Blogi

Jörniä ja topittaa

Hiljattain edesmenneen Jörn Donnerin muistoa kunnioitettiin eilen Teemalla ja esitettiin 50 vuotta sitten valmistunut elokuva Mustaa valkoisella ja se oli oikein se. Tosin itseäni vanhana konservatiivisuuteen taipuvaisena herrana ärsytti elokuvassa vähän väliä näytetyt siveettömät kohtaukset, joissa täysin häpeämättä röyhyytettiin tupakkaa. Onneksi filmi oli kielletty alle 16-vuotiailta.

 

Maustaa valkoisella oli aikansa kohufilmi varsinkin siihen liittyneen oikeusjutun vuoksi. Donner jörni alkuperäisessä ja väärentämättömässä versiossa tuntemattomaksi jääneen naisenpuolen kanssa ja jotenkin satunnainen katsoja, joka tunsi Kristiina Halkolan vain vaatetettuna, saattoi uskoa Halkolan olleen jörninnän kohteena. Halkola vaati oikeudessa Donnerilta korvauksia käsittääkseni ennen kaikkea menetetystä maineestaan ja oikeus katsoi hänen maineensa 5.000 silloisen markan arvoiseksi. Lisäksi elokuvasta määrättiin poistettavaksi kyseinen jörnintäkohtaus.

 

Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota siihen, että Jörn Donner on toiminnallaan synnyttänyt suomen kieleen vallan uudissanan jörniä. Jörnimisen kanssa kilpailee uudissanana myös jokseenkin samaa tarkoittava sana "topittaa". Se sana syntyi eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen muistelmista, joissa kuvattiin hänen vireää yhdyselämäänsä miehensä Toivo Uosukaisen kanssa.

 

Uosukaisen muistelma teos synnytti valtavan mielenkiinnon ja ostosryntäyksen, josta silloinen kansanedustaja Jörn Donner, joka on kirjailijanakin kunnostautunut, sai aiheen ihmetellä sitä, että kansaa kyllä kiinnostaa puhemiehen panot, mutta kansaa ei yhtään kiinnosta panomiehen puheet.

 

 

 

 


Kommentit (0)



Amerikan löytäjä onkin Toivo Kolehmainen

Yllättävä uutinen kiirii maailmalle Facebookin Kolehmaisten suvun sivulta. Nimittäin Jouni Kolehmainen on löytänyt ilmeisesti Savon Sanomista ainakin minut vakuuttavan uutisen siitä, että Kolumbus ei ollutkaan ensimmäinen eurooppalainen Amerikassa, vaan häntä ennen sinne ehti Karttulassa syntynyt Toivo Kolehmainen, joka Uudella Mantereella tunnettiin paremmin nimellä Thomas Kohl. Asiasta kertovassa jutussa epäillään sitäkin, että Amerikan matkallaan Kolehmais-Topi on jättänyt nimensä maailmanhistoriaan myös sikäli, että Hyväntoivonniemi on nimetty hänen mukaansa.

 

Amerikan todellisesta löytäjästä kertovan uutisen, jonka siis uskon olevan Savon Sanomista poimitun, voi lukea tästä linkistä:

http://www.hojot.com/huhtikuu/toivokolehmainen.png?

fbclid=IwAR1UW5bAwxDcmkuJNtvRVFFaQMmbtn99YJX-

aQoB4MNr20ClY3N8UpYKpMU 

 

Muutenkin savolaisilla on ollut merkittävä vaikutus Amerikan historiassa, koska ainakin rautalampilaisten näkemyksen mukaan Marttis-Jussi, joka Uudella Mantereella tunnettiin paremmin nimellä John Morton, perusti Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen valtion. Myös Kiuruvesi on ollut hyvin keskeisessä roolissa USA:ssa, koska presidentti Richard Nixon oli tiettävästi alun perin Kiuruveden Nikkisiä, eli samaa sukua, kuin työläiskeihäänheittäjä Soini Nikkinen, Kiuruveden Teräs. Lisäksi yleisesti uskotaan, että Kiuruveden Rapakkojoella asuvat eläkkeellä olevat metsuriveljekset Pentti ja Tauno Kärkkäinen ovat hyvin läheistä sukua Donald Trumpille, koska yhdennäköisyys on hyvin ilmeinen.

