{"id":1378,"date":"2023-07-03T11:09:18","date_gmt":"2023-07-03T11:09:18","guid":{"rendered":"https:\/\/uusi.koivistoinen.net\/?p=1378"},"modified":"2023-07-03T11:09:18","modified_gmt":"2023-07-03T11:09:18","slug":"moukarinheittoa-ja-harmooneja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2023\/07\/03\/moukarinheittoa-ja-harmooneja\/","title":{"rendered":"Moukarinheittoa ja harmooneja"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uukuniemel\u00e4inen Tiaisten suku on huippuluokan moukarinheitt\u00e4jien lis\u00e4ksi tuottanut my\u00f6s huippuluokan harmooneja. Olympiavoittaja Juha Tiaisen veli Sakari Tiainen kertoi Uukuniemi-juhlan tilaisuudessa, ett\u00e4 h\u00e4nen isovaarinsa perustama vuonna 1903 aloittanut tehdas valmisti reilun 70 toimintavuotensa aikana l\u00e4hes 3.000 harmoonia, vaikka sota-aikana soittimien tuotanto keskeytyi kokonaan materiaalipulan vuoksi. Sota-ajan tehdas sitten valmisti ruumisarkkuja, joiden menekki oli silloin ymm\u00e4rrett\u00e4vist\u00e4 syist\u00e4 hyv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">L\u00f6ysin Tiaisen harmoonitehtaan mainoksen ehk\u00e4 noin vuodelta 1925 ja siin\u00e4 soittimen hinnaksi kerrottiin 2.700 markkaa. Nykyrahassa se on vajaat 1.000 euroa, mutta samaan aikaan rengin vuosipalkka talossa oli keskim\u00e4\u00e4rin 3.000 euroa, joten harmoonimusiikkia harrastava maatalousty\u00f6ntekij\u00e4 pystyi siihen aikaan nelj\u00e4n kuukauden tienesteill\u00e4 ostamaan itselleen harrastuksessa tarvittavan instrumentin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koska suunnittelen harmoonirockb\u00e4ndin perustamista, tutkin netiss\u00e4 k\u00e4ytettyjen soitinten hintoja eiv\u00e4tk\u00e4 ne nyky\u00e4\u00e4n ole hinnankiroissa. Halvin maksaisi 15 euroa ja keskihinta on noin 50 euroa. Uusia harmooneja ei Suomessa en\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n myyd\u00e4, vaikka kaipa niit\u00e4 jossain Intiassa ja Kiinassa viel\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Minulle on kuitenkin kerrottu, ett\u00e4 esimerkiksi nykyisten id\u00e4n harmoonien kielet ovat niin huonolaatuisia, etteiv\u00e4t ne kelpaa edes varaosiksi, vaan nykyajan remonteissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vanhojen soitinten osia. Sakari Tiainen kertoi, ett\u00e4 saksalaiset ja amerikkalaiset kielet ovat ihan hyvi\u00e4 ja ett\u00e4 saksalaisten kielet ovat amerikkalaisia kovempia, mutta niinh\u00e4n itse kansakin taitaa olla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1900-luvun alkupuolella Suomessa toimi useita harmoonitehtaita, koska silloin perusteltiin innolla uusia kansakouluja eik\u00e4 niiden soittimiksi hyv\u00e4ksytty pianoja, kuten sivistyneess\u00e4 maailmassa tehtiin, koska meill\u00e4 katsottiin pianon olevan ilotaloihin kuuluva instrumentti. Toisaalta itse en kyll\u00e4 keksi yht\u00e4\u00e4n kappaletta syit\u00e4 sille, etteik\u00f6 ilotaloissakin voisi polkea harmooneja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 lopuksi n\u00e4yte siit\u00e4, kuinka Koiton laulun taiteellinen johtaja Petri Tiainen laulaa ja polkee harmoonia Uukuniemen kirkossa. Toivottavasti Koiton laulu pit\u00e4\u00e4 ensi kes\u00e4n\u00e4 kirkkokonsertin Uukuniemi-juhlassa. <a href=\"https:\/\/www.facebook.com\/MirjaUlmanen\/videos\/1548830768974841\">https:\/\/www.facebook.com\/MirjaUlmanen\/videos\/1548830768974841<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Uukuniemel\u00e4inen Tiaisten suku on huippuluokan moukarinheitt\u00e4jien lis\u00e4ksi tuottanut my\u00f6s huippuluokan harmooneja. Olympiavoittaja Juha Tiaisen veli Sakari Tiainen kertoi Uukuniemi-juhlan tilaisuudessa, ett\u00e4 h\u00e4nen isovaarinsa perustama vuonna 1903 aloittanut tehdas valmisti reilun 70 toimintavuotensa aikana l\u00e4hes 3.000 harmoonia, vaikka sota-aikana soittimien tuotanto keskeytyi kokonaan materiaalipulan vuoksi. Sota-ajan tehdas sitten valmisti ruumisarkkuja, joiden menekki oli silloin ymm\u00e4rrett\u00e4vist\u00e4 syist\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1378","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1378","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1378"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1378\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1379,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1378\/revisions\/1379"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1378"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1378"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1378"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}