Eilen mainitun Jukka Kuoppam\u00e4en vaarin Lauri M\u00e4kisen pikkuveli oli is\u00e4ns\u00e4 mukaan nimetty Eero M\u00e4kinen, joka my\u00f6skin oli hyvin lahjakas. Nuorena Eero haaveili voimistelunopettajan urasta, mutta h\u00e4nen lankonsa taidemaalari Pekka Halonen huomasi t\u00e4m\u00e4n teknisen lahjakkuuden ja innosti h\u00e4net opiskelemaan insin\u00f6\u00f6riksi.<\/p>\n\n\n\n
Hyvin Eero M\u00e4kinen menestyi my\u00f6s insin\u00f6\u00f6rin\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 tuli vuorineuvos ja maamme kansallisaarteen Outokumpu oy:n pitk\u00e4aikainen toimitusjohtaja. M\u00e4kinen oli puoluekannaltaan kokoomuslainen ja toimi v\u00e4lill\u00e4 puolueen kansanedustajana ja ministerin\u00e4kin. Kokoomuslaisuudesta huolimatta h\u00e4n oli Urho Kekkosen hyv\u00e4 kaveri ja pahansuopana ihmisen\u00e4 ajattelen kaveruuden taustalla olleen my\u00f6s vaalirahoituskuvioiden.<\/p>\n\n\n\n
Vuorineuvos Eero M\u00e4kisen poika Jussi M\u00e4kinen oli h\u00e4nkin eritt\u00e4in lahjakas. Jussi kirjoitti ylioppilaaksi 17-vuotiaana ja valmistui valtiotieteen maisteriksi 20-vuotiaana. Kekkonen huomasi t\u00e4m\u00e4n kyvykkyyden ja nosti h\u00e4net sihteerikseen, joka kirjoitti Kekkosen puheita sek\u00e4 valmisteli Kekkosen ulkomaanvierailuja ja tapaamisia.<\/p>\n\n\n\n
Parikymppisen\u00e4 ulkoministeri\u00f6n palvelukseen siirtyneen M\u00e4kisen ensimm\u00e4inen ulkomaanteht\u00e4v\u00e4 oli l\u00e4hetyst\u00f6sihteerin\u00e4 toimiminen Moskovassa ja niinp\u00e4 h\u00e4n 24-vuotiaana k\u00e4vi yhdess\u00e4 Urho Kekkosen kanssa Suomen edustajina hautaamassa Stalinin. M\u00e4kinen oli jostain syyst\u00e4 Kekkosen erityissuojelussa eik\u00e4 alkoholismi ja julkihomous haitanneet h\u00e4nen urakehityst\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Olen kauan sitten lukenut Jussi M\u00e4kisen kirjan Keskustelen Kekkosen kanssa: Nelj\u00e4nnesvuosisata dialogia ja mieleeni j\u00e4i, ett\u00e4 kirjassaan h\u00e4n paljastaa, ett\u00e4 h\u00e4nen ja Kekkosen suhteen taustalla oli suuri salaisuus, jota h\u00e4n ei voi ikin\u00e4 kertoa. Itselleni ainakin syntyi ep\u00e4ilys, ett\u00e4 M\u00e4kinen vihjasi olevansa Kekkosen poika.<\/p>\n\n\n\n
1970-luvulla M\u00e4kinen toimi maamme It\u00e4vallan suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n\u00e4 ja olen kuullut, ett\u00e4 silloinen It\u00e4vallan liittokansleri Bruno Kreisky jossain puheessaan korosti sit\u00e4, miten viisaasti Suomi menetteli, kun l\u00e4hetti Jussi M\u00e4kisen Wieniin suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4ksi, koska Wien on eritt\u00e4in vapaamielinen kaupunki.<\/p>\n\n\n\n
Suomen suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n erilaiset tempaukset her\u00e4ttiv\u00e4t kuitenkin huomiota jopa vapaamielisess\u00e4 Wieniss\u00e4. M\u00e4kinen muun muassa ajoi kerran alasti moottoripy\u00f6r\u00e4ll\u00e4 poikayst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kanssa pitkin Sch\u00f6nbrunnin linnan puiston nurmikoita.<\/p>\n\n\n\n
Muistelenpa my\u00f6s lukeneeni diplomaatin ja Presidentinlinnan pitk\u00e4aikaisen linnanvoudin Arimo Raesteen muistelmateoksesta nimelt\u00e4\u00e4n Paroni von Raesteen ihmeelliset seikkailut, ett\u00e4 jollain virallisilla p\u00e4iv\u00e4llisill\u00e4 suurl\u00e4hettil\u00e4s M\u00e4kinen sijoitti illallisp\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 bokserinsa Attilan istumaan arvokkaammalle paikalle kuin maamme sotilasasiamiehen.<\/p>\n\n\n\n
Vuonna 1976 Kekkonenkin lopulta kyll\u00e4styi Jussi M\u00e4kisen vapaamielisyyteen ja kutsui h\u00e4net takaisin Suomeen. M\u00e4kinen kuoli maksasairauteen vuonna 1978 jo 49-vuotiaana.<\/p>\n\n\n\n