Jonkun itsens\u00e4 p\u00f6hk\u00f6ksi lukeneen historian lisenssin tietoon tulisi saattaa, ettei Suomen, ellei per\u00e4ti koko Pohjoismaiden, suurimmasta vakoilijasta Vilho Pentik\u00e4isest\u00e4 ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjaa tehty. Pentik\u00e4inenkin oli Talikkalan Tovereiden miehi\u00e4, kuten er\u00e4\u00e4t muutkin maamme johtavat vakoilijat ja sabotaasin tekij\u00e4t. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 Talikkalan Tovereissa harrastettiin vakoilu ja sabotaasitoimintaa, niin seurassa my\u00f6s urheiltiin.<\/p>\n\n\n\n
Vilho Pentik\u00e4inen aloitti sotilasuransa punakaartin 14-vuotiaana lapsisotilaana ja jatkoi sit\u00e4 sitten my\u00f6hemmin Suomen armeijassa kohoten sivistynytt\u00e4, hyv\u00e4k\u00e4yt\u00f6ksist\u00e4 ja raitista miest\u00e4 n\u00e4ytellen luutnantiksi asti. Sotilaanakin h\u00e4n kunnostautui ja kantoi miehustassaan kultaista ampumamerkki\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n oli sotilaspistooliammunnassa kolmas suurmestari Suomessa.<\/p>\n\n\n\n
Wikipediassa kerrotaan, ett\u00e4 Pentik\u00e4inen suoritti varusmiespalveluksensa vuosina 1923\u20131924 konekiv\u00e4\u00e4rimiehen\u00e4, mink\u00e4 j\u00e4lkeen h\u00e4n l\u00e4hti sotilasuralle. Pentik\u00e4inen palveli aluksi kersanttina Helsingin Komennuskomppaniassa, kunnes h\u00e4net komennettiin reserviupseerikouluun vuonna 1927. Pentik\u00e4inen ylennettiin v\u00e4nrikiksi 1929 ja luutnantiksi 1933. Ep\u00e4ilen vahvasti, ettei armeijan tiedustelu ollut tietoinen siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli palvellut lapsisotilaana Viipurin punakaartissa.<\/p>\n\n\n\n
Pentik\u00e4inen raportoi maaanlaisesti toimineen Suomen Kommunistisen Puolueen sotilaslinjalle jo varusmiespalvelusta suorittaessaan. T\u00e4rkeisiin tietoihin Pentik\u00e4inen kuitenkin p\u00e4\u00e4si k\u00e4siksi vasta huhtikuusta 1929 l\u00e4htien, jolloin h\u00e4net komennettiin valokuvaajaksi Yleisesikuntaan. Useat 1930-luvulla ilmestyneet puolustusvoimien julkaisut sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t h\u00e4nen valokuviaan, vaikkei Pentik\u00e4isen nime\u00e4 olekaan niiss\u00e4 mainittu.<\/p>\n\n\n\n
Pentik\u00e4inen toimi v\u00e4lill\u00e4 \u00f6isin p\u00e4\u00e4esikunnan p\u00e4ivyst\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja t\u00e4ll\u00f6in h\u00e4nell\u00e4 oli tilaisuus valokuvata siell\u00e4 olevia salaisia asiapapereita. Koska n\u00e4it\u00e4 papereita oli paljon, j\u00e4rkeisti h\u00e4n sitten toimintaansa niin, ett\u00e4 toimitti n\u00e4m\u00e4 paperit kuvattaviksi Neuvostoliiton l\u00e4hetyst\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
Pentik\u00e4isen toiminta jatkui vuosia, mutta kerran h\u00e4net tavattiin kuvaamassa papereita, joiden kuvaamiseen h\u00e4nen valtuutensa eiv\u00e4t ilmeisesti riitt\u00e4neet. Niinp\u00e4 h\u00e4n sai kutsun Etsiv\u00e4n Keskuspoliisin luokse, mutta sinne h\u00e4n ei koskaan saapunut, vaan ajoi T-Fordillaan, jollaiseen muuten luutnantilla ei pit\u00e4nyt olla varaa, Helsingist\u00e4 it\u00e4rajalle ja kahlasi rajan yli Saijanjoen kohdalla Pystykorva-kiv\u00e4\u00e4ri sel\u00e4ss\u00e4\u00e4n, pistooli vy\u00f6ll\u00e4\u00e4n ja kultainen ampumamerkki rinnassaan, joka varmasti teki vaikutuksen h\u00e4net tavanneisiin rajavartioihin, jotka eiv\u00e4t est\u00e4neet rajalle saapumista. Pentik\u00e4inen kertoi heille olevansa liikkeell\u00e4 p\u00e4\u00e4esikunnan salaisissa tiedusteluteht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ytt\u00e4 varmuutta ei ole siit\u00e4, mit\u00e4 Pentik\u00e4iselle tapahtui rajan takana. Kerrotaan, ett\u00e4 h\u00e4n olisi opiskellut hyv\u00e4ll\u00e4 menetyksell\u00e4 Lenin-koulussa ja ett\u00e4 h\u00e4n olisi toiminut Espanjan sis\u00e4llissodassa everstin arvoisena asiantuntijana. Neuvostoliiton mukaan h\u00e4n olisi kuollut vuonna 1942 vankileirill\u00e4, koska h\u00e4nt\u00e4 siin\u00e4 vaiheessa pidettiin suomalaisten l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n\u00e4 agenttina, mutta suomalaiset v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t n\u00e4hneens\u00e4 h\u00e4net sodan j\u00e4lkeen Helsingiss\u00e4 valvontakomission everstiluutnanttina. Pentik\u00e4isen on my\u00f6s v\u00e4itetty 1940-luvun lopulla toimineen Neuvostoliiton sotilastiedustelun GRU:n vakoilujohtajana Espanjan ja Ranskan alueella. H\u00e4nen kerrotaan asuneen Ranskassa l\u00e4hell\u00e4 Sveitsin rajaa.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 Vilho Pentk\u00e4isen juuri ennen pakoaan vuonna 1933 kuvaama lyhyt elokuva Uudet hy\u00f6kk\u00e4ysvaunut H\u00e4meenlinnassa ja luulen, ett\u00e4 kopio filmist\u00e4 toimitettiin my\u00f6s Neuvostoliittoon. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomen puolustusvoimilla oli jo vuonna 1933 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n vedess\u00e4 uiva amfibiopanssarivaunu. https:\/\/kavi.finna.fi\/elavamuisti\/Record\/elavamuisti.elavamuisti_video_2236<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Jonkun itsens\u00e4 p\u00f6hk\u00f6ksi lukeneen historian lisenssin tietoon tulisi saattaa, ettei Suomen, ellei per\u00e4ti koko Pohjoismaiden, suurimmasta vakoilijasta Vilho Pentik\u00e4isest\u00e4 ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjaa tehty. Pentik\u00e4inenkin oli Talikkalan Tovereiden miehi\u00e4, kuten er\u00e4\u00e4t muutkin maamme johtavat vakoilijat ja sabotaasin tekij\u00e4t. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 Talikkalan Tovereissa harrastettiin vakoilu ja sabotaasitoimintaa, niin seurassa my\u00f6s urheiltiin. Vilho Pentik\u00e4inen aloitti sotilasuransa punakaartin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1887","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1887","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1887"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1887\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1890,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1887\/revisions\/1890"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1887"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1887"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1887"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}