Eilen mainitun Toholahden keskeinen vaikuttajahenkil\u00f6 oli mielest\u00e4ni maamme toiseksi tunnetuin kansanrunoilija Pentti Lyytinen, joka toimi seudulla matkailualan pk-yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4, koska h\u00e4n piti kestikievaria. Niin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuin se onkin, h\u00e4n matkailuyritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 vastusti jyrk\u00e4sti markkinapaikan tuloa Toholahdelle, koska katsoi markkinoiden synnytt\u00e4v\u00e4n ep\u00e4j\u00e4rjestyst\u00e4, kuten my\u00f6s tapahtuikin. Lyytinen jopa teki pitk\u00e4n ja matelevan s\u00e4vyisen valituskirjelm\u00e4n maaherralle ja pyysi t\u00e4t\u00e4 suojelemaan Toholahden rauhaa. Valitus kuitenkin hyl\u00e4ttiin.<\/p>\n\n\n\n
Pentti Lyytisen markkinavastaisuuden voi sik\u00e4li ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nuoruudessaan h\u00e4n toimi seurakunnan kuudennusmiehen\u00e4, eli jonkinlaisena j\u00e4rjestysmiehen\u00e4 sek\u00e4 my\u00f6s lautamiehen\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 saattoi kuitenkin olla mieltymyst\u00e4 Paavo Ruotsalaisen uskonnollisiin n\u00e4kemyksiin, koska juoppouden vuoksi h\u00e4n joutui luopumaan edell\u00e4 kerrotuista luottamustoimista.<\/p>\n\n\n\n
Sen sijaan Helsingin herrat pitiv\u00e4t Lyytik\u00e4ist\u00e4 lystikk\u00e4\u00e4n\u00e4 ukkona ja niinp\u00e4 h\u00e4net ensimm\u00e4isen\u00e4 rahvaan edustajana Suomalaisen kirjallisuuden seuran j\u00e4seneksi ja h\u00e4nen luottamushenkil\u00f6uransa huipentuma oli se, ett\u00e4 h\u00e4net valittiin talonpoikien edustajana valvomaan Suomen Pankin tilaa ja hoitoa. Juoppouden ei siis katsottu est\u00e4v\u00e4n toimimista Suomen Pankin johdossa ja samalla tavallahan meneteltiin my\u00f6s toisen savolaisen, eli Ahti Karjalaisen, kohdalla.<\/p>\n\n\n\n
Muutenkin Pentti Lyytist\u00e4 arvostettiin. Kun viimeksi vierailin Ateneumissa, niin ensimm\u00e4isen huoneen ensimm\u00e4inen taulu esitti Pentti Lyytist\u00e4 lausumassa runojaan savolaispirtiss\u00e4. Kyseess\u00e4 oli Robert Wilhelm Ekmanin maalaus vuodelta 1848.<\/p>\n\n\n\n
Wikipedian mukaan Pentti Lyytinen syntyi Pieks\u00e4m\u00e4ell\u00e4 1783 ja kuoli Suonenjoella 1871. Totta puhuen h\u00e4n syntyi tuossa parin kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Suonenjoen K\u00e4rkk\u00e4\u00e4l\u00e4n Piispalanm\u00e4ell\u00e4, joka seikka Suonenjoki-seuran olisi syyt\u00e4 huomioida ja hankkia paikalle muistolaatta. Suonenjoki-seura voisi my\u00f6s joskus j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kes\u00e4retken kuolleiden runoilijoiden haudoille Rautalammille. Sinneh\u00e4n se Lyytinenkin on haudattu ja komea on h\u00e4nen muistopaatensa, jonka seikan t\u00e4m\u00e4 Rautalammin seurakunnan video todistaa eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=bkcu-xLSBXw<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Eilen mainitun Toholahden keskeinen vaikuttajahenkil\u00f6 oli mielest\u00e4ni maamme toiseksi tunnetuin kansanrunoilija Pentti Lyytinen, joka toimi seudulla matkailualan pk-yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4, koska h\u00e4n piti kestikievaria. Niin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuin se onkin, h\u00e4n matkailuyritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 vastusti jyrk\u00e4sti markkinapaikan tuloa Toholahdelle, koska katsoi markkinoiden synnytt\u00e4v\u00e4n ep\u00e4j\u00e4rjestyst\u00e4, kuten my\u00f6s tapahtuikin. Lyytinen jopa teki pitk\u00e4n ja matelevan s\u00e4vyisen valituskirjelm\u00e4n maaherralle ja pyysi t\u00e4t\u00e4 suojelemaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2137","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2137","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2137"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2137\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2138,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2137\/revisions\/2138"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2137"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2137"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2137"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}