{"id":2065,"date":"2024-03-09T10:32:38","date_gmt":"2024-03-09T10:32:38","guid":{"rendered":"https:\/\/uusi.koivistoinen.net\/?p=2065"},"modified":"2024-03-09T13:08:32","modified_gmt":"2024-03-09T13:08:32","slug":"juhani-suutarinen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2024\/03\/09\/juhani-suutarinen\/","title":{"rendered":"Juhani Suutarinen"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uukuniemell\u00e4 1943 syntynyt ampumahiiht\u00e4j\u00e4 Juhani Suutarinen voitti aikoinaan kolme maailmanmestaruutta, kaksi olympiahopeaa ja kaksi MM-hopeaa. Erikoista kuitenkin on, ett\u00e4 vaikka h\u00e4n voitti Minskiss\u00e4 vuonna 1974 kaksi maailmanmestaruutta, h\u00e4nt\u00e4 ei valittu sin\u00e4 vuonna maamme Vuoden urheilijaksi, vaan sen tittelin voitti 400 metrin juoksun Euroopan mestari Riitta Salin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tosin yli puolet \u00e4\u00e4nest\u00e4jist\u00e4 oli asettanut Suutarisen ykk\u00f6seksi, mutta suuri osa oli j\u00e4tt\u00e4nyt h\u00e4net listaltaan kokonaan pois. T\u00e4m\u00e4n seurauksena \u00e4\u00e4nestyksen s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 muutettiin niin, ett\u00e4 jos joku saa yli puolet ykk\u00f6s\u00e4\u00e4nist\u00e4, h\u00e4net valitaan Vuoden urheilijaksi kokonaispisteist\u00e4 riippumatta. Urheilun historiaamme j\u00e4i siten tapauksen johdosta el\u00e4m\u00e4\u00e4n termi Lex-Suutarinen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suutarisella on sana hallussaan. Kun Minskin maailmanmestaruuden j\u00e4lkeen h\u00e4nt\u00e4 haastateltiin radioon, niin Paavo Noposta h\u00e4mm\u00e4stytti maailmanmestarin v\u00e4h\u00e4inen varsi ja kun haastattelija kysyi, miten pitk\u00e4 mies onkaan, niin h\u00e4n kertoi olevansa puolitoista metri\u00e4 hattu p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Vastaus on v\u00e4h\u00e4ttely\u00e4, koska tilastojen mukaan mies on 164 cm.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Paljon pitempi ei muuten ollut samassa viestijoukkueessa Sapporon olympialaisissa hopeaa hankkinut Suonenjoen Vasaman Mauri R\u00f6pp\u00e4nenk\u00e4\u00e4n. H\u00e4n oli tehd\u00e4 my\u00f6hemmin sik\u00e4li maamme urheiluhistoriaa, ett\u00e4 h\u00e4n oli Moskovan olympialaisissa vapaakiv\u00e4\u00e4riammunnassa nelj\u00e4s, joten h\u00e4nest\u00e4 oli l\u00e4hell\u00e4 tulla ensimm\u00e4inen suomalaisurheilija, joka on sek\u00e4 kes\u00e4- ett\u00e4 talviolympialaisissa voittanut mitalin virallisissa lajeissa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sek\u00e4 Suutarinen ett\u00e4 R\u00f6pp\u00e4nen olivat ampumapaikalla hyvin s\u00e4h\u00e4k\u00e4sti toimivia miehi\u00e4 ja siit\u00e4 huolimatta hyvin tarkkak\u00e4tisi\u00e4. Olisiko niin, ett\u00e4 vakaasti seisovat vantterat miehet ovat varsinkin pystyammunnassa parempia kuin huojahtelevat pitk\u00e4t hujopit.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vaikka R\u00f6pp\u00e4nen edusti urallaan Suonenjokea, niin miehen sukujuuret lienev\u00e4t Salmissa. Karjalan poikia oli my\u00f6s Sapporossa puolen millin p\u00e4\u00e4h\u00e4n olympiakullasta j\u00e4\u00e4nyt Yrj\u00f6 Salpakari, joka on impilahtelaista sukua.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ilta-Sanomien haastattelussa Suutarinen ei harmitellut toiseksi j\u00e4\u00e4mist\u00e4\u00e4n Vuoden urheilija-valinnoissa, vaan totesi sattuvasti, ett\u00e4 \u201dtuskin se velli olisi sen valkeammaksi muuttunut, vaikka olisin tuon \u00e4\u00e4nestyksen voittanutkin\u201d. V\u00e4\u00e4peliksi rajavartija Suutarinen sent\u00e4\u00e4n ylennettiin kahden maailmanmestaruuden j\u00e4lkeen.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"https:\/\/www.is.fi\/muutlajit\/art-2000001064685.html\">https:\/\/www.is.fi\/muutlajit\/art-2000001064685.html<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Uukuniemell\u00e4 1943 syntynyt ampumahiiht\u00e4j\u00e4 Juhani Suutarinen voitti aikoinaan kolme maailmanmestaruutta, kaksi olympiahopeaa ja kaksi MM-hopeaa. Erikoista kuitenkin on, ett\u00e4 vaikka h\u00e4n voitti Minskiss\u00e4 vuonna 1974 kaksi maailmanmestaruutta, h\u00e4nt\u00e4 ei valittu sin\u00e4 vuonna maamme Vuoden urheilijaksi, vaan sen tittelin voitti 400 metrin juoksun Euroopan mestari Riitta Salin. Tosin yli puolet \u00e4\u00e4nest\u00e4jist\u00e4 oli asettanut Suutarisen ykk\u00f6seksi, mutta [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2065","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2065","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2065"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2065\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2069,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2065\/revisions\/2069"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2065"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2065"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2065"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}