Blogi

Tahko-huumoria

Eilinen asioihin hyvin perehtynyt kommentaattori jakoi linkin, joka todistaa, että Tahko Pihkalassa oli paljon myönteistäkin, vaikkakin Harmoisten tapahtumat veisivät miehen tänä päivänä Haagin sotarikostuomioistuimeen. Tämän linkin  juttu perustuu nimeltä tuntemattomaksi jääneen Pihkalan sukulaismiehen Tahkosta pitämään esitelmään Vantaa Etelän Lions Clubin kerhoillassa:

https://toisinaanajattelua.files.wordpress.com/2018/09/tahkoesitelma_blogiin1.pdf

Se puute linkin jutussa on, etten saa sieltä vahvistusta kuulemalleni tarinalle, jonka mukaan Helsingin Keskuspuiston säilyttäminen olisi ollut pitkälle Pihkalan ansiota. Hän nimittäin halusi säilyttää kaupungin keskustan rakentamattomana puistoalueena maanpuolustuksellisista syistä. Keskuspuistoa pitkin oli hänen mukaansa kätevä siirtää pääkaupunkiseudun miehet sodan syttyessä rintamalle hiihtämällä. Nykyään tuo suunnitelma ei enää taida toimia ilmaston lämpenemisen vuoksi.

 

Se hyvä puoli linkin jutussa on, että se vahvistaa tarinan, joka liittyy Pihkalan suvun huonokuuloisuuden aiheuttamiin välillä kiusallisiinkin ongelmiin, jotka ongelmat kärjistyivät, kun veljessarjan vanhin, Jaakko, oli nimitetty Tampereen piispaksi. Rohkenen lainata suoraan Leijona kerhossa pidettyä esitelmää:

 

"Vihkiäistilaisuudessa oli läsnä kirkon, kaupungin ja suvun arvohenkilöitä. Keskusteluun tuli jossain vaiheessa ns. ”hiljainen hetki. Ainoastaan huonokuuloiset veljekset Lauri ja Martti jatkoivat keskusteluaan. Tahko kommentoi päivän merkitystä veljelleen tähän tapaan: Eipä sitä olisi uskonut, että tuosta meidän Jaakosta tulee oikein piispa, vaikka sillä syntyessään ei ollut edes persreikääkään. ..[Jaakko Gummeruksellaoli tosiaan tällainen synnynnäinen puute, joka pian leikkauksella korjattiin]"


Kommentit (1)



Kuhmoisten arkkitehtuuria

Ei löytynyt Harmoisten kylältä enää surullisen kuuluisaa punaisten sotasairaalaa eikä edes verilöylystä kertovaa muistolaattaa, vaikka syytä olisi. Jos olisin kyennyt ikivanhalla Lumiallani nettiä selaamaan, olisi paljastunut, että sotasairaalana palvellut talo on purettu jo vuosikymmeniä sitten.

 

Lisäksi netistä olisin löytänyt maininnan siitä, että Kuhmoisten vapauttamisen muistomerkki sijaitsee jossakin vähän syrjemmällä Putkiston kankaalla. Nettitietojen mukaan muistopaasi on pystytetty vuonna 1978 ja jostain syystä Hans Kalmia ei muistettu kutsua paikalle. Epäilen, että sattuneesta syystä myös Lauri Pihkala unohtui kutsuttujen listalta.

 

Kuhmoisissa on arkkitehtonisesti merkittäviä historiallisia rakennuksia. Pienen ja köyhänkin pitäjän heti sisällissodan jälkeen 1923 valmistunut työväentalo on suorastaan mielenosoituksellisen komea. Se on osoitus siitä, että huomattavan paljon aatteen edustajia jäi ahkerasta yrityksestä huolimatta ampumatta.


 

 

Myös 1930 valmistunut suojeluskuntatalo on komea. Se lienee pinta-alaltaan vähän lähistöllä seisovaa työväentaloa pienempi, mutta selvästi näkee, että sen suunnittelussa on ollut oikea arkkitehti asialla, toisin kuin aatekilpailijan rakennuksessa, joka lienee talkoilla tehty ja jonkun timpurin paperossiaskin kanteen suunnittelema; Alvar Aallon suosimaa Pilliklubi-5-askiahan ei tuolloin vielä ollut saatavilla.



Kommentit (1)



Joululahjat kannattaa hankkia hyvissä ajoin

Sen verran jatkan eilen aloittamaani kirjakehua, että jos itselläni olisi vähänkin ylimääräistä rahaa ja jos joku minulle kaupittelisi alla olevien kirjojen kaltaisia hengentuotteita, niin kyllä minä vakavasti harkitsisin ostopäätöksen tekemistä jo pelkästään säälistä ja saattaisin hyvinkin päätyä hankintapäätökseen. Kyllä taiteen vuoksi kannattaa välillä vähän uhrautuakin, niin sitten tuntee itsensä hyväksi ihmiseksi.

 

Korostaisin vielä sitä, että joululahjojen keksiminen kanssaihmisille on vuosi vuodelta yhä entistäkin enenevämmässä määrin vaikeaa ja lahjasuunnitelmien pohtiminen kannattaa sen vuoksi aloittaa jo hyvissä ajoin. Alla olevat suhteellisen kauniit kirjat saattaisivat olla ihan hyviä joululahjoja ainakin henkilölle, jolla on jo kaikkea. Noita kirjoja hänellä ei todennäköisesti vielä ole.


