeen hän yritti elättää itsensä kanafarmarina, mutta raaka ala ei sopinut Laville, koska hän ei pystynyt lyömään kanoilta päätä poikki, kuten ammatti edellytti, vaan vaimo Sylvi joutui sen tekemään. Sen sijaan Veikosta oli mukava pitää kanoja sylissään.

 

 


Kommentit (0)



J. Karjalainen ja Jorma Sarvanto

Elämässä sattuu välillä hyvin epätodennäköisiä asioita. Työkaveri tuli näyttämään eilen Hesarin lehti-ilmoitusta, jossa hänen entinen työkaverinsa kutsui kaikkia 50-vuotispäivilleen. Eihän se tavallinen synttäri-ilmoitus ollut, mutta se ei ole tapauksen epätodennäköinen puoli.

 

Epätodennäköinen puoli oli se, että olin lomalle lähdössä ja mietin, että tällä lomalla minun tulisi vihdoinkin etsiä Kakkisensalon lukuisat pommikuopat ja karttaan ne merkitä, ja edellä mainitun synttärijuhlan viettäjä oli sukunimeltään Sarvanto, joka nimi liittyy keskeisesti kotikylääni Kärkkäälään.

 

Kerroin, että juhlakalu taitaa olla samanlainen rämäpää kuin vaarinsa ja niinhän asia oli; juhlija oli hävittäjälentäjä Jorma Sarvannon lapsenlapsi, työkaverini tiesi vahvistaa epäilyni. Sarvanto tuhosi loppiaisena 6.1. 1940 kuusi Kakkisensaloa pommittaneista Iljusineista neljässä minuutissa.

 

Sitä pidettiin alan maailmanennätyksenä. Maailmanennätyksen arvoa himmentää se, että noin 20 lahjakasta naapurimaan nuorukaista paloi samalla hengiltä kivuliaalla tavalla. Kaksi lentäjää pelastui, ja toista Kymenlaakson naiset pitivät harvinaisena komeana miehenä, vaikka tämä oli ryssä.

 

Sarvannon tapaus on viime päivinä pyörinyt mielessäni, että löysin tapauksesta kertovan J. Karjalaisen musiikkiäänitteen netistä. Joitain pikkuvirheitä äänitteessä on.  Laulun mukaan Iljusinit iskivät Kuopioon, mutta niin ei ollut. Kyllä Suonenjokea ja varsinkin Kärkkäälää pidettiin silloin päämaalina, eli Kärkkäälä oli suurvaltavihollisen mielestä sillä kertaa Kuopiota strategisesti tärkeämpi paikka.

 

J. Karjalaisen musiikkiäänitteen nimeltään Jorma Sarvanto voi kuulla tästä linkistä

https://www.youtube.com/watch?v=nqalp0KFt7s

 


Kommentit (0)



Suomen Macron

Kiina on ollut maailman johtava valtakunta jo kolmisen tuhatta vuotta ja käsittääkseni valtakunnan vakauden pääselittäjä on ollut se, että valtion hallinnossa on suosittu eunukkeja. Lehtilööppejä seuratessani olen alkanut ajattelemaan, että myös Suomen valtion johtoon olisi saatava eunukkeja.

 

Nimittäin kristillis-siveellisiä arvoja korostava puolue hajosi, kun sen johtoon valittiin salahuorpoojan siittänyt ateisti. Ja sitten hajonneen puolueen toinen siipi alkoi hajoilemaan, kun paljastui, että sen kristillis-siveellisiä arvoja korostanut napamies oli sekaantunut kokoomusnuoreen, vaikka oli juuri vakuuttanut tv:ssä, ettei voinut jatkaa entisen puolueensa riveissä, koska ei olisi voinut enää katsoa poikaansa silmiin, koska puolue ei enää ollut hänen hengellinen kotinsa. Sitä hän ei kuitenkaan lausunut, että hengellinen koti oli mennyt, koska puheenjohtajaksi oli valittu salahuorintekijä.

 

Onneksi maastamme löytyy yksi perinteisiä perhearvoja kunnioittava poliitikko. Nimittäin demareiden vahva tulevaisuuden toivo Antti Lindtman on jo vuosia sitten saattanut morsiamensa avioliiton satamaan ja sen lisäksi hän on nyt lehtilööppien mukaan saattanut morsiamensa raskaaksi eikä tuleva lapsi ole siis synnissä si`innyt. Korostettakoon vielä sitä, että tuleva isä on 34 v ja tuleva äiti 54 v. 

 

Vaikuttaa siis vahvasti siltä, että Ranskan Macron-ilmiö on tulossa Suomeenkin. Mielestäni Antti Lindtman olisi vahva musta hevonen ensi kevään presidentinvaaleissa, koska vaalivauvakin on sopivasti tulossa ja se on isompi juttu kuin joku Lennu-koira. Ranskassa tosin presidentti on 24 vuotta vaimoaan nuorempi, Suomessa ikäero olisi vain 20 vuotta, mutta perinteisestihän suurvalloilla on suurvaltojen vehkeet.  

