{"id":1876,"date":"2024-01-05T12:51:42","date_gmt":"2024-01-05T12:51:42","guid":{"rendered":"https:\/\/uusi.koivistoinen.net\/?p=1876"},"modified":"2024-01-05T12:51:42","modified_gmt":"2024-01-05T12:51:42","slug":"martti-koivistoinen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2024\/01\/05\/martti-koivistoinen\/","title":{"rendered":"Martti Koivistoinen"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun Valtiollisen poliisin sota-ajan arkistot avautuivat parikymment\u00e4 vuotta sitten, k\u00e4vin kotiseutuhistoriasta kiinnostuneena tutkimassa Martti Koivistoiseen ja Irja Jalkaseen liittyvi\u00e4 papereita Valtion arkistossa. Niiss\u00e4 papereissa olisi erinomainen l\u00e4hde jollekulle kirjailijalle, joka haaveilee Tieto-Finlandiasta ja hyv\u00e4n elokuvankin niiden pohjalta saisi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Papereista k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 vaikka Helsingin ilmatorjunnan ammusvaraston r\u00e4j\u00e4ytyksess\u00e4 ei suuria vahinkoja syntynyt, koska kranaateissa ei ollut sytyttimi\u00e4 ja vaikka Karkkilan rautatiesilta ei romahtanut, niin jossain Pohjanmaalla, olisiko ollut Ilmajoella, oli r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt ammusvarikko.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Joku kuulusteltu kertoi, ett\u00e4 paikkakunnalla oli liikkunut niihin aikoihin kaksi ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4 painijan n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 miest\u00e4, jotka saattoivat olla Veikko P\u00f6ysti ja Martti Koivistoinen. Sik\u00e4li asiassa voi olla per\u00e4\u00e4kin, ett\u00e4 P\u00f6ystin sukulaisia oli evakossa Pohjanmaalla. R\u00e4j\u00e4hdyksen syy ei koskaan selvinnyt, koska ep\u00e4ilyt ammuttiin pian tapauksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Martti Koivistoinen etsint\u00e4kuulutettiin radiossa heti sen j\u00e4lkeen, kun h\u00e4n oli ampunut poliiseja ja jo seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 er\u00e4s Helsingiss\u00e4 Limingantiell\u00e4 asunut pikkutytt\u00f6 ilmoitti poliisille naapuriin tulleesta ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 miehest\u00e4. Poliisit meniv\u00e4tkin ilmoituksen perusteella Martti Koivistoisen tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4n Hilja Saxin asunnolle, josta etsint\u00e4kuulutettu tavoitettiinkin ja h\u00e4nt\u00e4 ammuttiin heti viisi kertaa, mutta jostain ihmeen syyst\u00e4 h\u00e4n ei kuollutkaan, vaan h\u00e4net toimitettiin sairaalaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Leikkausp\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 Valpon tutkija Gunnar Seeve kuulusteli h\u00e4nt\u00e4 ja ilmeisesti yritti saada selville Veikko P\u00f6ystin piilopaikan. Ilmeisesti Koivistoinen ei sit\u00e4 paljastanut, mutta tarinan mukaan tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4 Hilja Sax sen kertoi, kun h\u00e4nelle luvattiin, ett\u00e4 h\u00e4nen poikayst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 j\u00e4tet\u00e4\u00e4n eloon, mik\u00e4li P\u00f6ysti saadaan kiinni.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Poikayst\u00e4v\u00e4\u00e4 ei kuitenkaan j\u00e4tetty eloon, vaan h\u00e4net tuomittiin sotaylioikeudessa kuolemaan ja ammuttiin 16.2.1943 Helsingin l\u00e4\u00e4ninvankilan sis\u00e4pihalla. Kuulustelija Gunnar Seeve oli seuraamassa tapahtumaa ja kirjoitti siit\u00e4 pikkutarkan ja vaikuttavan raportin, josta mm. k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 h\u00e4n punnitsi tarkkaan ammuttavien verenkin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Aiemmin oli ammuttu Koivistoisen urheilukaveri Urho Kaipainen, molemmat miehet olivat viipurilaisen urheiluseura Talikkalan Tovereiden kasvatteja, ja Seeve ihmetteli raportissaan sit\u00e4, ett\u00e4 Kaipaisesta vuosi paljon enemm\u00e4n verta kuin Koivistoisesta. Syyn\u00e4 lienee ollut se, ett\u00e4 Kaipainen oli niin iso mies, ett\u00e4 h\u00e4nen arkkuun mahduttamisensa oli hankalaa. Ammuttava Kaipainen oli ehdottanutkin ennen teloitustaan arkkuun tutustuessaan, ett\u00e4 h\u00e4net voisi yritt\u00e4\u00e4 sijoittaa siihen kyljelleen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">My\u00f6sk\u00e4\u00e4n teloitusryhm\u00e4n edess\u00e4 Kansainv\u00e4list\u00e4 laulaneen Koivistoisen laulutaito ei miellytt\u00e4nyt Seeve\u00e4, joka ei tiennyt, ett\u00e4 laulaja oli musikaalisesti lahjakasta sukua, koska t\u00e4m\u00e4n veljenpoikaa Eero Koivistoista pidet\u00e4\u00e4n lahjakkaimpana valkoihoisena jazz-muusikkona.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valtion arkistossa luin Martti Koivistoisen ampumistaan odotelleen laatimat kirjeet, jotka todistavat melkoisesta kirjallisesta lahjakkuudesta. H\u00e4nen veljens\u00e4 Eino Koivistoinen oli tuottelias kirjailija, jonka teos Siivet\u00f6n enkeli kertoo Viipurin Talikkalan kaupunginosan hirmuisista tapahtumista kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1918, jotka tapahtumat selitt\u00e4v\u00e4t sen, miksi ty\u00f6l\u00e4isurheiluseura Talikkalan toverit taisi olla enemm\u00e4nkin vakoilu- ja sabotaasiorganisaatio.<br><a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Martti_Koivistoinen\">https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Martti_Koivistoinen<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kun Valtiollisen poliisin sota-ajan arkistot avautuivat parikymment\u00e4 vuotta sitten, k\u00e4vin kotiseutuhistoriasta kiinnostuneena tutkimassa Martti Koivistoiseen ja Irja Jalkaseen liittyvi\u00e4 papereita Valtion arkistossa. Niiss\u00e4 papereissa olisi erinomainen l\u00e4hde jollekulle kirjailijalle, joka haaveilee Tieto-Finlandiasta ja hyv\u00e4n elokuvankin niiden pohjalta saisi. Papereista k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 vaikka Helsingin ilmatorjunnan ammusvaraston r\u00e4j\u00e4ytyksess\u00e4 ei suuria vahinkoja syntynyt, koska kranaateissa ei ollut [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1876","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1876","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1876"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1876\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1877,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1876\/revisions\/1877"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1876"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1876"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1876"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}