Kommentit (0)



Uusi Uukuniemen kulttuurikirja


Rouvani blogilla kerrottiin eilen seuraavaa: ” Uukuniemen kulttuurijuttuja -kirjamme tuli tänään painosta. Ettei kukaan tulisi harhaanjohdetuksi, huomautettakoon, että kyseessä on lähinnä vain visuaalinen kulttuuri. Musiikkiin ja teatteriin pidimme parempana olla puuttumatta, sillä meillä ei ole siihen kummallakaan riittävää kompetenssia, mutta joitain mainintoja on siltäkin suunnalta. Tästä huolimatta sivumäärä on sama kuin viimeksi eli 347.

 

Ja edellisen tuotoksemme, Uukuniemi-juttuja -kirjan, tapaan mukana on myös sota- ja urheiluhistoriaa sekä tarinoita reissuistamme molemmin puolin itärajaa. Viimemainituissa on tällä kertaa painopiste vähän enemmän kulttuurissa. Kirjaa voi tilata sähköpostitse aulis(ät)koivistoinen.net omakustannehintaan 30 € (+ postimaksu 6€). Kirja on nyt pikkuisen hintavampi kuin viimeksi, sillä lopussa on vähän värisivuja.”

 

Rouvani vähättelee mielestäni jonkin verran kirjan musiikkikulttuuriin liittyvää osuutta, koska muistelen teoksessa paljastettavan sen tosiasian, että vaikuttaa ilmeiseltä, että nykyajan nuorison suosima kovaääninen ns. rocken roll -musiikki keksittiin Uukuniemellä, vaikka sitä asiaa ei vielä yleisesti tunnetakaan.

 

Nimittäin kesällä 1944 teki suomalainen pommikone pakkolaskun Uukuniemen Kummun kylälle, jolloin koneen tähystäjä Göran Ödner loukkaantui täräyksessä pahoin. Epäilen vahvasti, että tällä Uukuniemellä saadulla täräyksellä oli vaikutusta siihen, että Ödneristä tuli myöhemmin muusikko ja käsittääkseni ensimmäinen rock-iskelmän levyttänyt ihminen maailmassa.

 

En oikein hallitse tätä kulttuurin muotoa, mutta muistelen, että joku Bill Haley -niminen ulkomaalainen miehenpuoli levytti käsittääkseni myöhemmin saman meillä Tunnista tuntiin-nimisenä tunnetun rytmimusiikkikappaleen ulkomaakielellä nimellä Rock Around the Clock ja siitä tuli ihan menestynyt hitti muuallakin maailmassa.  

 

Lopuksi hiljennymme kuuntelemaan Göran Ödnerin esittämää nykyajan nuorison suosimaa kovaäänistä ns. rocken roll -musiikkia vuodelta 1956.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/06/21/

varhainen-rock-kaantyi-suomeksi-iskelman-muottiin


Kommentit (1)



Suonenjoki hyvä paikka yrittää elää - Juttuja Sisä-Savosta

Nuorempana ihmettelin sitä, miten hyvä ja erikoinen muisti minulla oli erilaisten tapahtumien suhteen, sillä mitä kauemmin tapahtumasta oli kulunut, niin sitä selvemmin minä sen muistin. Viime vuosina olen huomannut, että muisti on alkanut sassaroimaan ja niinpä olen, kun vielä jotain sentään mielestäni muistan, kirjoitellut vuosien ajan varsinkin blogilleni tarinoita ja katkelmia sekä hajamietteitä Suonenjoelta ja yleisemminkin Sisä-Savosta. Viimeaikaisten maailmanhistoriallisten tapahtumien suunnattomassa vyöryssä olen joutunut tosin tekemään eräitä korjauksia, lisäyksiä ja täsmennyksiä vanhoihin juttuihini.

 

Kirja nimeltään Suonenjoki hyvä paikka yrittää elää – Juttuja Sisä-Savosta on juuri tullut painosta ja on nyt minulta tilattavissa. Kirja sisältää paljon lyhyitä tarinoita Sisä-Savosta ja sen historiasta. Historialliset kertomukset ovat täysin epävirallisia, mutta kuitenkin sangen luotettavia. Tosin satunnaisen lukijan on syytä muistaa, että monta kertaa hyvä tarina saattaa olla ikävällä tavalla ristiriidassa todellisuuden kanssa, joten eräiden juttujen osalta vastuu jää pitkälti lukijalle.

 

Koska pienpainatustoimintaharrastus on kallista eikä suinkaan ns. yksilehmäisen harrastus, on tämä  356 -sivuinen, pienipränttinen, noin 300 lyhyttä tarinaa ja muutaman kuvankin sisältävä kirja kallis, eli se maksaa 25 € ja lisäksi mahdolliset postikulut, jotka lienevät normaalisti noin 7 €. Köyhille ja pieneläjille kirjaa myydään tarvittaessa halvemmalla ja perustellusta syystä voin antaa sen ilmeiseksikin.

 

Kirjan voi tilata sähköpostilla osoitteesta aulis(at)koivistoinen.net tai puhelimitse numerosta 0505439647. Kirja ei ole hyvä, mutta kyllä minä itse ainakin sen säälistä ostaisin. Sekin vika teoksessa on, että siinä on myös samoja juttuja Kärkkäälän kylästä, jotka olivat jo kaksi vuotta sitten ilmestyneessä kirjassa Kärkkäälää ja kärkkääläläisiä, mutta perustelen asiaa sillä, että edellinen kirja on myyty loppuun.

 

Suonenjoki hyvä paikka yrittää elää – Juttuja Sisä-Savosta saattaisi olla hyvä joululahja ihmiselle, jolla on jo melkein kaikkea; tätä hänellä ei todennäköisesti ole. Teos on sen ainakin sen kirjoittajan mielestä jonkin verran hauskempi kuin Volter Kilven Alastalon salissa, jota yleisesti pidetään Suomen parhaana kirjana.


Kommentit (2)



<< Edellinen sivu 6-10 / 4211 Seuraava sivu >>