Blogi

Vain yksi kärkkääläläinen palkittiin Urheilugaalassa

Pikkuhiljaa alkaa hiipumaan Suonenjoen ja Kärkkäälän kylän vankka urheilumaine. Muistanpa, miten Sapporon olympialaisissa neljä suonenjokelaista oli kisajoukkueessa; tosin saman verran oli myös helsinkiläisiä. Suonenjokelaiset toivat kuitenkin kolme mitalia, mutta hesalaiset eivät ainuttakaan. Suonenjokelaisten kultakin oli lähellä, mutta ampumahiihtäjä Salpakarin Yrjön yksi laukaus lipsahti puolisen milliä ohi.

 

Ei siis ole enää Suonenjoki urheilukaupunki. Ainoastaan lentopalloilija Lauri Kerminen palkittiin eilen lajinsa parhaana Urheilugaalassa ja Kärkkääläänkin tuli vain yksi palkinto eli Suhos-Kake kävi pokkaamassa ja pitämässä kiitospuheen Suomen parhaaksi urheiluseuraksi valitun Lahden Suunnistajien puheenjohtajan ominaisuudessa ja hyvin Kake esiintyikin.

 

Aika yllättävä asia minulle, että Suhosen Kauko kunnostautuu urheilupuolella, koska kouluaikaan molemmat Suhosen veljekset tunnettiin enemmänkin teräväpäisinä ja hyvätapaisina sekä koulussa menestyvinä nuorukaisina, jotka eivät niinkään olleet urheilullisesti suuntautuneita kuten muut nuoret kylällä, jossa melkein joka mökistä löytyi vähintäin piirinmestri. Nyt Kauko on kuitenkin kunnostautunut urheiluelämän järjestöpuolella ja johtaa maan parhaaksi valittua urheiluseuraa.

 

Muistanpa muuten, miten alakansakoulun opettaja Turtiainen kertoi meidän muiden olevan jokseenkin toivottomia ja suurelta osin menetettyjä tapauksia ja ainoastaan Suhosen pojissa hän ei ole koskaan havainnut mitään moitittavaa.

 

Suhos-Kaken ansiokkaan esiintymisen voi katsoa alla olevasta linkistä 19 minuutin kohdalta alkaen.  

https://areena.yle.fi/1-50336955 


Kommentit (0)



Sirkustaitelija Hööpel-Aapel

Luin tuossa Heikki Välisalmen vuonna 1946 painetun novellikokoelman Elämän kiertokulku, jonka ensimmäinen luku on nimeltään Hööpel-Aapel, jonka oikean nimen kerrotaan olevan Aapel Airaksela. Itse rohkenen väittää, että kirjailija on jostain syystä ottanut oikeudekseen vääristää Aapel Airaksisen nimen erheelliseen muotoon. Välillä miestä kutsutaan myös kotitalonsa mukaan Alapihan Aatamiksi, ja kun tarkistin asian netistä, niin kyllä Alapiha-niminen tila löytyy Karttulan Airakselasta.

 

Aapeli oli erilainen nuori. Kun kylän muu väki raatoi pienillä ja kivisillä pelloilla, niin hän ei työstä piitannut lain, vaan kiikkui puunoksissa ja harrasti muutenkin voimisteluksi kutsuttua ajanhaaskausta. Lopulta kotiväki kyllästyi niin perusteellisesti työnvieruksijaan, että nuorukainen ajettiin maailmalle. Ja niinhän siinä sitten kävi, että kun kyläläiset vain jatkoivat raatamistaan pienillä ja kivisillä pelloillaan, niin Aapel sen sijaan palkattiin sirkuksen akrobaatiksi kiertämään Eurooppaa. Kyläläisille kävi elämässään huonommin, koska he eivät olleet ollenkaan ymmärtäneet treenata, kuten Aapel teki.

 

Sirkukseen kyllästyttyään Aapel värväytyi Suomen kaartiin ja kohosi riskinä ja komeana miehenä vallan esimiesasemaan. Kun Pietarissa oli sotaharjoitukset ja paraati, niin itse keisarikin kiinnitti huomiota ryhmäänsä johtavaan aliupseeriin ja kävi tältä tiedustelemassa, että missä noin komeita miehiä kasvaa. Jostain syystä Elämän kiertokulussa ei mainita, että tämä uljas soturi oli kasvanut Karttulan Airakselassa - tosin kyllähän Aapel myöhemmin asusteli myös vävynsä luona Kärkkäälän Satulamäentien varressa sijainneessa mökissäkin.

