{"id":1020,"date":"2023-02-20T13:47:00","date_gmt":"2023-02-20T13:47:00","guid":{"rendered":"https:\/\/uusi.koivistoinen.net\/?p=1020"},"modified":"2023-02-20T13:47:00","modified_gmt":"2023-02-20T13:47:00","slug":"lyytisen-pena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2023\/02\/20\/lyytisen-pena\/","title":{"rendered":"Lyytisen Pena"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u00a0Vaan komia graniittipaasi on tuotu runonlaulaja Pentti Lyytisen haudalle Rautalammilla. Ep\u00e4ilen, ett\u00e4 komia graniittipaasi on tuotu paikalle itse Helsingin herrojen toimesta, sill\u00e4 1800-luvun alkupuolella Pentti Lyytinen, joka sivumennen sanoen on syntynyt K\u00e4rkk\u00e4\u00e4l\u00e4n Piispalanm\u00e4elle ja on kuollut Wikipedian mukaan my\u00f6s Suonenjoella, oli huomattava yhteiskunnallinen vaikuttajahenkil\u00f6, joka ansaitsisi edes pronssilaatan Piispalanm\u00e4elle.<br><br>Lyytinen oli niin arvostettu runoilija ja runonlaulaja, ett\u00e4 h\u00e4net kutsuttiin ensimm\u00e4isen\u00e4 rahvaan edustajana Suomalaisen kirjallisuuden seuran j\u00e4seneksi. Monia muitakin huomattavia yhteiskunnallisia teht\u00e4vi\u00e4 h\u00e4nelle siunaantui. Nuorempana h\u00e4n toimi mm. lautamiehen\u00e4 ja kuudennusmiehen\u00e4. Kuudennusmies oli seurakunnan monista teht\u00e4vist\u00e4 vastannut luottamusmies.<br><br>Muista teht\u00e4vist\u00e4 h\u00e4n joutui luopumaan juoppouden vaivan vuoksi, mutta Suomen Pankin tilintarkastajana h\u00e4n kuitenkin sai jatkaa talonpoikaiss\u00e4\u00e4dyn edustajana, koska Suomen Pankin teht\u00e4vi\u00e4 voi ilmeisesti hoitaa my\u00f6s k\u00e4nniss\u00e4. H\u00e4nen viitoittamallaan tiell\u00e4 Suomen Pankin palveluksessa jatkoi sittemmin toinen kuuluisa Savon poika Ahti Karjalainen.<br><br>Enp\u00e4 malta olla kertomatta sit\u00e4, ett\u00e4 kun kerran ty\u00f6porukalla vierailimme Helsingin Ateneumissa, niin kuinka ollakaan ensimm\u00e4isen huoneen ensimm\u00e4isess\u00e4 taulussa, jonka Robert Ekman oli maalannut, Pentti Lyytinen luki runojaan talonpoikaistuvassa. En malttanut olla mainitsematta, ett\u00e4 Pena on K\u00e4rkk\u00e4\u00e4l\u00e4n poikia kuten min\u00e4kin ja ett\u00e4 melkein me kaikki ollaan samanlaisia.<br><br>Jostain syyst\u00e4 tuo Lyytisen hautakivi on komiampi kuin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 sijaitseva Vihta-Paavo Korhosen vastaava, vaikka Puavo keksi Kalevalan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><a href=\"https:\/\/www.blogger.com\/#\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEizKs2QN09iTzajNX5AOTSIfKsVhQyeMckU_0PAl0YM2GdKGrbmhIoO0e6buA6AkzJvZK_NUNV7pn2Xm9HfN4kGFCfuTvGGz_nq3NRJ6kJPGLkI0D1PT65RRpFTmhXp8Xxx-JwDAuxudp69uGnrhPJYAjnbQItvbIGinvx1bMBpmcVAmRFjmTfpOtTu\/s1600\/lyytinen.jpg\" alt=\"\"\/><\/a><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u00a0Vaan komia graniittipaasi on tuotu runonlaulaja Pentti Lyytisen haudalle Rautalammilla. Ep\u00e4ilen, ett\u00e4 komia graniittipaasi on tuotu paikalle itse Helsingin herrojen toimesta, sill\u00e4 1800-luvun alkupuolella Pentti Lyytinen, joka sivumennen sanoen on syntynyt K\u00e4rkk\u00e4\u00e4l\u00e4n Piispalanm\u00e4elle ja on kuollut Wikipedian mukaan my\u00f6s Suonenjoella, oli huomattava yhteiskunnallinen vaikuttajahenkil\u00f6, joka ansaitsisi edes pronssilaatan Piispalanm\u00e4elle. Lyytinen oli niin arvostettu runoilija ja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1020","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1020","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1020"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1020\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1021,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1020\/revisions\/1021"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1020"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1020"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1020"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}