Aiemmin olen kertonut rattijuoppouteen liittyv\u00e4ss\u00e4 jutussani, ett\u00e4 suurin maamme ty\u00f6l\u00e4isurheilun historian sankari on Tapio Rautavaara, jonka viihdetaiteilijan ura ei p\u00e4\u00e4ttynyt rattik\u00e4ryyn ja toiseksi suurin Voitto Hellsten, jonka kansanedustajan ura p\u00e4\u00e4ttyi rattik\u00e4ryyn.<\/p>\n\n\n\n
Suuri ty\u00f6l\u00e4isurheilun sankari oli my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 yhteiskunnallinen toimihenkil\u00f6 V\u00e4in\u00f6 Leskinen, joka voitti ty\u00f6l\u00e4isolympialaisissa uinnissa kultaa ja jolla taitaa yh\u00e4 olla Kaisaniemen tjms:n niemen ymp\u00e4riuinnin enn\u00e4tys.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on syyt\u00e4 huomioida, ett\u00e4 V\u00e4in\u00f6 Leskisen poliittinen ura ei tyss\u00e4nnyt edes kahteen rattijuopumus tuomioon, jossa toisessa tapauksessa jopa pikkulapsi menetti henkens\u00e4, vaan mies onnistui kipuamaan my\u00f6hemmin ulkoministeriksi asti. Tosin pohjimmiltaan herkk\u00e4 Leskinen otti tapaukset hyvin raskaasti. Yrj\u00f6 Kallisen muisteluiden mukaan Leskinen yll\u00e4tettiin joskus jopa polviltaan papin edest\u00e4 syntej\u00e4\u00e4n katumasta.<\/p>\n\n\n\n
Rattijuoppoudet eiv\u00e4t katkaisseet Leskisen poliittista uraa, sill\u00e4 h\u00e4nen tukijansa l\u00f6ytyiv\u00e4t sodan j\u00e4lkeen entisist\u00e4 Helsingin ty\u00f6l\u00e4iskaupunginosien ns. \u00c4ss\u00e4rykmentin rintamamiehist\u00e4, jotka muistivat arvostetun komppanianp\u00e4\u00e4llikk\u00f6ns\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 he olleet mit\u00e4\u00e4n pyh\u00e4koulupoikia. Talvisodan alla \u00c4ss\u00e4rykmentin miehille uskallettiin jakaa kovat patruunat vasta ihan viime tipassa, koska t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta ei ollut siit\u00e4, mihin suuntaan n\u00e4m\u00e4 alkavat ampua.<\/p>\n\n\n\n
Sen sijaan Leskisen t\u00e4ydellisen ulkopoliittisen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen my\u00f6t\u00e4 1960-luvulla entiset tukijat hylk\u00e4siv\u00e4t h\u00e4net. Asialla ei kuitenkaan ollut suurta merkityst\u00e4, koska uuden ulkopoliittisen ajattelun omaksunut Leskinen sai yhden uuden vaikutusvaltaisen tukijan eli presidentti Kekkosen ja se tuki riitti pitk\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n
Entinen radiojohtaja Aarre Elo kertoo muistelmissaan, miten maalisvaalien iltana 1970 keskustapuoluelainen presidentti Kekkonen saapui yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 demari V\u00e4in\u00f6 Leskisen kanssa saunomaan ja seuraamaan vaalitulosten laskentaa yleisradion saunaan. Miehet olivat kavereita er\u00e4ist\u00e4 poliittisista eroista huolimatta, sill\u00e4 heit\u00e4 yhdistiv\u00e4t samankaltaiset harrastukset eli viina ja naiset.<\/p>\n\n\n\n
Tuloslaskennan aikana selvisi, ett\u00e4 Leskinen putosi eduskunnasta. T\u00e4m\u00e4 sai V\u00e4iskin purskahtamaan itkuun. Reiluna kaverina tasavallan presidentti kuitenkin yritti saada itkun loppumaan lupaamalla yst\u00e4v\u00e4lleen tulevan ulkoministerin paikan. Lupaus piti, vaikka muuten moni asia saattoi seuraavana aamuna olla unohduksissa.<\/p>\n\n\n\n