Leo Jokelan el\u00e4m\u00e4nkertakirjassa ei kerrota, ett\u00e4 h\u00e4n olisi ollut Suonenjoen Rosseja, mutta siit\u00e4 huolimatta h\u00e4n oli aikoinaan mielest\u00e4ni maamme paras n\u00e4yttelij\u00e4. Jos h\u00e4n olisi saanut el\u00e4\u00e4 ohjaaja Aki Kaurism\u00e4en aikana, olisi h\u00e4nest\u00e4 tullut maailman luokan t\u00e4hti. Valitettavasti Jokela kuoli jo 48-vuotiaana, joka sattuu olemaan alkoholistien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen elinik\u00e4. Wikipedia kertoo h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 loppuvaiheista seuraavaa:<\/p>\n\n\n\n
”Yksityisihmisen\u00e4 Jokela oli hiljainen, vaatimaton, itse\u00e4\u00e4n korostamaton, vakava ja jopa ujo. Huumorintajunsa ansiosta h\u00e4n p\u00e4rj\u00e4si my\u00f6s seuramiehen\u00e4 ja yhteishengen luojana. Jokela piti yksityisel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tarkasti erill\u00e4\u00e4n teatterimaailmasta ja muista t\u00f6ist\u00e4\u00e4n eik\u00e4 kotona koskaan puhunut ty\u00f6asioistaan.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6paineita ja riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tuntoja h\u00e4n sen sijaan lievitti alkoholilla. Jo Fennada-kaudellaan Jokela piti usein salkussaan valkoviinipulloja, joita h\u00e4n joi pitkin p\u00e4iv\u00e4\u00e4. H\u00e4nen alkoholink\u00e4ytt\u00f6ns\u00e4 kasvoi 1960-luvun teatterin murroksen my\u00f6t\u00e4, kun h\u00e4n koki omien arvojensa ja ihanteidensa menett\u00e4neen merkityksens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Vuosia jatkunut runsas alkoholink\u00e4ytt\u00f6 elokuvastudioilla ja teatterin\u00e4yt\u00f6sten v\u00e4lill\u00e4 johti lopulta 1970-luvulla terveysongelmiin. Jokelaa ei kuitenkaan yleens\u00e4 n\u00e4hty humalassa, ja h\u00e4n oli hoitanut ty\u00f6ns\u00e4 aina tunnollisesti. Siksi h\u00e4nen varhainen poismenonsa tuli monille j\u00e4rkytyksen\u00e4.”<\/p>\n\n\n\n
Minusta Juhani Ahon kirjaan perustuva elokuva Rautatie, jossa Jokela esitt\u00e4\u00e4 Mattia, on yksi parhaista filmeist\u00e4 yhdess\u00e4 Forrest Gumpin kanssa. Jos Aki Kaurism\u00e4ki sattuu t\u00e4m\u00e4n lukemaan, niin h\u00e4nen kannattaa huomioida, ett\u00e4 Suomen maakuntia kiersi vuonna 1982 maailmanrauhan asiaa edist\u00e4v\u00e4 Rauhanjuna, jonka mukana liikkui noin 100 eri alojen taiteilijaa. T\u00e4st\u00e4 aiheesta voisi hyv\u00e4 elokuvaohjaaja saada paljonkin irti.<\/p>\n\n\n\n
Veikko Huovinen kirjoitti Rauhanjunasta jonkinlaisen ivamukaelman kirjassaan Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri ja sen yhdess\u00e4 novellissa Matti ja Liisa saapuvat Lapinlahden asemalle ihmettelem\u00e4\u00e4n Rauhanjunaa ja tutustumaan sen taidetarjontaan. Sen muistan tapauksesta, ett\u00e4 kun Matti n\u00e4ki jonkun alastoman naisen figuurin, h\u00e4n totesi asiantuntevasti, ett\u00e4 ”ihan mustuainen n\u00e4kkyy”.<\/p>\n\n\n\n