Vaikka sen verran k\u00e4yt\u00f6stavoista tied\u00e4n, ett\u00e4 ruoka suussa ei saa laulaa eik\u00e4 vanhuksille nauraa, niin en malta olla liitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tarinaan linkki\u00e4, jossa n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, kuinka liian vanhaksi vallassa pysytellyt Kekkonen kompastuu, kun on palaamassa Jugoslaviasta, jossa Tito oli ilmeisesti tarjonnut ennen kotiin paluuta kaverilleen suuruksen normaalin ruokajuomin. Silloinen Suomen media vaikeni t\u00e4ysin tuosta kaatumisesta; onneksi maailman media uskaltaa nyky\u00e4\u00e4n kertoa avoimesti Bidenin kompuroinneista ja ilmavaivoista.<\/p>\n\n\n\n
Suomi on viime vuosina sijoittunut yleens\u00e4 mitalikolmikkoon, kun on vertailtu eri valtioiden sananvapaustilannetta, mutta runsaat 40 vuotta sitten tilanne oli toinen. Ainakin hyv\u00e4n tarinan mukaan tuhannet ihmiset olivat todistamassa Tampereen suurkisoissa 1979 vanhuuden h\u00f6pp\u00e4n\u00e4n Kekkosen juhlapuhetta, joka ei ollutkaan suunnattu maamme urheilevalle nuorisolle, vaan Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroolle, mutta niin vain siit\u00e4kin tapauksesta Suomen tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4 vaiettiin.<\/p>\n\n\n\n
Jostain olen lukenut, ett\u00e4 presidentti Kekkosen muistisairaus ilmeni ensimm\u00e4isen kerran julkisuudessa selv\u00e4n\u00e4 vanhuuden h\u00f6peryyten\u00e4 syksyll\u00e4 1978 Kostamuksen rikastamon peruskiven muuraustilaisuudessa. 78-vuotiaan miehen muistin p\u00e4tkiminen on t\u00e4ysin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 ja luonnollinen asia, mutta ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 ja luonnollinen asia ei ole se, ett\u00e4 tiedotusv\u00e4lineet vaikenivat asiasta. Olen my\u00f6s kuullut, ett\u00e4 Kekkosen vanhan miehen vaivat eiv\u00e4t juhlan aikana rajoittuneet vain yl\u00e4p\u00e4\u00e4h\u00e4n, vaan muitakin vanhan miehen vaivoja ilmeni juhlapuheen aikana, mutta siit\u00e4 asiasta ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ole saatavilla tutkittua tietoa.
Jopa Kekkonen itse vaikenee Kostamuksen ongelmistaan p\u00e4iv\u00e4kirjassaan, mutta sen sijaan h\u00e4n muistaa valittaa p\u00e4iv\u00e4kirjalleen nuoren ja lupaavan ulkoministeri Paavo V\u00e4yrysen, joka ei silloin viel\u00e4 k\u00e4rsinyt vanhuuden h\u00f6peryydest\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4. V\u00e4yrynen oli alkanut tivaamaan suurl\u00e4hettil\u00e4s Stepanovilta sit\u00e4, ett\u00e4 kummalle puolelle t\u00e4m\u00e4 asettuu, jos sota syttyy Suomen ja Neuvostoliiton v\u00e4lille. Liev\u00e4sti sanottuna presidentti ei pit\u00e4nyt ulkoministerin k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 loppuun asti harkittuna. Kekkosen p\u00e4iv\u00e4kirja ei kerro, oliko mahdollisesti alkoholilla osuutta asiassa, joka asia nousee vanhan raittiusmiehen mieleen ensimm\u00e4isen\u00e4 selitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4.
Tuossa Kostamuksen juhlassa oli paikalla my\u00f6s er\u00e4s heinolalainen perusinsin\u00f6\u00f6ri, jota joskus kuulustelin Kostamuksen tapahtumista ja h\u00e4n kertoi, ett\u00e4 turvaj\u00e4rjestelyt tapahtumapaikalla olivat tiukat. Itse KGB:n johtaja Juri Andropov tarkasti omak\u00e4tisesti miinaharavalla juhlapaikan ja lis\u00e4ksi h\u00e4n itse omak\u00e4tisesti jakoi taskussaan olleesta suuresta avainnipusta avaimia henkil\u00f6ille, joiden h\u00e4n arvioi niit\u00e4 tarvitsevan tilaisuuden j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4. Ilmeisesti h\u00e4n ei jostain syyst\u00e4 uskaltanut delegoida teht\u00e4vi\u00e4 alaisilleen.<\/p>\n\n\n\n
Liian vanhasta Andropovista tuli my\u00f6hemmin Neuvostoliiton presidentti ja pian sen j\u00e4lkeen supervalta romahtikin, vaikkakin hajoamissodat jatkuvat edelleenkin.<\/p>\n\n\n\n