{"id":2278,"date":"2024-05-29T12:51:33","date_gmt":"2024-05-29T12:51:33","guid":{"rendered":"https:\/\/uusi.koivistoinen.net\/?p=2278"},"modified":"2024-05-29T12:51:33","modified_gmt":"2024-05-29T12:51:33","slug":"lonnrotin-petaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2024\/05\/29\/lonnrotin-petaja\/","title":{"rendered":"L\u00f6nnrotin pet\u00e4j\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomalainen mies ei yleens\u00e4 puhu eik\u00e4 pussaa, mutta tiukan paikan tullen h\u00e4n voi halata. Yksi el\u00e4m\u00e4lleni asettama tulostavoite t\u00e4yttyi, kun vihdoinkin p\u00e4\u00e4sin Kiteen kaupungin Kes\u00e4lahden pit\u00e4j\u00e4n Hummovaaran kyl\u00e4ss\u00e4 halaamaan L\u00f6nnrotin pet\u00e4j\u00e4\u00e4 oikein kalevalaisessa hengess\u00e4. Tuon puun juurella Juhana Kainulainen lauloi Elias L\u00f6nnrotille muistaakseni kahden p\u00e4iv\u00e4n ja yhden y\u00f6n aikana huomattavan osan sittemmin Kalevalaksi kutsutun kansalliseepoksemme runoista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mummoni vaari maamme tuotteliain kansanrunoilija Vihta-Paavo Korhonen osallistui sitten my\u00f6hemmin kansalliseepoksemme tekoon ainakin siten, ett\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ni nettitiedon mukaan ehdotti L\u00f6nnrotin siihen asti nimett\u00f6m\u00e4lle teokselle nimeksi Kalevalaa. Vihta-Paavoa pidet\u00e4\u00e4n rautalampilaisena ja Rautalammille h\u00e4n on haudattukin, vaikka kyll\u00e4 h\u00e4n enemm\u00e4nkin oli Vesannon Urheilijoiden miehi\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Saattaa olla, ettei Vihta-Paavo ollut kalevalaisia runonlaulajia, koska parhaiten h\u00e4n on j\u00e4\u00e4nyt runouden historiaan siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n maksua vastaan laati pilkkarunoja varsinkin herroista, jotka jo silloin tekiv\u00e4t v\u00e4\u00e4ryyksi\u00e4 tavalliselle kansalle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Minulla ei ole k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin Suonenjoen K\u00e4rkk\u00e4\u00e4l\u00e4n suuri poika runonlaulaja Pentti Lyytinen osallistui Kalevalan tekoon, mutta ep\u00e4ilen, ett\u00e4 h\u00e4n kunnostautui enemm\u00e4nkin politiikan puolella. Lyytinen nimitt\u00e4in k\u00e4rsi kunnon runoilijana siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin juoppouden vaivasta, ettei h\u00e4nest\u00e4 oikein ollut normaaliin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja niinp\u00e4 h\u00e4net valittiin talonpoikaiss\u00e4\u00e4dyn edustajaksi Suomen Pankin johtokuntaan, jossa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 juoppoudesta ei katsottu olevan haittaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Syd\u00e4nkarjalan internet sivu kertoo seuraavaa L\u00f6nnrotin pet\u00e4j\u00e4st\u00e4, johon minullakaan ei ole mit\u00e4\u00e4n lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8221;L\u00f6nnrotin pet\u00e4j\u00e4 on Kes\u00e4lahdella Hummovaaran kyl\u00e4ss\u00e4 sijaitseva m\u00e4nty. Ensimm\u00e4isell\u00e4 runonkeruumatkallaan ollut Elias L\u00f6nnrot taltioi puun juurella kes\u00e4kuussa 1828 Juhana Kainulaisen lausumia runoja, kansanuskomuksia ja loitsuja. L\u00f6nnrot merkitsi Kainulaiselta muistiin kahden p\u00e4iv\u00e4n aikana yhteens\u00e4 2 551 s\u00e4ett\u00e4 ja 59 erillist\u00e4 runoa, joista suurin osa oli loitsuja. L\u00f6nnrotin 1833 julkaisemasta runoelmasta Runokokous V\u00e4in\u00e4m\u00f6isest\u00e4 eli niin sanotusta Alku-Kalevalasta n\u00e4m\u00e4 runot muodostivat merkitt\u00e4v\u00e4n osan. Niihin kuului muun muassa Sampo-runoja ja Lemmink\u00e4isen virsi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pet\u00e4j\u00e4 sijaitsi Kainulaisen kotitalon Kainulan pihapiiriss\u00e4. Kerrotaan, ett\u00e4 puun istutti Kainulaisen suvun nuorukainen kihlauduttuaan. Morsian kuitenkin kuoli, ja pet\u00e4j\u00e4st\u00e4 tuli Kainulaisen suvun uhripuu. Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4n\u00e4 tunnettu Juhana Kainulainen vei kaatamiensa karhujen p\u00e4\u00e4luun m\u00e4ntyyn loitsuja lukien.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">L\u00f6nnrotin pet\u00e4j\u00e4n vieress\u00e4 sijaitsee 1989 valmistunut karjalaistyylinen hirsirakennus <a href=\"https:\/\/www.blogger.com\/#\">Juhanantupa<\/a>, jossa palvelee kes\u00e4isin lounas-kahvila. Sis\u00e4ll\u00e4 jo itsess\u00e4\u00e4n n\u00e4ht\u00e4vyyten\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 Juhanantuvassa on muun muassa puuveistoksia.&#8221;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"400\" height=\"600\" src=\"https:\/\/koivistoinen.net\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/kuva-1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2279\" srcset=\"https:\/\/koivistoinen.net\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/kuva-1.png 400w, https:\/\/koivistoinen.net\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/kuva-1-200x300.png 200w\" sizes=\"auto, (max-width: 400px) 100vw, 400px\" \/><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomalainen mies ei yleens\u00e4 puhu eik\u00e4 pussaa, mutta tiukan paikan tullen h\u00e4n voi halata. Yksi el\u00e4m\u00e4lleni asettama tulostavoite t\u00e4yttyi, kun vihdoinkin p\u00e4\u00e4sin Kiteen kaupungin Kes\u00e4lahden pit\u00e4j\u00e4n Hummovaaran kyl\u00e4ss\u00e4 halaamaan L\u00f6nnrotin pet\u00e4j\u00e4\u00e4 oikein kalevalaisessa hengess\u00e4. Tuon puun juurella Juhana Kainulainen lauloi Elias L\u00f6nnrotille muistaakseni kahden p\u00e4iv\u00e4n ja yhden y\u00f6n aikana huomattavan osan sittemmin Kalevalaksi kutsutun kansalliseepoksemme [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2278","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2278","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2278"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2278\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2280,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2278\/revisions\/2280"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2278"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2278"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2278"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}