Jatkanpa maamme ruotsinkielisten kehumista, koska mieleeni palasi neurologi Markku T. Hyyp\u00e4n kirja Elinvoimaa yhteis\u00f6st\u00e4. Hyypp\u00e4 on viisas mies ja se on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, koska h\u00e4nen \u00e4idin puoleiset sukujuuret pohjautuvat Suonenjoen Rieponlahden Kukkosiin ja K\u00f6n\u00f6siin.<\/p>\n\n\n\n
Rieponlahdessa, joka on kaukana kaikesta ja jonne oli aikoinaan huonot liikenneyhteydet, ovat Kukkoset ja K\u00f6n\u00f6set pariutuneet kesken\u00e4\u00e4n sukupolvien ajan ja niinp\u00e4 puuttuva ulkopuolinen geenivirta on johtanut siihen, ett\u00e4 kyl\u00e4ll\u00e4 on syntynyt er\u00e4it\u00e4 erityislahjakkaita ihmisi\u00e4; tosin l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikki eiv\u00e4t ole erityisen erityislahjakkaita.<\/p>\n\n\n\n
Maailman tuottelijain ja ehk\u00e4 my\u00f6s huonoin kirjailija Jussi Kukkonen, joka toimi pitk\u00e4\u00e4n Kainuun Sanomien p\u00e4\u00e4toimittajana, oli Markku T. Hyyp\u00e4n vaari. Jussi Kukkonen lienee p\u00e4\u00e4syyllinen siihen, ett\u00e4 Urho Kekkosesta tuli ainakin kansan\u00e4\u00e4nestyksen perusteella maamme historian kolmanneksi suurin suomalainen. Ep\u00e4ilen, ett\u00e4 Jussi Kukkonen oli yhten\u00e4 raaputtamassa Lepikko-nimisen kartanon kuvasta savupiipun pois, jonka j\u00e4lkeen Kekkosta alettiin nimitt\u00e4\u00e4 savutorpan pojaksi.<\/p>\n\n\n\n
Markku T. Hyypp\u00e4 on tutkinut Pohjanmaan suomen- ja ruotsinkielisten terveyseroja ja kertoo niist\u00e4 kirjassaan. Tulos on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4. Geneettisesti ja taloudellisesti hyvin samankaltaisten ryhmien tilanne on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4. Ruotsinkielinen mies el\u00e4\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4t kuusi vuotta suomenkielist\u00e4 lajitoveriaan vanhemmaksi.<\/p>\n\n\n\n
Hyyp\u00e4n selitys asiaan on ruotsinkielisten parempi yhteishenki; heill\u00e4 on ns. sosiaalisia p\u00e4\u00e4omia, yst\u00e4vi\u00e4 ja harrasteita. Sik\u00e4l\u00e4iset miehet ovat it\u00e4suomalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta siis ep\u00e4miehekk\u00e4it\u00e4 ja lapsekkaita. Hyypp\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 asiasta karmaisevan esimerkin: kukaan suomenkielinen mies ei voisi kuvitella osallistuvansa Martta-j\u00e4rjest\u00f6n kes\u00e4retkelle, kun taas ruotsinkieliselle miehille se on aivan luonnollista. Itse ja muutamat Uukuniemen suomenkieliset miehet ovat t\u00e4ss\u00e4 asiassa s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 vahvistavia poikkeuksia, sill\u00e4 Uukuniemen Marttojen perinteisill\u00e4 kes\u00e4retkill\u00e4 on mukana suurilukuinen miesjoukkio.<\/p>\n\n\n\n
Hyyp\u00e4n mukaan ruotsinkielisell\u00e4 puolella ihmiset ovat optimistisia ja heill\u00e4 on hyv\u00e4 itsetunto. Hyypp\u00e4 ep\u00e4ilee, ett\u00e4 perussyy luonteiden erilaisuuteen on se, ettei kielellisell\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6puolella lapsia kasvateta v\u00e4kivallalla. H\u00e4n heitt\u00e4\u00e4 ilmaan ajatuksen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa ihan konkreettisesti alueen ilmapiiriin. Saattaa olla, ett\u00e4 tasapainoiset ihmiset eritt\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4rilleen alitajuisia tuoksuja eli feromoneja, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s kanssaihmisten hyvinvointia. Ruotsinkieliset siis haisevatkin suomenkielisi\u00e4 paremmilta. Henkil\u00f6kemia on siis sittenkin olemassa.<\/p>\n\n\n\n