 

Aapel, joka korosti olevansa rauhan mies, kunnostautui Turkin sodassa siinä määrin, että hän sai useita korkeita kunniamerkkejä. Tosin kyläläiset uskoivat niiden olleen rihkamakaupasta hankittuja, kun niitä sotasankari myöhemmin syntymäkyläänsä paluun jälkeen ihmisille esitteli. Kyläläiset eivät edes uskoneet miehen olleen koko Turkin sodassa. Kun Aapel palasi seikkailuvuosiensa jälkeen veljensä omistamaan syntymätaloonsa, veli ei oikein käsipäivää sanonut ja kun tulija väitti olleensa Turkin sodassa vääpelinä, tokaisi veli siihen, että "hööpelinä olit" ja niin sai Hööpel-Aapel lisänimensä, joka välillä lyheni pelkäksi Hööpeliksi.

 

Sitten, kun Bulgarian itsenäistymisestä oli kulunut 60 vuotta, saapui sotilaspiirin päällikkö tuomaan 90-vuotiaalle Aapelille Bulgarian kuninkaan lähettämän urhoollisuusmitalin, oli kyläläistenkin uskottava Hööpelin tarina todeksi. Aapel kuoli 91-vuotiaana ja hautajaisissa oli paikalla vallan kunniakomppania. Tiedossani ei ole, haudattiinko sotasankari Karttulaan vai Suonenjoelle. 


Kommentit (0)



Leuka - syntymävahva maalinsylkijä

Lauri "Leuka" Mononen oli suomalaisen jääkiekkoilun kirkkaimpia tähtiä, joka muistetaan luotettavana maaotteluratsuna ja kovana pääsarjatason maalinsylkijänä. Hän teki vuonna 1977 Amerikan rahakaukalosta paluunsa jälkeen heti ensimmäisessä ottelussa Hifk:n paidassa kuusi maalia vierasottelussa Tampereen Työväenyhdistyksen Urheilu- ja Voimailuseura Kilpa-Veljet r.y:tä vastaan, joka joukkue tunnetaan selvästi paremmin nimellä Koovee.

 

Kuusi maalia samassa ottelussa on tälläkin hetkellä liigan ennätys, tosin myös Arto Javanais-vainaa on pystynyt samaan. Mononen teki vuoden 1972 mm-turnauksessa yhteensä yhdeksän maalia, joka pysyi pitkään Suomen ennätyksenä, kunnes Sebastian Aho vuonna 2018 ylsi kymmeneen täysosumaan. Leuka muistetaan ennen kaikkea juonikkaana harhauttelijana, mutta sen lisäksi hän oli myös hyvin syntymävahva, kuten monet muutkin Monosen suvun miehet. Sekä Monosen isä että kaksi setää palveli sota-aikana sotapoliiseina, koska olivat niin riskejä miehiä.

 

Kiekkouransa jälkeen Lauri Mononen siirtyi ravintolabisneksen puolelle, jota kestikin 15 vuotta ennen kuin valuuttalainat sotkivat bisnekset ja muutkin asiat eikä mies tiettävästi ollut viimeisinä vuosinaan mikään vesipoika. 68-vuotias Mononen löytyi toissa kesänä hukkuneena Kesälahdella kesämökkinsä rantavedestä. Jääkiekon pelaajayhdistys kustansi hänen hautajaisensa.

 

Lauri Mononen oli tavallaan jatkoajalla, koska hän oli lähellä hukkumista jo parikymmentä vuotta aiemmin. Sen tapauksen muistot varjostivat hänen loppuelämäänsä.  Leuka oli joskus viime vuosituhannen lopulla kahden muun miehen kanssa kokemassa mökkijärvellään verkkoja pimeänä lokakuun iltana ja jostain syystä veneen tappi oli päässyt irtoamaan eikä sitä onnistuttu siinä tohakassa löytämään. Vene upposi ja kaksi miestä hukkui. Sen sijaan Mononen jaksoi entisen urheilijan kunnolla nippanappa uida haalarit päällä ja kumisaappaat jalassa kilometrin matkan rannalle. Tuon tapauksen jälkeen mies masentui ja erakoitui.

