{"id":1740,"date":"2023-11-19T13:25:38","date_gmt":"2023-11-19T13:25:38","guid":{"rendered":"https:\/\/uusi.koivistoinen.net\/?p=1740"},"modified":"2023-11-19T13:25:38","modified_gmt":"2023-11-19T13:25:38","slug":"kanttori-hiihtaja-heikki-kuusniemi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2023\/11\/19\/kanttori-hiihtaja-heikki-kuusniemi\/","title":{"rendered":"Kanttori-hiiht\u00e4j\u00e4 Heikki Kuusniemi"},"content":{"rendered":"\n

Maamme hiihtomaajoukkueesta puuttuu nyky\u00e4\u00e4n \u00e4ij\u00e4m\u00e4inen fyysisyys. Nykyiset huippumme ovat enemm\u00e4nkin sellaisia kuivank\u00e4lppeit\u00e4 poikasia, jotka eiv\u00e4t p\u00e4rj\u00e4\u00e4 latukontaktitilanteissa, joita esiintyy varsinkin sprintti- ja parisprinttimatkoilla.

Juha Mieto oli sent\u00e4\u00e4n pitk\u00e4 197-senttinen hujoppi ja pituutensa puolesta h\u00e4n olisi ollut sopiva nykyajan latutaistoihin, mutta pikkuisen hontelo oli Pitk\u00e4-Jussikin. Muistelen, ett\u00e4 ainoastaan Lake Placidin olympiakisojen 15 kilometrill\u00e4 Mieto ylitti 100 kilon haamurajan ottaessaan matkalta hopeaa. H\u00e4n lienee kest\u00e4vyyshiihtohistorian ainut toistasataa kiloa painanut mitalisti.

Sen sijaan 1800 – 1900-lukujen vaihteessa hiihtolatuja hallinnut Heikki Kuusniemi, joka hallitsi maamme kilpalatuja reilut sata vuotta sitten, olisi ollut varsinkin sprinttitaistoissa mies paikallaan. Vaikka Kuusniemi oli Mietoa kolme sentti\u00e4 lyhyempi, niin h\u00e4nen kilpailupainokseen ilmoitettiin kunnioitettavat 105 – 130 kg. Isosta ruhostaan huolimatta h\u00e4n pystyi reilut sata vuotta sitten silloisilla huonoilla laduilla hiiht\u00e4m\u00e4\u00e4n 10 kilometri\u00e4 35 minuuttiin, jota saavutusta siihen aikaan pidettiin uskomattomana.

Kuusniemi oli hiihtotaitonsa lis\u00e4ksi tunnettu my\u00f6s voimistaan. Kun 1900-luvun alussa Suomessa vieraili sirkusten mukana ulkomaalaisia ammattipainijoita, yritettiin Kuusnieme\u00e4 v\u00e4rv\u00e4t\u00e4 heille vastukseksi. Hiiht\u00e4j\u00e4 Kuusniemi ei suostunut, mutta h\u00e4nen varamiehekseen molskille saatiin jonkin verran pienikokoisempi tuleva antiikin kiekonheiton olympiavoittaja Verner J\u00e4rvinen, joka ottelikin ammattilaispainijoita vastaan tasap\u00e4isesti.

Yll\u00e4 oleva Kuusniemen valokuva todistaa, ett\u00e4 miehen urheiluv\u00e4lineetkin ovat sellaiset, ett\u00e4 niiden avulla olisi suoriuduttu vaativistakin latutaistoista. Sauvat ovat kuin kirnunm\u00e4nn\u00e4t eiv\u00e4tk\u00e4 ne olisi heti ensi ryt\u00e4k\u00e4ss\u00e4 tuhansina p\u00e4rein\u00e4, kuten nykyiset hiilikuituiset tikut tahtovat olla. Lis\u00e4ksi kilpahiiht\u00e4j\u00e4 Kuusniemen vy\u00f6ss\u00e4 roikkuva pitk\u00e4 puukko, saisi norjalaisenkin miettim\u00e4\u00e4n, kannattaako suomalaisen ohitusta yritt\u00e4\u00e4 est\u00e4\u00e4 samalla tavalla, miten viimeisimmiss\u00e4 Lahden m\u00f6mm\u00f6nkisoissa tapahtui, kun vuonomaan poika kampitti meij\u00e4n Iivon.

Heikki Kuusniemi oli monipuolisesti lahjakas ihminen. Wikipedian mukaan ”Kuusniemi k\u00e4vi Viipurin lukkarikoulun 1901 ja valmistui Helsingin musiikkiopistosta 1904. H\u00e4n opiskeli my\u00f6s Sternin konservatoriossa Berliiniss\u00e4 1904. Hoidettuaan virkaatekev\u00e4n\u00e4 kanttoriurkurin teht\u00e4vi\u00e4 Teiskossa ja Kuopiossa h\u00e4nest\u00e4 tuli Tampereen tuomiokirkon lukkari 1907. Samana vuonna h\u00e4n ryhtyi my\u00f6s Tampereen J\u00e4\u00e4mien sekakuoron johtajaksi, mit\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 h\u00e4n hoiti aina vuoteen 1933 asti, sek\u00e4 Tampereen tuomiokirkon kuoron johtajaksi, vuoteen 1946 asti. Director cantus -arvonimi my\u00f6nnettiin Kuusniemelle vuonna 1922. Kuusniemi tunnettiin my\u00f6s laulajana, laulujen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja laulunopettajana.”

Uskon, ett\u00e4 Heikki Kuusniemen \u00e4\u00e4nivarannot olivat mahtavat.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/a><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maamme hiihtomaajoukkueesta puuttuu nyky\u00e4\u00e4n \u00e4ij\u00e4m\u00e4inen fyysisyys. Nykyiset huippumme ovat enemm\u00e4nkin sellaisia kuivank\u00e4lppeit\u00e4 poikasia, jotka eiv\u00e4t p\u00e4rj\u00e4\u00e4 latukontaktitilanteissa, joita esiintyy varsinkin sprintti- ja parisprinttimatkoilla. Juha Mieto oli sent\u00e4\u00e4n pitk\u00e4 197-senttinen hujoppi ja pituutensa puolesta h\u00e4n olisi ollut sopiva nykyajan latutaistoihin, mutta pikkuisen hontelo oli Pitk\u00e4-Jussikin. Muistelen, ett\u00e4 ainoastaan Lake Placidin olympiakisojen 15 kilometrill\u00e4 Mieto ylitti 100 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1740","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1740","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1740"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1740\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1741,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1740\/revisions\/1741"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1740"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1740"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1740"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}