Uukuniemen esikaupungin Sortavalan seudulla on ollut perinteisesti paljon puusep\u00e4nteollisuutta. Luulenpa, ett\u00e4 aloitin opintieni Sortavalan Helyl\u00e4ss\u00e4 valmistetussa pulpetissa, koska ennen sotia maamme johtava pulpettitehdas toimi siell\u00e4. Helyl\u00e4n pulpetit olivat varmaankin niit\u00e4 jykevi\u00e4 rumiluksia, jossa istuin- ja p\u00f6yt\u00e4 osa olivat kiinni toisissa. Ne pakottivat koululaiset istumaan sotilaallisesti selk\u00e4 suorassa.<\/p>\n\n\n\n
Neuvostovallankin oloissa Helyll\u00e4 oli merkitt\u00e4v\u00e4 rooli mekaanisessa puunjalostuksessa, koska yhteen aikaan siell\u00e4 toimi huonekalu- ja urheiluv\u00e4linekombinaatti, jonka kombinaatin urheiluv\u00e4linetuotantolinja valmisti j\u00e4\u00e4kiekkomailoja ja suksia. J\u00e4\u00e4kiekkomailojen tuottajana se oli ainakin m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti maailman suurin. Tosin voi olla, ett\u00e4 mailatuotantoa mitattiin tonneissa.<\/p>\n\n\n\n
Neuvostoliiton konkurssin j\u00e4lkeen Suomessakin myytiin Karjala-mailoja. Itse ostin konkurssipes\u00e4st\u00e4 juniorimallin noin nelj\u00e4ll\u00e4 markalla. Mailan varsi oli punainen ja siin\u00e4 luki valkoisin meik\u00e4l\u00e4isin kirjaimin KARJALA. Karjala-mailojen laadusta kertonee paljon se, ettei ainakaan 1970-luvun kuuluisa Punakone, joka oli ainakin hyv\u00e4n tarinan mukaan Neuvostoliiton parhaiten toimiva kone, niit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4nyt, vaan pelasi suomalaisilla Torontoilla ja Kohoilla.<\/p>\n\n\n\n
Tosin sosialistinen suunnitelmatalous onnistui kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyvin kest\u00e4vi\u00e4 mailoja, mik\u00e4li maamme j\u00e4\u00e4kiekkoilun is\u00e4n Dynamo Honkavaaran muistelmiin on uskominen. H\u00e4n kertoo kirjassaan el\u00e4v\u00e4sti siit\u00e4, kuinka 50-luvulla ensimm\u00e4inen it\u00e4naapurin kiekkojoukkue k\u00e4vi Suomessa vierailulla.<\/p>\n\n\n\n
Vieraiden pelivarusteet kiinnostivat meik\u00e4l\u00e4isi\u00e4. Huomattiin, ett\u00e4 silloisessa hyv\u00e4ss\u00e4 it\u00e4isess\u00e4 naapurissa panostettiin ty\u00f6suojeluun, koska monet pelaajat k\u00e4yttiv\u00e4t kyp\u00e4ri\u00e4. Tosin varsinaisia j\u00e4\u00e4kiekkokyp\u00e4ri\u00e4 ne eiv\u00e4t olleet, sill\u00e4 samanlaisia p\u00e4\u00e4nsuojia k\u00e4yttiv\u00e4t my\u00f6s panssarivaunujen miehist\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n
Naapureiden mailat saattoivat siihen aikaan hyvinkin olla Helyl\u00e4n suksi- ja j\u00e4\u00e4kiekkomailakombinaatin valmistamia. Suomalaisten silm\u00e4\u00e4n ne n\u00e4yttiv\u00e4t kuitenkin eritt\u00e4in huonolaatuisilta. Niinp\u00e4 meik\u00e4l\u00e4iset uskoivat, ett\u00e4 peli voitetaan sill\u00e4 yksinkertaisella taktiikalla, ett\u00e4 aloituksissa katkotaan vastustajan mailat.<\/p>\n\n\n\n
Mutta sek\u00e4\u00e4n taktiikka ei auttanut. Pelin j\u00e4lkeen laskettiin, ett\u00e4 suomalaisilta oli katkennut 12 mailaa, mutta vastustajalta ei ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n. Taidehistoriasta en paljoa ymm\u00e4rr\u00e4, mutta lienee niin, ett\u00e4 silloiset suomalaiset mailat edustivat siroa rokokoota, mutta neuvostoliittolaiset jykev\u00e4\u00e4 barokkia.<\/p>\n\n\n\n