 


Kommentit (0)



Joululahjat kannattaa hankkia hyvissä ajoin

Sen verran jatkan eilen aloittamaani kirjakehua, että jos itselläni olisi vähänkin ylimääräistä rahaa ja jos joku minulle kaupittelisi alla olevien kirjojen kaltaisia hengentuotteita, niin kyllä minä vakavasti harkitsisin ostopäätöksen tekemistä jo pelkästään säälistä ja saattaisin hyvinkin päätyä hankintapäätökseen. Kyllä taiteen vuoksi kannattaa välillä vähän uhrautuakin, niin sitten tuntee itsensä hyväksi ihmiseksi.

 

Korostaisin vielä sitä, että joululahjojen keksiminen kanssaihmisille on vuosi vuodelta yhä entistäkin enenevämmässä määrin vaikeaa ja lahjasuunnitelmien pohtiminen kannattaa sen vuoksi aloittaa jo hyvissä ajoin. Alla olevat suhteellisen kauniit kirjat saattaisivat olla ihan hyviä joululahjoja ainakin henkilölle, jolla on jo kaikkea. Noita kirjoja hänellä ei todennäköisesti vielä ole.


Kommentit (0)



Uusi Uukuniemen kulttuurikirja


Rouvani blogilla kerrottiin eilen seuraavaa: ” Uukuniemen kulttuurijuttuja -kirjamme tuli tänään painosta. Ettei kukaan tulisi harhaanjohdetuksi, huomautettakoon, että kyseessä on lähinnä vain visuaalinen kulttuuri. Musiikkiin ja teatteriin pidimme parempana olla puuttumatta, sillä meillä ei ole siihen kummallakaan riittävää kompetenssia, mutta joitain mainintoja on siltäkin suunnalta. Tästä huolimatta sivumäärä on sama kuin viimeksi eli 347.

 

Ja edellisen tuotoksemme, Uukuniemi-juttuja -kirjan, tapaan mukana on myös sota- ja urheiluhistoriaa sekä tarinoita reissuistamme molemmin puolin itärajaa. Viimemainituissa on tällä kertaa painopiste vähän enemmän kulttuurissa. Kirjaa voi tilata sähköpostitse aulis(ät)koivistoinen.net omakustannehintaan 30 € (+ postimaksu 6€). Kirja on nyt pikkuisen hintavampi kuin viimeksi, sillä lopussa on vähän värisivuja.”

 

Rouvani vähättelee mielestäni jonkin verran kirjan musiikkikulttuuriin liittyvää osuutta, koska muistelen teoksessa paljastettavan sen tosiasian, että vaikuttaa ilmeiseltä, että nykyajan nuorison suosima kovaääninen ns. rocken roll -musiikki keksittiin Uukuniemellä, vaikka sitä asiaa ei vielä yleisesti tunnetakaan.

 

Nimittäin kesällä 1944 teki suomalainen pommikone pakkolaskun Uukuniemen Kummun kylälle, jolloin koneen tähystäjä Göran Ödner loukkaantui täräyksessä pahoin. Epäilen vahvasti, että tällä Uukuniemellä saadulla täräyksellä oli vaikutusta siihen, että Ödneristä tuli myöhemmin muusikko ja käsittääkseni ensimmäinen rock-iskelmän levyttänyt ihminen maailmassa.

 

En oikein hallitse tätä kulttuurin muotoa, mutta muistelen, että joku Bill Haley -niminen ulkomaalainen miehenpuoli levytti käsittääkseni myöhemmin saman meillä Tunnista tuntiin-nimisenä tunnetun rytmimusiikkikappaleen ulkomaakielellä nimellä Rock Around the Clock ja siitä tuli ihan menestynyt hitti muuallakin maailmassa.  

 

Lopuksi hiljennymme kuuntelemaan Göran Ödnerin esittämää nykyajan nuorison suosimaa kovaäänistä ns. rocken roll -musiikkia vuodelta 1956.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/06/21/

varhainen-rock-kaantyi-suomeksi-iskelman-muottiin


Kommentit (1)



<< Edellinen sivu 6-10 / 4333 Seuraava sivu >>