Lasse Lehtisen kirjan Aatosta jaloa ja alhaista mielt\u00e4 konna on Kekkonen. Sokea Kreettakin n\u00e4kee, ett\u00e4 h\u00e4n k\u00e4ytti ulkopoliittisia keinoja valtansa p\u00f6nkitt\u00e4miseen. Jokus sellaista kutsutaan maanpetoksellisieksi toiminnaksi. Er\u00e4s neuvostoliittolainen asiantuntija on kuitenkin lausunut suuren viisauden. H\u00e4nen mukaansa voidaan tietenkin mielinm\u00e4\u00e4rin pohtia oliko Kekkonen Neuvostoliiton vaikuttaja-agentti, mutta kukaan tuskin voi kiist\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suomalaisilla oli presidentti, joka pumppasi suunnattomasti taloudellista hy\u00f6ty\u00e4 naapurin johtajilta vastineeksi lyhytaikaisista poliittisista my\u00f6nnytyksist\u00e4, mink\u00e4 ansiosta suomalaisten elintaso nousi.
Jos kirjasta etsit\u00e4\u00e4n sankareita, ovat ne Lehtisen n\u00e4k\u00f6kulmasta ns. asevelisosialistit, jotka kirjoittajan mukaan lykk\u00e4siv\u00e4t Suomen suomettumista ratkaisevilla 20 vuodella ja pitiv\u00e4t sittenkin maamme l\u00e4nnen leiriss\u00e4. N\u00e4m\u00e4 nuoret miehet olivat rintamalla olleita ja sielt\u00e4 he karkasivat sankarikuoleman kynsist\u00e4. Sen sijaan siviiliel\u00e4m\u00e4n taisteluihin he eiv\u00e4t kunnolla sopeutuneet, vaan kuolivat nuorina.<\/p>\n\n\n\n
Kekkosen syy ei yksinomaan liene se, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset pitiv\u00e4t n\u00e4iden miesten linjaa ulkopoliittisena riskin\u00e4. Lehtisen mukaan asevelisosialistien Daltonien veljeksi\u00e4 muistuttava johtokvartetti Yrj\u00f6 Kilpel\u00e4inen, V\u00e4in\u00f6 Leskinen, Aarre Simonen ja Unto Varjonen esimerkiksi kylm\u00e4n sodan hetkin\u00e4 kajauttivat er\u00e4\u00e4n Helsinkil\u00e4isen anniskeluravintolan pisuaarin \u00e4\u00e4ress\u00e4 neli\u00e4\u00e4nisesti Pallen railakkaan miehekk\u00e4\u00e4n iskus\u00e4velm\u00e4n \u201cSilimien v\u00e4lliin ryss\u00e4\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n
Kilpel\u00e4inen ja Varjonen kuolivat sen verran nuorina, ettei heid\u00e4n ei tarvinnut n\u00e4hd\u00e4, kuinka Leskinen ja Simonen tunnustivat my\u00f6hemmin ulkopoliittiset realiteetit ja vaihtoivat ulkopoliittista linjaansa n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti. Simonen k\u00e4\u00e4nsi takkinsa ensin. H\u00e4n j\u00e4i demareiden valtataistelussa tappiolle ja perusti sen j\u00e4lkeen oman puolueen TPSL:n, joka nautti Neuvostoliiton poliittisen tuen lis\u00e4ksi my\u00f6s sen maksamaa puoluetukea. Aarre Simonen oli huippu\u00e4lyk\u00e4s ja h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4t\u00f6n juristi, joka jostain syyst\u00e4 ei malttanut olla tekem\u00e4tt\u00e4 kaikenlaista vilunkia, vaikka olisi p\u00e4rj\u00e4nnyt el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n muutenkin.<\/p>\n\n\n\n
Sis\u00e4ministerin\u00e4 oleessaan h\u00e4n sai kovien otteidensa vuoksi pilkkanimen Sapeli Simonen, jota mies ylpeydell\u00e4 kantoi. Simonen perustia TPSL:ss\u00e4 toimiessaan P\u00e4iv\u00e4n Sanomat-nimisen lehden, jonka poliittinen painoarvo ei ollut verrannollinen sen levikkiin. Kun h\u00e4nelt\u00e4 kyseltiin lehden levikist\u00e4, h\u00e4n ei salaillut kyynisyytt\u00e4\u00e4n: \u201cSe on yks paskan maku mik\u00e4 se levikki on, kunhan niit\u00e4 ilmestyy kolme kappaletta, yks mulle, yks Yliopiston kirjastolle ja yks NKP:n keskuskomitealle.\u201d Vahvat viitteet tukevat oletusta, ett\u00e4 Simonen oli yksi KGB:n p\u00e4\u00e4yhdysmiehist\u00e4 Suomessa. Lehtisen arvelujen mukaan toinen t\u00e4rke\u00e4 KGB vaikuttaja oli professori Kustaa Vilkuna.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lasse Lehtisen kirjan Aatosta jaloa ja alhaista mielt\u00e4 konna on Kekkonen. Sokea Kreettakin n\u00e4kee, ett\u00e4 h\u00e4n k\u00e4ytti ulkopoliittisia keinoja valtansa p\u00f6nkitt\u00e4miseen. Jokus sellaista kutsutaan maanpetoksellisieksi toiminnaksi. Er\u00e4s neuvostoliittolainen asiantuntija on kuitenkin lausunut suuren viisauden. H\u00e4nen mukaansa voidaan tietenkin mielinm\u00e4\u00e4rin pohtia oliko Kekkonen Neuvostoliiton vaikuttaja-agentti, mutta kukaan tuskin voi kiist\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suomalaisilla oli presidentti, joka pumppasi […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2333","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2333","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2333"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2333\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2341,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2333\/revisions\/2341"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2333"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2333"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2333"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}