Mikko Porvalin uukuniemel\u00e4is-dekkarista ilmenee, ettei kapteeni Aleksanteri Torikkaa kaapattu it\u00e4rajan yli pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lentokonevarkauksien vuoksi, vaan syyn\u00e4 oli sekin, ett\u00e4 h\u00e4n oli p\u00e4\u00e4majan valvontaosaston miehi\u00e4, eli h\u00e4n oli vakooja, jolta neuvostoliittolaiset uskoivat voivansa saada arvokkaita tietoja.<\/p>\n\n\n\n
Niinp\u00e4 Torikka lienee joutunut reilut puoli vuotta kest\u00e4neisiin koviin kuulusteluihin, ennen kuin h\u00e4net ammuttiin talvella 1941. Puna-armeijan k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 kuulustelumenetelmist\u00e4 luin Ariela S\u00e4kkisen vuonna 2023 ilmestyneest\u00e4 kirjasta Pahinta oli kylmyys: Paavo Yli-Vakkurin vuodet sotavankina Neuvostoliitossa. V\u00e4nrikki Paavo Yli-Vakkuri j\u00e4i vangiksi heti jatkosodan alussa ja h\u00e4n oli sotavankina 1234 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, mutta palasi lopulta hengiss\u00e4 kotiin, vaikka kuolema oli monta kertaa l\u00e4hell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kirjasta ilmenee se erikoisuus, ett\u00e4 puna-armeijalaisilla oli kuulustelumenetelm\u00e4n\u00e4\u00e4n normaalin pahoinpitelemisen lis\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muinaista kiinalaista vesikidutusta, joka eroaa t\u00e4ysin amerikkalaisten ep\u00e4ilemiins\u00e4 islamistiterroristeihin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 vesikidutuksesta, jota kuitenkaan presidentti Bush Junior ei pit\u00e4nyt kidutuksena.<\/p>\n\n\n\n
Amerikkalaisten vesikidutuksessa kuulusteltavaa pehmitet\u00e4\u00e4n painamalla t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00e4 veden alle niin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 melkein hukkuu. Kiinalaisessa vesikidutuksessa sen sijaan kuulusteltavan otsalle aletaan pudotella satunnaiseen tahtiin kylmi\u00e4 vesipisaroita ja kun sit\u00e4 jatketaan tarpeeksi kauan, kipu on niin siet\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 uhri saattaa tulla lopulta hulluksi.<\/p>\n\n\n\n
Mutta osasivat suomalaisetkin. Jarmo Niemisen toimittamassa kirjassa Rintaman poliisi : valvontaupseerin p\u00e4iv\u00e4kirja 1941\u20131944 jatkosodassa desantteja kuulustellut Taavetti Heikkinen paljastaa, ett\u00e4 h\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 oli antaa keppi\u00e4 ep\u00e4illyille desanteille. Luultavasti keppi\u00e4 annettiin kuulusteltavan paljaisiin jalkapohjiin ja v\u00e4lill\u00e4 keppi\u00e4 piti antaa hyvinkin paljon. Menetelm\u00e4 oli tehokas, sill\u00e4 tiett\u00e4v\u00e4sti ainakin Valpon kuulusteltavat kertoivat kaiken, mink\u00e4 tiesiv\u00e4t ja monet viel\u00e4 sit\u00e4kin enemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Wikipedia kertoo Heikkis-kirjasta seuraavaa: ”P\u00e4iv\u00e4kirjasta selvi\u00e4\u00e4 ett\u00e4 jatkosodan hy\u00f6kk\u00e4ysvaiheen aikana AKS:n kannatusj\u00e4seniin kuulunut Heikkinen oli Suur-Suomi-innostuksen vallassa mutta jo talvella 1941\u20131942 h\u00e4n alkoi suhtautua pessimistisemmin sodan kulkuun. Asemasodan pitkittyminen ja toimettomuus masensivat Heikkist\u00e4 ja h\u00e4n koki ettei h\u00e4nen ty\u00f6t\u00e4\u00e4n arvostettu ylemmiss\u00e4 portaissa. Heikkisen mieliala koheni kuitenkin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1944 kun h\u00e4n sai siirron l\u00e4helle kotiaan Mikkeliin ja sai my\u00f6s kauan odottamansa ylennyksen kapteeniksi. Heikkinen toimi asemasodan aikana my\u00f6s kentt\u00e4oikeuden j\u00e4senen\u00e4 ja p\u00e4iv\u00e4kirjassa h\u00e4n usein arvostelee sit\u00e4 ett\u00e4 oikeus joutui langettamaan joissain tapauksissa liian kovia tuomioita syytetyille.”<\/p>\n\n\n\n
Taavetti Heikkinen ei ollut kuitenkaan mik\u00e4\u00e4n tunteeton sadisti. H\u00e4n esimerkiksi suri vilpitt\u00f6m\u00e4sti sit\u00e4, ett\u00e4 er\u00e4s hyvin yksinkertainen karjalaisukko, joka oli olosuhteiden pakosta auttanut partisaanipoikaansa, teloitettiin joulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Heikkisen mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tapauksen muisto tulee jatkossa viel\u00e4 pilaamaan teloitusryhm\u00e4n miesten joulumielen.<\/p>\n\n\n\n