T\u00e4n\u00e4\u00e4n min\u00e4 olen l\u00e4hes yht\u00e4 onnellinen kuin Tepon Jaskan kaveri Ryyn\u00e4s-Topi sen j\u00e4lkeen, kun Topin vanhin poika p\u00e4\u00e4si ty\u00f6tt\u00f6myyskortistoon, koska olen nykyisen maailman kaiken kauheuden keskell\u00e4 yhdelt\u00e4 makuulta lukenut mainion kirjan, joka sai minut p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n monta selk\u00e4keikkanaurua.<\/p>\n\n\n\n
On ihan oikein, ett\u00e4 Helsingin Sanomat ei suostu sivuillaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n er\u00e4st\u00e4 n-alkuista sanaa eik\u00e4 er\u00e4st\u00e4 r-alkuista sanaa, mutta toisaalta hieman ihmettelen, kun eilen l\u00f6ysin Hesarista er\u00e4\u00e4n v-alkuisen sanan, jota itse en suostu vanhanajan herrasmiehen\u00e4 kirjoittamaan, joten hieman sievistelen tohtori Timo J. Tuikan hervottoman hauskan kirjan nime\u00e4 ja kerron sen olevan Harmituksen voima – Suomalaisen katkeruuden historia.<\/p>\n\n\n\n
Tohtori Tuikka todistaa kirjassaan eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 Suomi on rakennettu maailman eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 onnellisimmaksi maaksi syv\u00e4n harmituksen voimalla. Esimerkiksi ylti\u00f6positiiviset ruotsalaiset ja norjalaiset ovat maailman onnellisuustutkimuksissa j\u00e4\u00e4neet sijoille yms., kun taas tohtori Tuikka toteaa tutkimuksessaan suomalaisten rakentaneen maansa maailman onnellisimmaksi maaksi hampaat irvess\u00e4, per\u00e4suoli pitk\u00e4ll\u00e4 ja veren maku suussa.<\/p>\n\n\n\n
Pitk\u00e4 ja paksu kuin gorillan k\u00e4sivarsi on Tuikan kirjan luettelo niist\u00e4 suomalaisista, jotka ovat kohonneet esimerkiksi urheilun, kulttuurin ja politiikan huipulle syv\u00e4n harmituksen, katkeruuden ja harmituksesta kumpuavan kostonhimon siivitt\u00e4min\u00e4. Tosin yhden virheen tohtori Tuikan tutkimuksesta l\u00f6ysin.<\/p>\n\n\n\n
Nimitt\u00e4in Tuikan mukaan Suomen Maaseudun Puolueen, jonka tunnuslauseena muistaakseni oli ”SMP, nelj\u00e4 kirjainta joihin voi luottaa” ja maamme keih\u00e4\u00e4nheiton menestys korreloivat kesken\u00e4\u00e4n. Tuota en usko, koska Suomen keih\u00e4\u00e4nheitto menestyi parhaiten aikana, jolloin SMP:st\u00e4 ei oltu kuultukaan.<\/p>\n\n\n\n
Tuikan n\u00e4kemys SMP:n ja maamme keih\u00e4\u00e4nheiton yht\u00e4aikaisesta menestyksest\u00e4 perustunee siihen, ett\u00e4 olympiavoittaja Pauli Nevala oli v\u00e4h\u00e4n aikaa mukana SMP:n toiminnassa, mutta riitaantui sitten jostain syyst\u00e4 SMP:t\u00e4 johtaneiden herrojen kanssa.<\/p>\n\n\n\n
Nevalan rivakan heittok\u00e4den salaisuus ei l\u00f6ydy vennamolaisuudesta, vaan siit\u00e4, ett\u00e4 rutik\u00f6yh\u00e4 koulukiusattu orpopoika Nevala p\u00e4\u00e4si nuorukaisena TVH:n h\u00e4t\u00e4aput\u00f6ihin m\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n lapiolla liejua syv\u00e4n suo-ojan pohjalta. Kun Nevala k\u00f6mpi yl\u00f6s suo-ojasta ja p\u00e4\u00e4si armeijaan sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ja lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kunnolla, niin heti keppi lensi 21-vuotiaan nuorukaisen k\u00e4dest\u00e4 maailman sen kes\u00e4n k\u00e4rkitulokseen.<\/p>\n\n\n\n
Tosin samana kes\u00e4n\u00e4 pieni, mutta vahva, orpopoika Jorma Kinnunen, joka lienee viimeisi\u00e4 Suomessa huutolaisena myytyj\u00e4 lapsia, heitti \u00c4\u00e4nekoskella ilmeisesti viel\u00e4 pitemm\u00e4n kaaren, mutta k\u00f6yh\u00e4n pit\u00e4j\u00e4n urheilukentt\u00e4 loppui kesken ja keppi lensi monta metri\u00e4 kaurapellon puolelle ja heitto hyl\u00e4ttiin. Mahtoi Kinnusta silloin harmittaa raskaasti.<\/p>\n\n\n\n
Kinnusen heittok\u00e4si ei kehittynyt liejun m\u00e4t\u00f6st\u00e4, vaan h\u00e4n m\u00e4tti lantaa vallan enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4t ollessaan renkin\u00e4 Tourusen talossa. Kinnunen kertoi muistelmissaan, ett\u00e4 puuvartiset talikot katkesivat, mutta talossa oli onneksi yksi rautavartinen.<\/p>\n\n\n\n