Tuo eilen mainitsemani Rukaj\u00e4rventie-elokuva pohjautuu Antti Tuurin Rukaj\u00e4rvi-kirjasarjaan. Rukaj\u00e4rvest\u00e4 kirjoittaessaan Tuuri haastatteli mukana olleita sotilaita ja uskon h\u00e4nen kirjojensa perustuvan tositapahtumiin.<\/p>\n\n\n\n
Elokuvaversiossa on sitten asioita dramatisoitu. Filmin yksi j\u00e4rkytt\u00e4vimmist\u00e4 kohtauksesta on se, kun alikersantti Unto Saarinen ammutaan l\u00e4hes seulaksi er\u00e4\u00e4ll\u00e4 sillalla, jonka j\u00e4lkeen h\u00e4n putoaa jokeen ja melkein hukkuu. H\u00e4n kuitenkin pelastuu el\u00e4m\u00e4lle ja kertoo n\u00e4hneens\u00e4 veden alla Jumalan.<\/p>\n\n\n\n
Todellisuudessa Unto Saarinen oli k\u00f6rttil\u00e4inen ja sen vuoksi kuolemaa pelk\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n, mutta ihmisen armollisuutta my\u00f6s vihollista kohtaan korostava alikersantti Juho K\u00e4rkk\u00e4inen, joka todellisuudessa haavoittui per\u00e4ti kahdeksasta konekiv\u00e4\u00e4rin luodista, mutta pelastui ehk\u00e4 sen vuoksi, ett\u00e4 kylm\u00e4 jokivesi tyrehdytti veren vuodon.<\/p>\n\n\n\n
Olen kotoisin K\u00e4rkk\u00e4\u00e4l\u00e4n kyl\u00e4lt\u00e4, joka on saanut nimens\u00e4 K\u00e4rkk\u00e4isist\u00e4, mutta Juho K\u00e4rkk\u00e4inen ei ollut K\u00e4rkk\u00e4\u00e4l\u00e4n poikia, vaan kiuruvetinen is\u00e4nt\u00e4mies. Sen sijaan elokuvassa h\u00e4nt\u00e4 esitt\u00e4nyt Taisto Reimaluodon is\u00e4 on K\u00e4rkk\u00e4\u00e4l\u00e4n Sikasia; tosin h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 on Pieks\u00e4m\u00e4elt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4yttelij\u00e4 Taisto Reimaluodon olemus tuo mieleeni elokuvaohjaaja Edvin Laineen eik\u00e4 ihme, sill\u00e4 alun perin Laine oli sukunimelt\u00e4\u00e4n Bovellan ja Bovellan oli omaa sukuaan my\u00f6s Reimaluodon mummo. Bovellanit ovat pakolaisina Suomeen 1700-luvulla tulleita Ranskan hugenotteja. Hugenotit olivat protestantteja, joita katolisessa Ranskassa vainottiin aikoinaan.<\/p>\n\n\n\n
Bovellaan oli alun perin sukunimelt\u00e4\u00e4n my\u00f6s Kiuruvedell\u00e4 syntynyt Onni Palaste, joka muistetaan hyv\u00e4n\u00e4 kilpahiiht\u00e4j\u00e4n\u00e4, mutta varsinkin siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen vuonna 1967 ilmestynyt Rukaj\u00e4rven sissit lienee maailman ensimm\u00e4inen kaukopartioromaani. Sen j\u00e4lkeen samasta aiheesta on ilmestynyt muutama sata teosta. Muualla maailmassa kaukopartiokirjallisuutta ei esiinny.<\/p>\n\n\n\n