Eilen taas tapani mukaisesti kirjoitin ropakantaa, kun pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ylistin kaskirukiin hyvi\u00e4 ominaisuuksia. Se j\u00e4i kertomatta, ett\u00e4 varsinkin viileiss\u00e4 ja kosteissa oloissa ruisviljelmien ongelmana ovat torajyv\u00e4t. Torajyv\u00e4, arkikieless\u00e4 my\u00f6s h\u00e4r\u00e4njyv\u00e4 tai h\u00e4rk\u00e4jyv\u00e4, on kotelosienitauti, jonka aiheuttaa torajyv\u00e4sieni.<\/p>\n\n\n\n
Wikipedian mukaan ”liika-annoksena torajyvist\u00e4 seuraa myrkytystila. Lieviss\u00e4 tapauksissa yliannostuksesta seuraa kouristuksia, pakkoliikkeit\u00e4, hallusinaatioita ja tuskia. Vakavammassa myrkytyksess\u00e4 torajyv\u00e4 voi aiheuttaa kuumotusta, punoitusta ja lopulta kuoliota, jolloin yliannoksen uhri saattaa menett\u00e4\u00e4 ruumiin \u00e4\u00e4riosia kuten varpaita tai korvanlehti\u00e4 tai pahimmillaan j\u00e4seni\u00e4.”<\/p>\n\n\n\n
Nyky\u00e4\u00e4n rukiinjyvien joukossa saa olla vain 0,05 % torajyvi\u00e4, mutta 1800-luvulla, jolloin elettiin luontaistaloudessa, moisia raja-arvoja ei tunnettu, ja joinain vuosina saattoi jopa tuhat suomalaista kuolla torajyv\u00e4tautiin. Erityisen paha tilanne oli Karjalassa ja Anna Lutherin kirja Rukiin viljava historia kertoo, ett\u00e4 torajyvien rihmastopahkat kattoivat esimerkiksi vuonna 1836 Ruskealassa kahdeksasosan sadosta ja alan enn\u00e4tys saavutettiin 1840 Uukuniemell\u00e4, jolloin yli puolet ruissadosta oli torajyvien saastuttamia.<\/p>\n\n\n\n
Torajyv\u00e4t sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t ergotamiinia, josta voidaan valmistaa 1960-luvun hippiliikkeen tunnetuksi tekem\u00e4\u00e4 LSD:t\u00e4. Uukuniemell\u00e4 ergotamiini ei synnytt\u00e4nyt 1800-luvun lopulla hippiliikett\u00e4, mutta itse ep\u00e4ilen, ett\u00e4 aineella ja sen synnytt\u00e4mill\u00e4 hallusinaatioilla saattoi olla ainakin jonkinlaista vaikutusta Uukuniemen her\u00e4tysliikkeen syntyyn.<\/p>\n\n\n\n
Uukuniemen her\u00e4tysliikkeen tekiv\u00e4t maankuuluksi varsinkin Helena Konttisen horrossaarnat, joissa ennustettiin tulevia tapahtumia. Saarnat saattoivat hyvinkin liitty\u00e4 torajyvien aiheuttamiin hallusinaatioihin. Monta kertaa Konttisen ennustukset k\u00e4viv\u00e4tkin toteen, mutta aina niin ei kuitenkaan k\u00e4ynyt.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 en malta olla kertomatta, ett\u00e4 Wikipedian mukaan ”professori Antti Voipio, tutkittuaan Konttisen ja useiden muiden horrossaarnaajan toimintaa, piti Helena Konttista selv\u00e4sti hysteerisen\u00e4, joka h\u00e4nen mukaansa johtui h\u00e4nen rasittavista el\u00e4m\u00e4nkokemuksistaan. T\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen vahvisti aikoinaan Suomen kuuluisampana pidetty psykiatri ja professori Christian Sibelius, joka oli tutkinut Konttista v. 1906.”<\/p>\n\n\n\n