 

Pentti ja Tauno Kärkkäisten tapauksesta löytyy lisätietoa tästä linkistä:

http://www.koivistoinen.net/pages/posts/trumpin_

sukua_kiuruveden_rapakkojoella3733.php 


Kommentit (0)



Filosofiakahvila jatkuu

Karjalasta palattuani oli ovella keskikokoisen muurahaispesän kokoinen kasa ilmaisjakelulehtiä ja ihan sattuma oli, että silmääni pisti Viikkosavon uutinen, että Kuopion filosofiakerho kokoontuu jälleen, eli Kuopion kaupunginteatterin aulassa alustaa keskiviikkona 12.2.2020 klo 17-19  Se­ra­fim Sep­pä­lä, sys­te­maat­ti­sen te­o­lo­gi­an pro­fes­so­ri, Itä-Suo­men yli­o­pis­tolta aiheesta Va­paus – käy­tän­nöl­li­nen vas­taus ja te­o­reet­ti­nen on­gel­ma.

 

Vaikea keksiä tuon mielenkiintoisempaa aihetta. Itse tykkään filosofiakerhosta kuin hullu puurosta, koska siellä tapaan monia ihmisiä, joilla jalat ovat lähes yhtä tukevasti ilmassa kuin itselläni. Harva ei ole ollut myöskään se kerta, että olen törmännyt siihen harvinaiseen tunteeseen, että olen lähes normaalein paikalla olijoista.

 

Tulevan tilaisuuden alustajasta Serafim Seppälästä kertoo Wikipedia seuraavaa:

 

Serafim Seppälä eli munkki Serafim (s. 12. lokakuuta 1970[1]) on ortodoksinen pappismunkki,[2] filosofian tohtori ja kirjailija. Hänet vihki papiksi 15. elokuuta 2012 Helsingin metropoliitta Ambrosius.[2]

Munkki Serafimin teos Tie ylösnousemukseen, joka käsitteli pääsiäistä edeltävää suurta paastoa, voitti ilmestymisvuonnaan 2006 pidetyn Kaikkien aikojen ortodoksinen kirja -äänestyksen. Lisäksi hän on kääntänyt suomeksi useiden idän kirkkoisien, muun muassa Johannes Krysostomoksen ja Iisak Niniveläisen tuotantoa.

Serafimin kirja Vapaus käsittelee vapauden käsitettä ja olemusta yhtäältä länsimaisen filosofian, toisaalta idän kirkon teologisen opetuksen valossa. Vapaus valittiin vuonna 2007 vuoden kristilliseksi kirjaksi.[3] Kirja myi nopeasti viisi painosta ja on yksi Suomen eniten myytyjä ortodoksisia kirjoja.

Serafim Seppälä toimii systemaattisen teologian ja patristiikan professorina Itä-Suomen yliopistossa. Hänen tutkimusaiheitaan ovat muun muassa islamilainen ja idän kirkon mystiikka, varhaiskristillinen opetus Neitsyt Mariasta, Jerusalemin idea juutalaisuudessa, islamissa ja kristinuskossa, kristillisten apokryfikirjojen teologia, Efraim Syyrialaisen runous, itäsyyrialainen 600–700-luvun mystiikka, klassinen juutalainen raamatuntulkinta, kaunokirjallisuuden teologia, armenialaisten kansanmurhan perintö sekä itäisen kristikunnan estetiikka, erityisesti idän kirkkoisien kauneuskäsitys ja armenialainen kuvataide.

Serafim Seppälä on vuodesta 2019 lähtien toiminut Ikoni & kulttuuri -lehden päätoimittajana.