 

 


Kommentit (0)



Uukuniemen Tiaisia

Tämän päivän Iltalehdessä on koskettava juttu uukuniemeläisestä moukarinheiton olympiavoittaja Juha Tiaisesta. http://www.iltalehti.fi/yleisurheilu/201706172200215148_yl.shtml

 

Innokas urheilumies Tiainen oli jutun mukaan myös innokas musiikkimies. Se ei ole epätavallista huippu-urheilijoiden keskuudessa, mutta epätavallista urheilupiireissä oli se, että, hän piti klassisesta musiikista. Musikaalisuus kulkenee Tiaisten suvussa ihan geeneissä. Juhan sukulaismies Jorma Tiainen toimi Uukuniemen kanttorina ja kaukaisempi sukulaismies Petri Tiainen oli maankuulun YUP-yhtyeen kosketinsoittajana; tosin Petrikin oli välillä kanttorina rock-muusikkotaustastaan huolimatta.

 

Juha Tiaisen vaari perusti Uukuniemelle urkuharmonitehtaan, jonka tuotteet olivat tuttuja meille vanhan hyvän ajan koululaisille. Ennen lapsuudessani kouluissa ei ollut pianoja, koska niitä pidettiin synnillisinä amerikkalaisten ilotalojen instrumentteina. Toisaalta itse en näe yhtään kappaletta syitä sille, etteikö ilotaloissa voisi polkea myös urkuharmoneja. 

 

47-vuotiaana yllättäen kuolleen Tiaisen kuolinsyyksi paljastui virusperäinen keuhkokuume. Kiveenhakatut-kirjassa kerrottiin, että mies oli innokas tupakoija. Sekin on epätavallinen piirre urheilijapiireissä. Tosin Tiainen halusi olla hyvä esimerkki nuorisolle ja niinpä hän sauhutteli salassa. Tupakointi ei keuhkoille hyvää.  

 

Muistanpa, kuinka istuin Losin moukarikisan jälkeisenä päivänä Uukuniemen linja-autossa, jossa joku uskalsi epäillä, että "olisikohan se meijän Juha sittenkään voittanut, jos Venään mies olisi ollut paikalla". Rajan läheisyys on opettanut sikäläisille ihmisille realistista ulkopoliittista ajattelua. Tiainen itsekin myönsi voittonsa jälkeen, että vaikka hän on olympiavoittaja, hän ei ole maailman paras. Maailman tilastossa oli sinä vuonna hänen edellään neljä venäläistä.

 

Tiaisen edellä maailmantilastoissa oli neljä Neuvostoliiton heittäjää. Yksi heistä, eli virolainen Juri Tamm saapui olympiavoittajan hautajaisiin vuonna 2003  ja toi sinne kaikkien neljän, eli myös Sedyhin, Litvinovin ja Nikulinin, puolesta kunnianosoituksena  moukarin, joka on nyt Juha Tiaisen  haudalla. 


Kommentit (0)



Hjk kohtaa tuntemattoman jalkapallokääpiön Walesista

"Hjk kohtaa tuntemattoman jalkapallokääpiön Walesista" uutisoi Helsingin Sanomat aamulla toiveikkaasti, mutta ilman katetta. Nimittäin pari päivää sitten Hjk kohtasi kuopiolaiset jalkapallokääpiöt ja voittivat vain erotuomarin ja onnen avustuksella. 20-vuotias Kupsin Jiri Nissinen oli kentän paras ja saman seuran 20-vuotias Joonas Nissinenkin oli ihan kärkiporukoissa.

 

Pahaa pelkään, että Suomen parhaalle jalkapalloseuralle käy kalpaten Euro-kentillä, kun se kohtaa Connah's Quay Nomadsin, josta seurasta en ole koskaan mitään kuullutkaan. Epäilen joukkueen olevan kootun jostain walesilaisesta olutpubista, mutta sikäläisen palloilukulttuurin huomioiden, walesilainen kaljaporukkakin on kova vastus suomalaisille.

 

Pikkuisen huonoja kokemuksia on Hjk:lla aiemminkin Eurokentiltä. Ainakin virolaisjoukkue, jonka nimi oli muistaakseni Kalju Mömmö, tai jotain sellaista, voitti noin kolme vuotta sitten maamme parhaan joukkueen Hjk:n. Tarkkaa mielikuvaa minulla ei ole tuosta ottelusta Hjk - Kalju Mömmö, mutta muistelen, että virolaisjoukkueen sentraalimönkijä, eli suomeksi keskushyökkääjä, oli kankeille helsinkiläisille aivan liian nopea mönkijä.


Kommentit (0)



<< Edellinen sivu 6-10 / 3399 Seuraava sivu >>