Laatokan Karjalan historiaa tutkiessani sain selville, ett\u00e4 alueen kunnista pienin ja tuntemattomin Soanlahti liittyy kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4sti maamme urheiluhistoriaan, koska Sankarivainajat -tietokannan mukaan alikersantti Kaarlo Verner J\u00e4rvinen sai surmansa siell\u00e4. Vaikka alikersantti Kalle J\u00e4rvinen kuoli sodassa, kuolinsyy oli kuitenkin muu kuin vihollistoiminnasta johtuva.<\/p>\n\n\n\n
Kuten sukunimi J\u00e4rvinen ja varsinkin toinen nimi Verner paljastavat, kyseess\u00e4 on kuuluisan urheilusuvun edustaja. H\u00e4nen is\u00e4\u00e4ns\u00e4 Verneri\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n tavallaan virheellisesti Suomen ensimm\u00e4isen\u00e4 olympiavoittajana, koska h\u00e4n saavutti kiekkokultansa vain ns. Ateenan v\u00e4likisoissa 1906.<\/p>\n\n\n\n
Sen sijaan Kallen veli Matti J\u00e4rvinen voitti keih\u00e4\u00e4ss\u00e4 olympiakultaa ja toinen veli Akilles voitti kymmenottelussa kaksikin olympiahopeaa. Kalle J\u00e4rvinenkin oli aikansa huippu-urheilija, joka ensimm\u00e4isen\u00e4 eurooppalaisena ylitti vuonna 1927 kuulanty\u00f6nn\u00f6ss\u00e4 hirmuisen 15 metrin haamurajan tuloksella 15,17 ja h\u00e4n paransi my\u00f6hemmin enn\u00e4tyst\u00e4\u00e4n per\u00e4ti lukemiin 15,82, joka j\u00e4i vain 28 cm silloisesta maailmanenn\u00e4tyksest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Niin l\u00e4helle maailmanenn\u00e4tyst\u00e4 meik\u00e4l\u00e4inen kuulam\u00f6rss\u00e4ri ei ole p\u00e4\u00e4ssytk\u00e4\u00e4n. Kalle J\u00e4rvinen harrasti menestyksell\u00e4 muitakin yleisurheilulajeja; kolmiloikkaenn\u00e4tys oli 14,21, pituuden 6,82 ja kiekon 43,55. Lis\u00e4ksi t\u00e4m\u00e4 188-senttinen ja vanttera mies, joka oli sen ajan mieheksi j\u00e4ttil\u00e4inen, harrasti innokkaasti, ja jopa liiankin innokkaasti, my\u00f6s painia.<\/p>\n\n\n\n
Vaikealuonteisen Kalle J\u00e4rvisen loppu oli Antero Raevuoren kirjan J\u00e4rviset \u2013 legendaarinen suomalainen urheilijaperhe mukaan surullinen. Alikersantti J\u00e4rvinen kyll\u00e4 kuoli sodassa, mutta sankarihautaan h\u00e4nt\u00e4 ei huolittu, vaan asetoveri hautasivat h\u00e4net sotatoimialueelle Laatokan Karjalaan Ruskealan pit\u00e4j\u00e4\u00e4n ihan l\u00e4helle nykyist\u00e4 Niiralan rajanylityspaikkaa.<\/p>\n\n\n\n
Mik\u00e4li J\u00e4rvisen luut viel\u00e4 ovat Ruskealassa, kuten oletan, niin kyll\u00e4 h\u00e4netkin pit\u00e4isi noutaa Tampereelle Kalevankankaan sankarihautausmaahan, jossa h\u00e4nen hautakivens\u00e4 ja siunattu hauta odottavat.<\/p>\n\n\n\n
Raevuoren kirjan mukaan J\u00e4rvisen kuolemaan johtaneet tapahtumat eteniv\u00e4t seuraavasti. Jatkosodan alussa J\u00e4rvisen joukko-osasto sai jostain viinaa ja jossain vaiheessa iltaa J\u00e4rvinen halusi alkaa painimaan. Kun kukaan ei halunnut otella h\u00e4nen kanssaan, h\u00e4n otti halon ja uhkasi ly\u00f6d\u00e4, ellei painikumppania l\u00f6ytyisi. Jostain syyst\u00e4 painikaveria ei ilmaantunut t\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n menetelm\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Tilanne rauhoittui sitten hetkeksi, mutta v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin painihaluinen J\u00e4rvinen otti kiv\u00e4\u00e4rin ja yritti turhaan ampua lataamattomalla aseella. Siin\u00e4 vaiheessa, kun h\u00e4n alkoi raplaamaan kiv\u00e4\u00e4rin lukkoa, ampui er\u00e4s my\u00f6s vahvasti juopunut sotamies alikersantti Kalle J\u00e4rvist\u00e4 selk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Kentt\u00e4sairaala ei suostunut ottamaan ruumista vastaan, mist\u00e4 johtuen asetoverit hautasivat J\u00e4rvisen Soanlahden naapuripit\u00e4j\u00e4n Ruskealan multiin. J\u00e4rvisen surmannutta sotamiest\u00e4 ei sent\u00e4\u00e4n palkittu asiasta, vaan h\u00e4net tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi kuritushuoneeseen esimiehens\u00e4 ampumisesta.<\/p>\n\n\n\n
Vaikka Kalle J\u00e4rvinen olikin suunnilleen kaksi kertaa toista huippu-urheilijaa Matti Nyk\u00e4st\u00e4 isompi, oli heiss\u00e4 ilmeisesti paljon yhteist\u00e4. Muistelen viisinkertaisen olympiavoittaja Nyk\u00e4senkin joutuneen tiilenp\u00e4it\u00e4 lukemaan puukotettuaan pahasti jotain ryyppykaveriaan sormikoukunvedon j\u00e4lkimainingeissa.<\/p>\n\n\n\n