Jouduinpa hankalaan tilanteeseen odotellessani junaa Suonenjoen asemalla. Asemalle saapui my\u00f6s afroafrikkalaiseksi otaksumani pariskunta, joka silmiin katsoen hymyili niin, ett\u00e4 valkoiset hampaat vain loistivat ja toivotti selv\u00e4ll\u00e4 suomella ”hyv\u00e4\u00e4 huomenta”, vaikka pariskunta oli minulle t\u00e4ysin outo ja uusi.<\/p>\n\n\n\n
Luonnollisesti muutuin tapauksen johdosta varmasti hyvinkin mietteli\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6iseksi enk\u00e4 oikein tiennyt, mit\u00e4 sanoa, koska kyseess\u00e4 saattoi olla pelkk\u00e4 piruilu, josta asiasta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s kansanomaisempaakin termi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Muistinpa vastausta pohtiessani vastaavan tapauksen Suonenjoen historiasta. Vuonna 1937 paikkakunnalle saapui viron juutalainen insin\u00f6\u00f6ri Aleksander Saidelson ja perusti koivutervatehtaan, joka valmisti koivutuohitervaa, eli t\u00f6k\u00f6tti\u00e4, jota tarvittiin varsinkin nahkateollisuudessa. Tosin t\u00f6k\u00f6till\u00e4 saattoi olla uhkaavan sodan alla my\u00f6s strategista merkityst\u00e4, koska sit\u00e4 voitiin ehk\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vaikkapa moottoripolttoaineena tai voitelu\u00f6ljyn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Niinp\u00e4 maamme viranomaiset ja varmasti my\u00f6s monet paikkakuntalaiset suhtautuivat t\u00e4h\u00e4n ulkomaalaiseen ep\u00e4illen ja ep\u00e4ilyksi\u00e4 vahvisti se, ett\u00e4 Saidelsonilla oli ik\u00e4v\u00e4 tapa tervehti\u00e4 kaikkia vastaantulijoita ja minulle on my\u00f6s kerrottu, ett\u00e4 h\u00e4n k\u00e4ytti jatkuvasti my\u00f6s solmiota ilman j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 syyt\u00e4, eli h\u00e4n lienee ollut todellinen herrasmies.<\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 kerrotuista syist\u00e4 Etsiv\u00e4 keskuspoliisi kiinnostui Saidelsonin toimista 1938 ja kuulusteli h\u00e4nt\u00e4, koska miest\u00e4 pidettiin h\u00e4m\u00e4r\u00e4per\u00e4isen\u00e4 liikemiehen\u00e4 ja h\u00e4nt\u00e4 ep\u00e4iltiin neuvostovakoojaksi. Saidelsonin oleskelulupahakemus hyl\u00e4ttiin joulukuussa 1938 ja h\u00e4net karkotettiin Suomesta Viroon.<\/p>\n\n\n\n
H\u00e4nt\u00e4 ei lukuisista anomuksista huolimatta p\u00e4\u00e4stetty takaisin Suomeen. Wikipedian mukaan insin\u00f6\u00f6ri Saidelson ei j\u00e4\u00e4nyt karkotuksen j\u00e4lkeen ihan tyhj\u00e4n p\u00e4\u00e4lle, koska h\u00e4n toimi sota-aikaan Neuvostoliitossa asesuunnittelijana. Voi olla, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli jo Suomessa olo aikaan jotain yhteyksi\u00e4 Neuvostoliittoon, joten suomalaisviranomaisten bolseviikkiep\u00e4ilyiss\u00e4 saattoi olla jotain per\u00e4\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n
Aleksander Saidelsonin ihmeellisist\u00e4 seikkailuista suonenjokelainen radiotoimittaja Leena J\u00e4ppinen teki kaksiosaisen radio-ohjelman viime vuosituhannen loppupuolella, jota ei ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 voi en\u00e4\u00e4 kuunnella Yle Areenasta. Sis\u00e4savolaisille kes\u00e4teatterin harrastajille olisi hyv\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4n aihe tuo Saidelsonin Suonenjoen t\u00f6k\u00f6ttitehdashanke.<\/p>\n\n\n\n