Vilkkaan ja jopa kiivaan keskustelun synnytti Sis\u00e4llissota-faceryhm\u00e4ss\u00e4, kun ep\u00e4ilin, ett\u00e4 kajaanilainen lapsisotilas Urho Kekkonen olisi ollut mukana Viipurin ”puhdistuksessa”, jossa kaupungin ven\u00e4l\u00e4isten lis\u00e4ksi murhattiin muitakin rauhallisia kansalaisia ja jopa Viipurin suojeluskunnan j\u00e4seni\u00e4, joilla oli vieraskielinen sukunimi. Kyll\u00e4 siis olisi Teemu Keskisarjalla tjms:lla ansioituneella historioitsijalla tutkimista tapahtuneessa.<\/p>\n\n\n\n
Voi olla, ett\u00e4 Urho Kekkonen ei ollut mukana 28.2.2018 tapahtuneessa joukkomurhassa, koska osa Kainuun sisseist\u00e4 oli juuri silloin lomalla ja he saapuivat Viipuriin vasta pikkuisen my\u00f6hemmin. Toisaalta ep\u00e4iltyjen ven\u00e4l\u00e4isten tappaminen jatkui viel\u00e4 kes\u00e4kuulle asti ja niinp\u00e4 on kummallista, ettei Kekkonen mainitse muistelmissaan mit\u00e4\u00e4n noista tapahtumista.<\/p>\n\n\n\n
Sen sijaa Kekkonen paljastaa kirjassaan Vuosisatani, ett\u00e4 h\u00e4n oli mukana Haminan teloituksissa toukokuun lopulla, jolloin 12 haminalaista miest\u00e4 ammuttiin, joista ainakin osa oli punakaartiin kuulumattomia siviilimiehi\u00e4. Yhdeks\u00e4n miehen teloitusta johti 17-vuotias lapsisotilas Kekkonen, joka muistelmissaan kertoi, ettei muista oliko h\u00e4n itse ampumassa. Itse ep\u00e4ilen, ett\u00e4 h\u00e4nkin ampui, mik\u00e4li Saksan oppeja noudatettiin, koska ryhm\u00e4n johtajan piti varmuuden vuoksi ampua viel\u00e4 lopuksi armonlaukaus teloitettujen p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Facen keskusteluryhm\u00e4ss\u00e4 ep\u00e4iltiin, ett\u00e4 tarina siit\u00e4, ett\u00e4 Viipurissa joukkomurhaa olisi johtanut pienikokoinen silm\u00e4lasip\u00e4inen upseeri, on vain sepitetty tarina, jolla pyrit\u00e4\u00e4n peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n todellinen syyllinen.<\/p>\n\n\n\n
Kekkosen sissikomppaniaa johti Elja Rihtniemi, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Wikipedian mukaan kuolleen jo 44-vuotiaana. Kuolinsyyt\u00e4 Wikipediassa ei kerrota. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kaksi kirjallisuustaustaista erityisen kunnostautunutta teloitusryhm\u00e4n johtajaa Erik Grotenfelt ja Ky\u00f6sti Wilkuna kuolivat pian sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen, koska heid\u00e4n pistoolinsa laukesi vahingossa sit\u00e4 puhdistettaessa.<\/p>\n\n\n\n
Elja Rihtniemen poika Juha Rihtniemi, joka toimi Kokoomuksen puheenjohtajana, kuoli vuoden is\u00e4\u00e4ns\u00e4 nuorempana. Vuoden 1970 eduskuntavaalien aikana Rihtniemi oli sairastunut keuhkokuumeeseen ja h\u00e4n k\u00e4vi toipilaana eritt\u00e4in raskaita hallitusneuvotteluita. Keuhkokuumeen ja v\u00e4symyksen murtama Rihtniemi kuoli 12. tammikuuta 1971.<\/p>\n\n\n\n
Juha Rihtniemi ei siis ampunut itse\u00e4\u00e4n, kuten Kekkosen tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4 Maarit Tyrkk\u00f6 kirjassaan Kekkosesta kertoo. Tyrkk\u00f6 sekoitti Juha Rihtniemen toiseen johtavaan nuorena itsens\u00e4 ampuneeseen Kokoomuspoliitikko Juha Vikatmaahan, joka yritti luotsata puolueensa Kekkosen ja Neuvostoliiton suosioon.<\/p>\n\n\n\n