Ven\u00e4j\u00e4n vaaleja seuratessani palaa mieleeni erinomainen kirja Ven\u00e4j\u00e4n tilanteesta, joka ilmestyi kymmenen vuotta sitten, mutta on edelleenkin ajankohtainen.<\/p>\n\n\n\n
El\u00e4kkeell\u00e4 oleva suurl\u00e4hettil\u00e4s Arto Mansala, joka on syntyj\u00e4\u00e4n Kuopion poikia, julkaisi vuonna 2014 muistelmansa, joissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n varsinkin Neuvostoliiton romahdusta. Kirja on vaikuttavalta nimelt\u00e4\u00e4n Kohti kaaoksen pitk\u00e4\u00e4 y\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Jotenkin taas tuntuu historia olevan toistamassa itse\u00e4\u00e4n ja Ven\u00e4j\u00e4 on j\u00e4lleen matkalla kohti kaaoksen pitk\u00e4\u00e4 y\u00f6t\u00e4, jos Putinin hallinto romahtaa. Tai jos Putinin hallinto ei romahdakaan, niin huonosti saattaa Ven\u00e4j\u00e4lle k\u00e4yd\u00e4 sittenkin, koska maa on muuttumassa toiseksi Pohjois-Koreaksi.
Suurl\u00e4hettil\u00e4s Mansala ei ole ainut diplomatiassa kunnostautunut Kuopion poika, sill\u00e4 Neuvostoliiton suurl\u00e4hettil\u00e4s Jaakko Hallama oli my\u00f6s kalakukkokaapunnista. Hallama oli syntyj\u00e4\u00e4n Airaksisia, mutta muutti nimens\u00e4 joskus 1930 luvulla. Hallamalla taisi olla sukusiteit\u00e4 Kuopion mahtisuku Hallmaneihin, johon uusi sukunimikin liev\u00e4sti viittaa.
Jaakko Hallama oli varmasti erinomaisen kyvyk\u00e4s ulkoasiain hallinnon virkamies. Jos jotain vikaa miehen ominaisuuksista haetaan, niin ehk\u00e4 sellaisena seikkana on pidett\u00e4v\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 vakavan sairauden vuoksi h\u00e4nen puheestaan ei kukaan saanut mit\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4. Niinp\u00e4 pahat kielet v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 h\u00e4net nimitettiin Moskovan l\u00e4hetyst\u00f6n johtoon, koska h\u00e4nen vaimonsa oli pitk\u00e4\u00e4n niin sanotusti suhteessa itse presidentti Kekkosen kanssa. Mutta t\u00e4m\u00e4 v\u00e4ite ei ole koko totuus asiaan.
Nimitt\u00e4in puhekyvytt\u00f6m\u00e4n Hallaman nostaminen Moskovan suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4ksi saattoi olla Kekkosen poliittista oveluutta. Pienen maamme suurl\u00e4hettil\u00e4s ja Neuvostoliiton supervallan p\u00e4\u00e4mies Brezhnev olivat neuvottelutilanteissa samalla viivalla, koska my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Brezhnevin puheesta ei varsinkaan miehen loppuvuosina saanut selv\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi p\u00e4\u00e4sihteerin kuulo oli niin huono, ettei h\u00e4n itsek\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saanut selv\u00e4\u00e4 toisten puheesta, joten Hallaman puhekyvytt\u00f6myys ei olisi ollut haitaksi keskin\u00e4isiss\u00e4 keskusteluissa.
Mansalan kirjassa kerrotaan, kuinka silloinen nuori ja rohkea Neuvostoliiton suurl\u00e4hetyst\u00f6n virkamies Reino Paasilinna marssi heti uransa alkuvaiheissa Hallaman ty\u00f6huoneeseen ja totesi t\u00e4lle suoraan tapaansa, ett\u00e4 kaikki ihmettelev\u00e4t suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n huonoa kuntoa ja ett\u00e4 eik\u00f6 t\u00e4m\u00e4n pit\u00e4isi is\u00e4nmaan edunnimiss\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vet\u00e4yty\u00e4 el\u00e4kkeelle. Hallama ei moista puhetta hyv\u00e4ksynyt, vaan l\u00f6i nyrkkins\u00e4 sellaisella voimalla entiseen J. K. Paasikiven ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4\u00e4n, jota oli varmaan hakattu jo Juho Kustin aikaan, ett\u00e4 ty\u00f6lamppu sinkosi lattialle.<\/p>\n\n\n\n