Mielenkiintoinen on Jukka Kuoppam\u00e4est\u00e4 kirjoitettu el\u00e4m\u00e4nkerta nimelt\u00e4\u00e4n El\u00e4m\u00e4n mittainen laulu, sill\u00e4 lahjakkaat ihmiset ja lahjakkaat suvut kiinnostavat minua, vaikka her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t minussa my\u00f6s vilpit\u00f6nt\u00e4 ihailua ja kateutta.<\/p>\n\n\n\n
Enp\u00e4 ollut ennen tiennytk\u00e4\u00e4n esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 Jukka Kuoppam\u00e4kikin liittyy lempikaupunkini Sortavalan historiaan. Nimitt\u00e4in h\u00e4nen s\u00e4\u00e4tykiertoon selviytynyt, eli kansakoulun opettajaksi opiskellut ja papin tytt\u00e4ren nainut, pohjalainen torpparitaustainen isoisois\u00e4ns\u00e4 Eero M\u00e4kinen toimi Sortavalan seminaarin k\u00e4sity\u00f6nopettajana ja perusti virkansa ohessa Sortavalan maalaiskuntaan Helyl\u00e4\u00e4n tehtaan, joka valmisti kansakoululaitoksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n erilaisia tarvekaluja kuten pulpetteja ja harmoneja. Helyl\u00e4st\u00e4 harmonin tekotaito levisi my\u00f6s naapuriin Uukuniemelle.<\/p>\n\n\n\n
Luultavasti my\u00f6s maamme maalaiskansakoulujen sein\u00e4t aikoinaan t\u00e4ytt\u00e4neet h\u00f6yl\u00e4penkit ovat Helyl\u00e4n tehtaan tuotteita. Tuollaisesta vanhan hyv\u00e4n ajan h\u00f6yl\u00e4penkist\u00e4 olen haaveillut yritt\u00e4ess\u00e4ni tehd\u00e4 linnunp\u00f6ntt\u00f6j\u00e4. Muistelen jostain lukeneeni, ett\u00e4 kun Sortavalan seminaariin saapui miespuolisia kansakoulun k\u00e4sity\u00f6nopettajaksi t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4, niin he saivat ensit\u00f6ikseen teht\u00e4v\u00e4kseen valmistaa itselleen h\u00f6yl\u00e4penkin, jollainen ei kaltaiseltani tumpelolta synny.<\/p>\n\n\n\n
Helyl\u00e4n tehtaan perustaja Eero M\u00e4kinen kuoli nuorena ja h\u00e4nen poikansa Lauri, joka oli Jukka Kuoppam\u00e4en isois\u00e4, astui kyps\u00e4ss\u00e4 22 vuoden i\u00e4ss\u00e4 tehtaan johtajaksi. H\u00e4n oli nuori radikaali, joka muutti tehtaansa ty\u00f6ntekij\u00f6iden hallinnoimaksi tuotanto-osuuskunnaksi, jota toimenpidett\u00e4 varsinkin pankkimaailma piti selv\u00e4n\u00e4 sosialismina varsinkin, kun ty\u00f6ajat olivat lyhyemm\u00e4t kuin muissa tuotantolaitoksissa ja ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 oli siihen aikaan t\u00e4ysin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 pidetty per\u00e4ti kahden viikon kes\u00e4loma, jonka asian uskottiin johtavan yleiseen laiskotteluun. Niinp\u00e4 pankkimaailma painosti siihen, ett\u00e4 osuuskunta muutettiin osakeyhti\u00f6ksi.<\/p>\n\n\n\n
Mik\u00e4\u00e4n sosialisti Lauri Kuoppam\u00e4ki ei sent\u00e4\u00e4n ollut, sill\u00e4 h\u00e4n toimi jonkin aikaa Maalaisliiton kansanedustajana. H\u00e4n my\u00f6s piilotteli sis\u00e4llissodan aikaan tulevaa presidentti Ky\u00f6sti Kalliota asunnossaan Helsingiss\u00e4. Tosin jonkinlaista sympatiaa h\u00e4n kuitenkin tunsi punaisia kohtaan, sill\u00e4 kun h\u00e4n kuuli saksalaisten teloittaneen 20 punaista, masentui h\u00e4n niin, ett\u00e4 joutui puoleksi vuodeksi mielisairaalahoitoon.<\/p>\n\n\n\n
20 punaisen ampumisen taustalla oli se, ett\u00e4 saksalaiset olivat l\u00e4hett\u00e4neet kaksi upseeriaan neuvottelemaan punaisten kanssa n\u00e4iden antautumisesta, mutta antautumisen sijasta punaiset ampuivat n\u00e4m\u00e4 neuvottelijat. Sen j\u00e4lkeen saksalaiset pyysiv\u00e4t suojeluskuntaa toimittamaan heille 20 punaista. Kun luovutettavien omaiset k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t Lauri Kuoppam\u00e4en puoleen ja pyysiv\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 puuttumaan ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 tuntuvaan asiaan, niin t\u00e4m\u00e4 oli vakuuttanut, ettei luovutettavilla ole mit\u00e4\u00e4n vaaraa, jos he kerta ovat syytt\u00f6mi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n