Tuo eilen mainittu Syv\u00e4nniemen kyl\u00e4, joka oli 1870-luvulla maamme tieteellisteknisen kehityksen k\u00e4rjess\u00e4, on ainakin linnuntiet\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 kotikyl\u00e4\u00e4ni K\u00e4rkk\u00e4\u00e4l\u00e4\u00e4, koska mummoni Hilda, jonka korvat eiv\u00e4t valokuvista p\u00e4\u00e4tellen olleet suuret, vaan valtavat, oli ainakin hyv\u00e4n tarinan mukaan kyennyt kuulemaan Syv\u00e4nniemen kirkonkellon ly\u00f6nnit.<\/p>\n\n\n\n
Voi olla, ett\u00e4 kirkkaalla pakkass\u00e4\u00e4ll\u00e4 niin on voinut tapahtuakin. N\u00e4rhin Eelis, joka on Hildan veljenpoika ja jolla ilmeisesti on my\u00f6s hyv\u00e4 kuulo, jollainen itsellenikin on siunaantunut jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, etten pysty kuuntelemaan nykyajan nuorison hyvin kova\u00e4\u00e4nist\u00e4 ns. rocken roll-musiikkia, kertoi joskus, ett\u00e4 oli Kakkisensalolla hiihdelless\u00e4\u00e4n kuullut yht\u00e4 aikaa sek\u00e4 Syv\u00e4nniemen ett\u00e4 Suonenjoen kirkonkellot. Tuo on ihan hyvin mahdollista, koska kuuluihan esimerkiksi Kannaksen suurhy\u00f6kk\u00e4yksen jyly kes\u00e4ll\u00e4 1944 K\u00e4rkk\u00e4\u00e4l\u00e4\u00e4n asti.<\/p>\n\n\n\n
Joskus vuosia sitten Kuopio filosofiakerhossa k\u00e4siteltiin ateismin historiaa. Asiasta alusti uskontotieteen yliopiston lehtori Teemu Taira suoraan Helsingist\u00e4. Tilaisuudessa esitettiin ajatus, ett\u00e4 Karttula olisi ollut uskonnonvapauslain astuttua voimaan vuonna 1923 maamme ateistisin kunta, sill\u00e4 karttulalaiset erosivat ev.lut.-kirkosta sankoin joukoin heti, kun siihen ilmeni pieninkin mahdollisuus.<\/p>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4sin tapani mukaan oikaisemaan yliopistomiest\u00e4. Karttulalaiset eiv\u00e4t suinkaan eronneet kirkosta niink\u00e4\u00e4n uskonnollisista, vaan kunnallispoliittisista syist\u00e4. Nimitt\u00e4in p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 4.4.1920 Karttulan kirkko paloi, elikk\u00e4 asia olisi voitu uutisoida lehdess\u00e4, ett\u00e4 ”Herra poltti huoneensa”, ellei sellaisesta uutisoinnista olisi tullut linnareissua Jumalan pilkan vuoksi, kuten historiassamme on kerran varoittavana esimerkkin\u00e4 tullut. Karttulan kirkon palaminen ei ollut nykyaikainen tuhopoltto, vaan palo syttyi l\u00e4mmityskamiinasta.<\/p>\n\n\n\n
Karttulan pit\u00e4j\u00e4n uusi kirkko p\u00e4\u00e4tettiin rakentaa kirkonkyl\u00e4n sijasta Syv\u00e4niemelle, joka silloin oli merkitt\u00e4v\u00e4 teollisuuskeskus ja muutenkin elinvoimainen kyl\u00e4. Muut karttulalaiset kauhtuivat kerrassaan kirkon siirrosta ja sen seurauksena 1100 pit\u00e4j\u00e4l\u00e4ist\u00e4 erosi ev-lut-kirkosta, mutta ateisteiksi he eiv\u00e4t tunnustautuneet, sill\u00e4 suuri osa heist\u00e4 liittyi vapaaseurakuntaan. Kunnallispoliittinen kuohunta ei j\u00e4\u00e4nyt t\u00e4h\u00e4n, vaan lis\u00e4ksi kiistan seurauksena Tervo erosi Karttulasta omaksi pit\u00e4j\u00e4kseen. Nyky\u00e4\u00e4n kiista kirkon paikasta ei varmaankaan synnytt\u00e4isi moista liikehdint\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Muuten ainakin hyv\u00e4n tarinan mukaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 -18 kuljetettiin er\u00e4st\u00e4 punikiksi ep\u00e4ilty\u00e4 Yl\u00f6st\u00e4 Karttulasta Kuopion kasarmilla toimineeseen tuhoamiskeskukseen, jossa 473 miest\u00e4 p\u00e4\u00e4si ainuvastaan ja saattajat kehottivat vankiaan katsomaan viimeisen kerran Karttulan kirkkoa. Kun Yl\u00f6nen pari vuotta my\u00f6hemmin palasi takaisin, vakuutti h\u00e4n, ettei nyt h\u00e4nen takiaan olisi kirkkoa tarvinnut polttaa.<\/p>\n\n\n\n
Muistelen, ett\u00e4 lapsuudessani Syv\u00e4niemen kirkon torni olisi n\u00e4kynyt K\u00e4rkk\u00e4\u00e4l\u00e4\u00e4n Putinanm\u00e4elle. Hyv\u00e4n tarinan mukaan Putinanm\u00e4ki sai nimens\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 isovihan aikaan kyl\u00e4l\u00e4iset piileskeliv\u00e4t siell\u00e4 ja kuuntelivat vihollisjoukkojen putinaa, mutta itse ep\u00e4ilen h\u00e4m\u00e4l\u00e4isten er\u00e4miesten antaneen m\u00e4elle nimen, sill\u00e4 h\u00e4meen murteessa putina tarkoittaa py\u00f6re\u00e4pohjaista puuastiaa.<\/p>\n\n\n\n