Suorittamissani kulttuurihistoriallisissa tutkimuksissa on paljastunut, ett\u00e4 Kuopio oli 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolla eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 maamme kulttuurip\u00e4\u00e4kaupunki, jonka aseman kaupunki sittemmin menetti, kun Savon rata valmistui ja savolainen intelligentsia muutti joukolla Helsingin suuntaan varsinkin Tuusulaj\u00e4rven rannalle.<\/p>\n\n\n\n
Kuopiossa vaikuttivat aikoinaan kansallisfilosofi J. V. Snellman, kirjailija-liikenainen Minna Canth, joka taitaa olla ainut nainen, jonka kunniaksi maassamme liputetaan, J\u00e4rnefeltien todellinen kulttuuriperhe, Halosten monipuolisesti lahjakas kulttuurisuku, Wrightin tarkkak\u00e4tiset veljekset, jotka ampumisen lis\u00e4ksi my\u00f6s maalasivat tappamiaan lintuja ja Juhani Aho, josta olisi varmaankin tullut maamme ensimm\u00e4isen Nobelin voittaja, ellei olisi kuollut kohtuuttoman nuorena.<\/p>\n\n\n\n
Kuopiossa toimi aikoinaan kaksikin kirjallista salonkia, sill\u00e4 Minna Canthilla ja Elisabeth J\u00e4rnefeltilla oli kummallakin omansa. Kummassakin salongissa oltiin taipuvaisia ajattelemaan, ettei sivistyst\u00e4 ja kulttuuria muualla Suomessa juuri ollutkaan kuin Kuopiossa eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 mielipide ollut t\u00e4ysin perusteeton t\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Salonkien em\u00e4ntien v\u00e4lit eiv\u00e4t olleet kaikin ajoin auvoiset. Vanhat rouvat eiv\u00e4t olleet kesken\u00e4\u00e4n kaikin ajoin edes puhev\u00e4leiss\u00e4, koska olivat mustasukkaisia toisilleen Juhani Ahosta. Tarinan mukaan rouvat eiv\u00e4t v\u00e4lill\u00e4 edes tervehtineet toisiaan kadulla kohdatessaan. Elisabeth J\u00e4rnefelt ei tosin pitk\u00e4\u00e4n aikaan tervehtinyt edes maaherra miest\u00e4\u00e4n, koska heid\u00e4n liitossaan oli 14 vuoden t\u00e4ydellisen puhumattomuuden kausi. Runsaslukuisen lapsilauman teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli kantaa viestilappuja vanhempiensa v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Pariskunnan mykk\u00e4koulua tuskin lievensi sek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 taloudenhoitaja synnytti maaherra Alexander J\u00e4rnefeltille lapsen. Mutta toisaalta yksiavioisuuteen ei ilmeisesti jaksanut pit\u00e4yty\u00e4 rouva J\u00e4rnefeltk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 h\u00e4net tavattiin kerran samasta puskasta Juhani Ahon kanssa. Sit\u00e4, mit\u00e4 he puskassa tekiv\u00e4t, en osaa sanoa. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa on syyt\u00e4 korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 parin ik\u00e4ero oli samaa luokkaa kuin nykyisen Ranskan hallitsijaparin ja rouva J\u00e4rnefelt oli yhdeks\u00e4n kertaa synnytt\u00e4nyt.<\/p>\n\n\n\n
Juhani Aho ei ollut kiinnostunut vain \u00e4idist\u00e4, vaan my\u00f6s J\u00e4rnefeltien tyt\u00e4r Aino kiinnosti jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 kilpakosija Jean Sibelius osti vallan pistoolin tehd\u00e4kseen kaksintaistelussa v\u00e4lins\u00e4 lopullisesti selviksi Ahon kanssa. Suomen kulttuurihistorian onneksi h\u00e4n ei kuitenkaan turvautunut tuliaseeseen, vaan tyytyi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n repim\u00e4\u00e4n ravintola Kappelissa Ahon palttoon halki. Luulen, ett\u00e4 jos miehet olisivat ryhtyneet pyssysille, olisi Sibeliukselle k\u00e4ynyt huonosti, koska kokenut er\u00e4nk\u00e4vij\u00e4 Aho oli varmasti taitavampi ampumaaseen k\u00e4sittelij\u00e4.<\/p>\n\n\n\n