{"id":1539,"date":"2023-09-04T07:28:06","date_gmt":"2023-09-04T07:28:06","guid":{"rendered":"https:\/\/uusi.koivistoinen.net\/?p=1539"},"modified":"2023-09-04T07:28:06","modified_gmt":"2023-09-04T07:28:06","slug":"souru","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2023\/09\/04\/souru\/","title":{"rendered":"Souru"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tuo kuva, jonka on napattu eilisell\u00e4 Sis\u00e4-Savon perinneyhdistyksen matkalla Syv\u00e4nnieme\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 pienoismallista, todistaa sen, ett\u00e4 aina kun Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lit ovat olleet kunnossa, It\u00e4-Suomella on mennyt hyvin.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuvassa maamme ensimm\u00e4inen maantiemoottoriajoneuvo h\u00f6yrytraktori Annikki on kuljettamassa rautamalmia ja sahatavaraa Karttulan Syv\u00e4nniemell\u00e4 vuonna 1871. Harmi, etteiv\u00e4t kuvassa n\u00e4y Syv\u00e4nniemen katuvalot, jotka tosin eiv\u00e4t olleet maamme ensimm\u00e4iset, vaan <a><\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">vasta toiset, koska ensimm\u00e4iset katuvalot syttyiv\u00e4t Helsingiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Wikipedi kertoo, ett\u00e4 &#8221;Sourun rautaruukki toimi nykyisin Kuopioon kuuluvan Karttulan pit\u00e4j\u00e4n Sourun kyl\u00e4ll\u00e4 vuosina 1868\u20131908. Ruukki k\u00e4ytti raaka-aineenaan j\u00e4rvien pohjasta nostettua j\u00e4rvimalmia (limoniittia).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><a href=\"https:\/\/www.blogger.com\/#\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEiHhfVjd10EC2j4y4EJzWygKpPo6pQjPywIAE9UY7dBTw-pVW08p0KyqHSbd0ikcqWbCEEUerTrl48394TwwzRoszRp0LxVWP815VoUWIkZsAMySsrG6fMJ_hPmQ1zuDcSrIxZO9scx_JiYMVF9yWsnaSH5CtD1oMAWbjvAR9vzpmyHN05CjRAeW56E2sw\/s320\/annikki_pienoism.jpg\" alt=\"\"\/><\/a><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ruukin perustivat 1868 ven\u00e4l\u00e4iset aatelismiehet Samjannikov ja Poletika. Ruukin valmistama takkirauta toimitettiin Pietariin Nevan konepajalle, joka valmisti sotalaivoja ja h\u00f6yryvetureita. Sourun ruukki ty\u00f6llisti enimmill\u00e4\u00e4n vuonna 1896 noin 200 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4. Raudan tuotanto oli suurimmillaan 1880-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Ruukki oli tunnettu pitkist\u00e4 masuunin k\u00e4ytt\u00f6jaksoista eli puhalluksista. Ruukin voimanl\u00e4hteen\u00e4 oli 45 hevosvoiman h\u00f6yrykone.&#8221;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Viel\u00e4 1870-luvulla j\u00e4rvien rautamalmin jalostaminen oli nelj\u00e4 kertaa halvempaa kuin raudan valmistaminen vuorimalmista, mutta sitten Nobel keksi dynamiitin ja Sourun rautaruukki lopetti toimintansa. Nyt kun maailmalla suositaan ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 vihre\u00e4\u00e4 ter\u00e4st\u00e4, kannattaisi j\u00e4rvimalmin nostaminen k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 uudelleen. J\u00e4rvimalmi on kaiken lis\u00e4ksi uusiutuva luonnonvara, sill\u00e4 rautapitoinen j\u00e4rvivesi saostuu itsest\u00e4\u00e4n j\u00e4rvien pohjaan ja sit\u00e4 voi nostaa noin 20 vuoden v\u00e4lein.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tuo kuva, jonka on napattu eilisell\u00e4 Sis\u00e4-Savon perinneyhdistyksen matkalla Syv\u00e4nnieme\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 pienoismallista, todistaa sen, ett\u00e4 aina kun Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lit ovat olleet kunnossa, It\u00e4-Suomella on mennyt hyvin.&nbsp; Kuvassa maamme ensimm\u00e4inen maantiemoottoriajoneuvo h\u00f6yrytraktori Annikki on kuljettamassa rautamalmia ja sahatavaraa Karttulan Syv\u00e4nniemell\u00e4 vuonna 1871. Harmi, etteiv\u00e4t kuvassa n\u00e4y Syv\u00e4nniemen katuvalot, jotka tosin eiv\u00e4t olleet maamme ensimm\u00e4iset, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1539","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1539","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1539"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1539\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1540,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1539\/revisions\/1540"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1539"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1539"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1539"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}