Harmi, ettei 1909 syntyneen 248-senttisen V\u00e4in\u00f6 Myllyrinteen nuoruudessa harrastettu kori- tai lentopalloa, joten h\u00e4nen synnynn\u00e4inen ulottuvaisuutensa j\u00e4i n\u00e4iss\u00e4 lajeissa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Sen sijaan mies taisi jossain vaiheessa esiinty\u00e4 ammattipainijana. H\u00e4n lienee menestynyt ainakin taloudellisesti hyvin, koska pystyi hankkimaan itselleen auton aikana, jolloin sellainen oli maassamme harvinaisuus. Mahtuakseen k\u00e4rryyns\u00e4 oli h\u00e4nen poistettava siit\u00e4 etuistuin ja ohjattava autoa takapenkilt\u00e4 k\u00e4sin.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s nyrkkeily\u00e4 Myllyrinne kokeili. Armeija aikanaan h\u00e4n ilmoittautui Viipurin Nyrkkeilij\u00f6iden riveihin. Armeijan mestaruuskilpailuissa huhtikuussa 1929 Helsingiss\u00e4 Myllyrinne kuitenkin diskvalifioitiin raskaan sarjan ensimm\u00e4isen ottelun 2. er\u00e4ss\u00e4 ep\u00e4puhtaan nyrkkeilyn takia.<\/p>\n\n\n\n
H\u00e4n oli kuitenkin varmaan aika hyv\u00e4, sill\u00e4 Viipurin Nyrkkeilij\u00e4t ilmoitti h\u00e4net lokakuussa 1929 seuran kansainv\u00e4lisiin kilpailuihin. Vastustajaksi arvottiin Viron mestari ja maajoukkuemies Karl Tender. 20-vuotiaan Myllyrinteen todellista tasoa ei p\u00e4\u00e4sty testaamaan, sill\u00e4 h\u00e4n luovutti ottelun.<\/p>\n\n\n\n
Muistan jostain lukeneeni seuraavan merkitt\u00e4v\u00e4n urheilu- ja kulttuurihistoriallisen asian, jota en malta olla kertomatta, vaikka sen totuudesta en mene valalle. Nimitt\u00e4in sota-aikaan kentt\u00e4armeijan mestaruuskisoissa V\u00e4in\u00f6 Myllyrinne eteni lohkossaan loppuotteluun saakka. Vastaan olisi siin\u00e4 tullut 195-senttinen Asser Jokinen. <\/p>\n\n\n\n
Jokinen oli harvineisen lempe\u00e4 ja sivistynyt herrasmies, joka ei tahtonut pahaa kenellek\u00e4\u00e4n. My\u00f6hemmin h\u00e4n tuli tunnetuksi WSOY:n kustannustoimittajana, joka mm. siivosi Tuntemattomasta sotilaasta pahimmat rivoudet. Niinp\u00e4 Tuntemattomassa sotilaassa ei esimerkiksi kertaakaan lausuta sit\u00e4 v:ll\u00e4 alkavaa ja u:hun p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4\u00e4 sanaa, joka ei kuitenkaan ole viulu ja jota sanaa ilman nykyajan nuorten puhe olisi hyvin katkonaista.<\/p>\n\n\n\n
Helsingin Sanomien kulttuurisivulla kerrottiin, ett\u00e4 ”jatkosodan aikana toli luutnantti Jokisen vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 joukkueenjohtajana porukkaa, joka kolusi valloitetun Karjalan autioituneita taloja ja varmisti, ett\u00e4 niiden nurkissa ei piileskele desantteja ja partisaaneja.<\/p>\n\n\n\n
Kun joukkueenjohtaja ensimm\u00e4isen\u00e4 astui er\u00e4\u00e4seen taloon ja loi yleissilm\u00e4yksen, h\u00e4n \u00e4kki\u00e4 havaitsi s\u00e4ngyn alta ojentuva k\u00e4den, jossa oli kranaatti. Jokinen ehti ampua ensin.<\/p>\n\n\n\n
Tapahtuman intensiteetti oli sit\u00e4 luokkaa, ett\u00e4 se j\u00e4rkytti Jokista syv\u00e4sti. H\u00e4n anoi p\u00e4\u00e4sy\u00e4 esikuntateht\u00e4viin ja saikin siirron sotilasvirkamieheksi \u00c4\u00e4nislinnan sotilassairaalaan.”<\/p>\n\n\n\n
Lempe\u00e4luonteista Jokista alkoi pelottaa tuleva armeijan mestaruuskilpailujen loppuottelu, sill\u00e4 vaikka h\u00e4n itsekin oli iso mies, oli vastaan tulossa h\u00e4nt\u00e4 yli puoli metri\u00e4 pitempi j\u00e4ttil\u00e4inen. Lopulta Jokinen katsoi viisaimmaksi kuunnella j\u00e4rjen \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja h\u00e4n marssi kilpailujen juryn luokse ilmoittaakseen, ett\u00e4 h\u00e4n luovuttaa ottelun etuk\u00e4teen. Mutta Jokinen oli my\u00f6h\u00e4ss\u00e4. Jury ilmoitti, ett\u00e4 V\u00e4in\u00f6 Myllyrinne oli jo ehtinyt k\u00e4yd\u00e4 ilmoittamassa luovuttavansa ottelun. Isot miehet ovat v\u00e4h\u00e4n pehmeit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 lis\u00e4tietoa Myllyrinteen V\u00e4iskist\u00e4 <\/p>\n\n\n\n