{"id":2193,"date":"2024-04-23T11:54:22","date_gmt":"2024-04-23T11:54:22","guid":{"rendered":"https:\/\/uusi.koivistoinen.net\/?p=2193"},"modified":"2024-04-23T11:54:22","modified_gmt":"2024-04-23T11:54:22","slug":"kaukopartion-kirvesmies","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2024\/04\/23\/kaukopartion-kirvesmies\/","title":{"rendered":"Kaukopartion kirvesmies"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ainutlaatuinen suomalainen taidekirjallisuuslaji on kaukopartiokirjallisuus, jollaista taidekirjallisuuslajia ei muualla maailmassa esiinny. Luulen, ett\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun maailman ensimm\u00e4inen kaukopartioromaani, eli Esa Anttalan P\u00e4\u00e4majan kaukopartio, ilmestyi vuonna 1960, on maassamme julkaistu noin 500 kpl tuohon kategoriaan kuuluvaa kirjaa.<br><br>Vaikka kaukopartiokirjallisuutta on ilmestynyt viljalti, niin kuitenkin vasta Mikko Porvalin Uukuniemenkin tapahtumiin liittyv\u00e4ss\u00e4 vuonna 2018 ilmestyneess\u00e4 Kadonneen kaupungin varjossa paljastetaan, ett\u00e4 suomalaisiin kaukopartioihin nimettiin kirvesmies, jolla oli erityisen vaativa teht\u00e4v\u00e4.<br><br>Porvalin kirjan mukaan kirvesmies valittiin ennen jokaisen kaukopartion l\u00e4ht\u00f6\u00e4. Yleens\u00e4 h\u00e4net arvottiin. Joskus siihen saattoi joutua porukan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4, jos vaikka oli palveluksen velkaa muille: oli vaikka t\u00f6rtt\u00f6illyt humalassa ja polttanut kaikkien lomat.<br><br>Kirvesmiehen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli surmata \u00e4\u00e4nett\u00f6m\u00e4sti ne partion ottamat vangit, joita ei voinut vapauttaa tai ampua vaarantamatta partion turvallisuutta. Kirvessurma tapahtui yleens\u00e4 niin, ett\u00e4 hamaralla iskettiin joko takaraivoon, otsaan tai ohimoon. Koputteluun ei ollut varaa, vaan piti ly\u00f6d\u00e4 ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla kaikin voimin, ettei uhri ehtinyt ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 asiaa ja p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4k\u00e4\u00e4n.<br><br>Mikko Porvali varmasti tunsi hyvin kaukopartioasiat, koska h\u00e4nen vaarinsa Antti Porvali toimi Vehni\u00e4isen osastossa, joka jatkosodan alussa toimi Rautj\u00e4rven pappilasta k\u00e4sin, jonne on \u00e4skett\u00e4in pystytetty osastolle muistomerkki, johon k\u00e4vin pari kes\u00e4\u00e4 sitten tutustumassa. Samalla kertaa tutustuin my\u00f6s paikkakunnan komeaan kirkkoon, joka poltettiin v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin.<br><br>Helsingin Sanomat arvosteli Porvalin vuonna 2022 ilmestyneen kirjan Syv\u00e4rin takana ja siin\u00e4 arvostelussa kerrottiin jopa kuvien kanssa er\u00e4\u00e4n kaukopartiomiehen toimimisesta kirvesmiehen\u00e4. Helsingin Sanomien tilaajat voivat lukea jutun t\u00e4st\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/art-2000009261236.html\">https:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/art-2000009261236.html<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ainutlaatuinen suomalainen taidekirjallisuuslaji on kaukopartiokirjallisuus, jollaista taidekirjallisuuslajia ei muualla maailmassa esiinny. Luulen, ett\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun maailman ensimm\u00e4inen kaukopartioromaani, eli Esa Anttalan P\u00e4\u00e4majan kaukopartio, ilmestyi vuonna 1960, on maassamme julkaistu noin 500 kpl tuohon kategoriaan kuuluvaa kirjaa. Vaikka kaukopartiokirjallisuutta on ilmestynyt viljalti, niin kuitenkin vasta Mikko Porvalin Uukuniemenkin tapahtumiin liittyv\u00e4ss\u00e4 vuonna 2018 ilmestyneess\u00e4 Kadonneen kaupungin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2193","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2193","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2193"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2193\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2194,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2193\/revisions\/2194"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2193"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2193"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2193"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}