{"id":1339,"date":"2023-06-16T11:03:03","date_gmt":"2023-06-16T11:03:03","guid":{"rendered":"https:\/\/uusi.koivistoinen.net\/?p=1339"},"modified":"2023-06-16T11:03:03","modified_gmt":"2023-06-16T11:03:03","slug":"kiestingin-taistelut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2023\/06\/16\/kiestingin-taistelut\/","title":{"rendered":"Kiestingin taistelut"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkimusteni, joissa mielest\u00e4ni olen osoittanut huomattavaa harrastuneisuutta, t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa t\u00e4ytyy todeta, ett\u00e4 niinh\u00e4n se asia taisi olla, kuten olin ep\u00e4illytkin. Suomalaiset eiv\u00e4t jatkosodassa edes yritt\u00e4neet Muurmannin radan katkaisua. Syksyll\u00e4 -41 presidentti Ryti ilmoitti marsalkka Mannerheimille, ettei rataa saa ulkopoliittisista syist\u00e4 katkaista, koska suhteet l\u00e4nsiliittoutuneisiin haluttiin s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4. Marsalkka Mannerhein ilmoitti asian kenraali Siilasvuolle.<br><br>Siilasvuo ei taas ilmoittanut asiaa saksalaisille eik\u00e4 ehk\u00e4 alaisillekaan, vaan alkoi joukkoineen k\u00e4yd\u00e4 valesotaa, jota oli vaikea selitt\u00e4\u00e4 saksalaisille kuten my\u00f6s alaisille. Sotahistorioitsijoille olisi oivallinen v\u00e4it\u00f6skirjan aihe Kiestingin suunnan tapahtumissa; ehk\u00e4 sekin seikkailu oli osa n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4, jolla haluttiin aseveljille osoittaa, ett\u00e4 suomalaiset ovat ihan tosissaan pyrkimyksiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kiestingiss\u00e4 suomalaiset joutuivat ainoan kerran toisessa maailmansodassa mottiin, ja se on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 viel\u00e4kin varsinkin Koillismaan hautausmailla. 293 suomalaismiest\u00e4 p\u00e4\u00e4si ainuvastaan sill\u00e4 reissulla ja saksalaisia ja neuvostoliittolaisia ly\u00f6tiin lihoiksi viel\u00e4kin enemm\u00e4n; v\u00e4itet\u00e4\u00e4n jopa 15.000 puna-armeijalaisen kaatuneen.<br><br>Sit\u00e4 paitsi Muurmannin radalla ei ollut Neuvostoliitolle sittenk\u00e4\u00e4n kovin suurta merkityst\u00e4. Maa sai sotamateriaalistaan noin 10 % l\u00e4nnest\u00e4 ja t\u00e4st\u00e4 avusta vain nelj\u00e4nnes tuli Muurmannin rataa pitkin. Radan katkaisemisella ei olisi ollut kovin ratkaisevaa vaikutusta, koska sit\u00e4 pitkin Puna-armeija sai vain 2,5 % sodank\u00e4yntitarvekaluistaan.<br><br>Saksalaisiltakaan ei Muurmannin radan katkaisu onnistunut, vaikka sit\u00e4 tosissaan yritettiin. Kolmannen valtakunnan resurssit eiv\u00e4t riitt\u00e4neet. Lapissa saksalaisilla oli vain reilut 20 Stukaa, joilla radan sai v\u00e4lill\u00e4 poikki, mutta ven\u00e4l\u00e4iset korjasivat sen nopeasti uudestaan. Ven\u00e4l\u00e4inen on kova lapiomies, jolla on yhdeks\u00e4n turvetta ilmassa ja yksi lapiossa, kuten Tuntemattomassa sotilaassakin mainitaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kiestingin_taistelut\">https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kiestingin_taistelut<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tutkimusteni, joissa mielest\u00e4ni olen osoittanut huomattavaa harrastuneisuutta, t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa t\u00e4ytyy todeta, ett\u00e4 niinh\u00e4n se asia taisi olla, kuten olin ep\u00e4illytkin. Suomalaiset eiv\u00e4t jatkosodassa edes yritt\u00e4neet Muurmannin radan katkaisua. Syksyll\u00e4 -41 presidentti Ryti ilmoitti marsalkka Mannerheimille, ettei rataa saa ulkopoliittisista syist\u00e4 katkaista, koska suhteet l\u00e4nsiliittoutuneisiin haluttiin s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4. Marsalkka Mannerhein ilmoitti asian kenraali Siilasvuolle. Siilasvuo ei taas [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1339","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1339","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1339"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1339\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1340,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1339\/revisions\/1340"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1339"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1339"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1339"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}