Kommentit (0)



Savua Laatokalla

Uukuniemen Pyhäjärvi verhoutui eilen vaikuttavaan sumuverhoon ja se toi mieleeni joensuulaisen ainakin tarinan mukaan Saksassa suurta suosiota nauttivaan Eläkeläiset humppayhtiön ja varsinkin sen esittämän humppakappaleen Savua Laatokalla, jonka humpan on sittemmin sovittanut Deep Purple-yhtiö tyyliinsä paremmin sopivaan muotoon ja muuttanut iskelmän nimenkin amerikankieliseksi ja niinpä Savua Laatokalla tunnetaan nyt anglosaksisessa maailmassa paremmin nimellä Smoke on the water. Edellä mainitun musiikkiesityksen voi kuunnella tästä:

https://www.youtube.com/watch?v=zEBxqKKm6po

 

Savua Laatokalla ei ole mielestäni Eläkeläisten paras äänite, vaan paras on Kesäkatu-humppa, joka sekin on sittemmin käännetty amerikankielelle ja tunnetaan maailmalla nimellä Summer in the city, vaikka oikeampi käännös olisi Summer in Joensuu, joka korostaisi paremmin kappaleen pohjoiskarjalaista alkuperää. Mutta hyvin tämä humppa soi amerikankielelläkin alkuperäisestä sovituksesta poikkevalla tyylillä, joka muistuttaa mielestäni nykyajan nuorison suosimaa kovaäänistä rocken roll-tyylisuuntausta. Kuunnelkaa vaikka itse ja kiinnittäkää erityinen huomio yhtiön lavaesiintymiseen, jossa ei riehuta, vaan pitäydytään saksalaisia miellyttävään asiallisuuteen:

https://www.youtube.com/watch?v=3PrBss8cimI

 

Olen vahvasti sitä mieltä, että ensi kesänä voisi Uukunimellä Juholan talon navetan ylisillä esiintyä Aarne Tenkasen lisäksi myös Joensuusta asti saapuva Eläkeläiset-yhtiö. Varsinkin tuo Savua Laatokalla kappale tuo mieleeni Papinniemessä ennen pidetyt seurakunnan juhannusjuhlat. Missään en ole nähnyt yhtä paljoa juopuneita kuin Papinniemen kokolla. Paikkakuntalaisten mukaan kysymys oli ekumeniasta.


Kommentit (0)



Kups se ei vaan suostu häviämään

Viime päivät ovat menneet kuntoilun merkeissä, vaikkakin en enää laske hiihtokilometrisuoritteita, vaan hiihtosuoritetunteja, kuten myös presidentti Kekkonen alkoi tehdä tuntiessaan vanhuuden väsymystä. Majapaikkamme Uukuniemen Vanha-Kanttorila onkin oivallinen kuntoliikuntapaikka, koska talossa kieltolakiaikaan asunut pitäjän nimismies oli ainakin hyvän tarinan mukaan kuulo kunnostaan. Kun hän oli Pyhäjärvellä soutamassa pirtulastissa ollutta venettään, häntä oli turha yrittää soutamalla tavoittaa.

 

Kuntoilun lomassa ehdin kuitenkin kännykästä seuraamaan äsken pelattua jalkapallon Suomen Cupin ottelua, jossa Kups kohtasi vieraskentällä Tampereen Ilveksen. Alkuun näytti pahalta, koska heti ottelun alussa tuomari antoi Ilvekselle rangaistuspotkun, jonka syytä en saanut kännykästäni selville. Kotijoukkue siirtyi 1-0 johtoon ja kuopiolaisten tilannetta synkisti vähän myöhemmin sekin, että senegalilaisvahvistus Bismark ajettiin kentältä syystä, jota en kännykästäni saanut selville.

 

Mutta hyvinhän pelissä lopulta kävi, sillä Kups tuli tasoihin vartin ennen loppua, ja kun kävin Ilveksen nettisivuja tutkimassa, pystyin rivien välistä lukemaan, että alakynnessähän Ilves oli koko pelin ajan, vaikka miehiä oli yksi enemmän. Laskujeni mukaan Kups pelasi nyt 15. tappiottoman pelinsä ja viimeksi joukkue hävisi yli puoli vuotta sitten.


Kommentit (0)



<< Edellinen sivu 6-10 / 4359 Seuraava sivu >>