N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 alkaako tulevan presidenttimme virkakausi yht\u00e4 dramaattisesti kuin Urho Kekkosen, koska kun Urkki vuonna 1956 astui virkaansa, meni Suomi yleislakkoon. Tosin Kekkonen ei tainnut asiasta huolestua, koska h\u00e4n l\u00e4hti Kainuun er\u00e4maihin hiiht\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4lt\u00e4 reissulta j\u00e4i el\u00e4m\u00e4\u00e4n se juttu, jonka mukaan kainuulais-akka huusi ukolleen, ett\u00e4 ”pist\u00e4 se Kansan Tahto piiloon, kun Kekkonen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hiiht\u00e4v\u00e4n t\u00e4nne p\u00e4in”.<\/p>\n\n\n\n
Yksin vastavalittu presidentti ei hiihdellyt, koska edell\u00e4 latua aukaisi rajavartija ja per\u00e4ss\u00e4 hiihteli nuori, lupaava ja nopea Kainuun Sanomien uusi p\u00e4\u00e4toimittaja Otso Kukkonen, jonka kerrotaan pinkaisseen satasen 11 sekuntiin, kuten my\u00f6s Kekkonen oli nuoruudessaan tehnyt.<\/p>\n\n\n\n
Otson is\u00e4 36 vuotta Kainuun Sanomien p\u00e4\u00e4toimittajana kiertokoulupohjalta toiminut Jussi Kukkonen oli kuollut \u00e4killisesti vuoden ennen tuota hiihtoreissua. Virallisen historian mukaan h\u00e4n uupui ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 \u00e4\u00e4reen, mutta tosiasiassa h\u00e4n ampui itsens\u00e4 pistoolilla kylpyhuoneessaan.<\/p>\n\n\n\n
Tuon aseen oli h\u00e4nelle hankkinut sis\u00e4ministeri Urho Kekkonen, koska Kajaanin maalaisliittolaiset vastustivat Lapuan liikett\u00e4 niin ankarasti, ett\u00e4 Kukkonen uhattiin tappaa. Lapuan liikkeest\u00e4 kertovan historiikin mukaan peli oli niin kovaa, ett\u00e4 Kainuun maalaisliittolaiset jopa ker\u00e4siv\u00e4t nimilistan niist\u00e4 lapualaisista, jotka tapetaan, jos Kukkoselle sattuu jotakin.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 neuvostomy\u00f6nteisyydest\u00e4 tai ep\u00e4is\u00e4nmaallisuudesta Kekkosta ja Kukkosta ei voi syytt\u00e4\u00e4. Jatkosota-aikana Kekkonen esimerkiksi kirjoitti Suomen Kuvalehdess\u00e4, ett\u00e4 Leningradissa ei kuole n\u00e4lk\u00e4\u00e4n ihmisi\u00e4, vaan ryssi\u00e4. Kukkos-Jussi puolestaan julkaisi ennen sotia ja varsinkin sota-aikana monta puhdashenkist\u00e4 poikien seikkailukirjaa, joissa ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ja muita neuvostoliittolaisia tapetaan suorastaan kasap\u00e4ihin.<\/p>\n\n\n\n
Niinp\u00e4 n\u00e4m\u00e4 Kukkosen vihapuhekirjat poistettiinkin kirjastoista Pariisin rauhansopimuksen perusteella, joka oikein onkin. Itsell\u00e4ni tosin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kirjahyllyss\u00e4ni noista kielletyist\u00e4 kirjoista olevan ainakin Rappasodan sankarit, Ryss\u00e4n kintereill\u00e4 ja Ryss\u00e4n selustassa.<\/p>\n\n\n\n
Laskujeni mukaan Jussi Kukkonen julkaisi lehtimiesty\u00f6ns\u00e4 ohella 62 romaania ja mihin mies olisikaan ehtinyt, jos olisi el\u00e4\u00e4 jaksanut. Esimerkiksi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vuonna 1948 h\u00e4n julkaisi seitsem\u00e4n romaania, joka lienee ainakin l\u00e4hell\u00e4 maailmanenn\u00e4tyst\u00e4. Tosin laadultaan nuo kirjat lienev\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 Junttilan tuvan sein\u00e4koristeita.<\/p>\n\n\n\n
Wikipediakin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huomioivan Kukkos-Jussin tuotannosta ainakin kaksi teosta: https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ryss%C3%A4n_selustassa<\/a><\/p>\n\n\n\n
https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ryss%C3%A4n_kintereill%C3%A4<\/a><\/p>\n\n\n\n