Jokunen p\u00e4iv\u00e4 sitten vertailin sosialistisessa mediassa Urho Kekkosta ja Alexander Stubbia urheilijoina ja totesin, etteiv\u00e4t he oikein ole yhteismitallisia, koska Kekkonen oli lihasrakenteeltaan nopeustyyppi\u00e4 ja Stubb kest\u00e4vyystyyppi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ylen sivuilta l\u00f6ytyy kuitenkin nyt Kekkosen ja Stubbin vertailu urheilijoina ja sen vertailun voittaa tulkintani mukaan Urkki, joka menestyi monissa nopeutta ja r\u00e4j\u00e4ht\u00e4vyytt\u00e4 vaativissa yleisurheilulajeissa ihan silloiselle miesten kansainv\u00e4liselle huipulle asti.<\/p>\n\n\n\n
Stubb on sen sijaan ollut urheilijana huipulla l\u00e4hinn\u00e4 vain ik\u00e4miesten triathlonissa. H\u00e4n voitti jopa Euroopan mestaruuden 50\u201354-vuotiaiden sarjassa 2022. Stubb on p\u00e4\u00e4ssyt my\u00f6s legendaariseen Havaijin Ironman-kisaan. Siell\u00e4 h\u00e4n oli 45\u201349-vuotiaissa 177:s vuonna 2016.<\/p>\n\n\n\n
Rasakka mies oli Kekkonen ja sen asian todistavat Tilastopajan tiedotkin:<\/p>\n\n\n\n
Urho Kekkonen, Kajaanin Kipin\u00e4, 3.9.00-31.8.1986, pituus 181 cm, paino 63 kg.<\/p>\n\n\n\n
100m 11,0 s, korkeus 185 cm, pituus 6,64 cm, kolmiloikka 14.06 m,<\/p>\n\n\n\n
Kaikista kovin kansainv\u00e4lisen tason tulos, eli vauhdittoman kolmiloikan 9,72 m, viel\u00e4 puuttuukin Tilastopajan tiedoista. Pys\u00e4htyneisyyden aikana puhuttiin, ett\u00e4 tuo vauhdittoman kolmiloikan tulos olisi ollut per\u00e4ti 50 vuotta maailmanenn\u00e4tys. Valtion p\u00e4\u00e4miehist\u00e4 ainoastaan uimari Mao ja golfari Kil Il Jung pystyiv\u00e4t haastamaan Kekkosen kilpaurheilijoina. Mao ui muistaakseni 10 kilometri\u00e4 puoleen tuntiin ja Korean suuri johtaja osui golfissa joka ly\u00f6nnill\u00e4 reik\u00e4\u00e4n ihan harjoittelematta.<\/p>\n\n\n\n
Jotta totuus ei unohtuisi, pit\u00e4\u00e4 mainita, ett\u00e4 70-luvulla keih\u00e4\u00e4nheitt\u00e4j\u00e4 Hannu Siitonen paransi Kekkosen vauhdittoman kolmiloikan ”maailmanenn\u00e4tyst\u00e4” l\u00e4hes metrill\u00e4. Ja jos joku oikea kolmiloikkaaja olisi kokeillut lajia, olisi ME kolmisen metri\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Kekkosten suvussa kolmiloikka-asiassa pojasta polvi parani, sill\u00e4 Matti Kekkonen voitti Suomen mestaruuskisoissa pronssia vuonna 1953 tuloksella 14,45 m. En\u00e4\u00e4 se tulos ei riitt\u00e4isi mitaleille, vaan ainoastaan pistesijaan.<\/p>\n\n\n\n
Nykypoliitikoista Ilkka Kanerva on p\u00e4\u00e4ssyt l\u00e4helle Kekkosen tasoa nopeutta ja r\u00e4j\u00e4ht\u00e4vyytt\u00e4 vaativissa lajeissa, joissa menestyminen edellytt\u00e4\u00e4 korkeaa testosteronitasoa. Luulen, ett\u00e4 Kanerva olisi hyvinkin saattanut voittaa aikoinaan Sauli Niinist\u00f6n presidenttikisassa, mutta kohtuuton kiinnostus puutarhanhoitoon, joka viittaa korkeaan testosteronitasoon, katkaisi h\u00e4nen presidenttitiens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Tilastopaja paljastaa miehest\u00e4 seuraavaa: Ilkka Kanerva, Lokalahden Leisku, 28.1.1948, pituus 174 cm, paino 72 kg<\/p>\n\n\n\n
100m 11,7 s 400m 52,2 s korkeus 1.70 cm seiv\u00e4s 3.30 cm pituus 6.07 cm.<\/p>\n\n\n\n
Urheilutoimittaja Antti O. Arponen viestitti minulle aikoinaan, ett\u00e4 Tilastopajalta puuttuu jostain syyst\u00e4 Ilkka Kanervan paras laji, joka oli 400 metrin aitajuoksu. Se on ainoa laji, jossa h\u00e4n p\u00e4\u00e4si jopa parina vuonna Suomen 100 parhaan joukkoon. H\u00e4n juoksi 1967 ajan 58,6 (93. sija) ja 1968 ajan 58,2 (72. sija). Taakse j\u00e4iv\u00e4t tilastoissa esimerkiksi sellaiset tekij\u00e4miehet kuin Into Turvanen ja Jouko Elevaara (molemmat 58,9).<\/p>\n\n\n\n
Lis\u00e4ksi muistelen jostain lukeneeni, ett\u00e4 Kanerva on voittanut joskus kansanedustajien lumipallonheittokilpailun per\u00e4ti noin 90 metrin kaarellaan, joka on hirmuinen tulos, sill\u00e4 kanssakilpailijoille tuotti vaikeuksia ylitt\u00e4\u00e4 30 metri\u00e4. Kanervan luontainen testosteronitaso lienee ollut siis poikkeuksellisen korkea, johon ominaisuuteen viittaavat my\u00f6s miehen muut saavutukset.<\/p>\n\n\n\n