Sen k\u00e4sityksen olen saanut, ett\u00e4 Suonenjoen Pallon kasvatti taloustieteilij\u00e4 Patrizio Lain\u00e0 ei ole kovin huolissaan Suomen valtion velasta. Se ei ole kauhistuttavan suuri maailmanlaajuisesti asiaa tarkasteltaessa. Muistelen, ett\u00e4 Kiinan valtion velka on 300 % vuotuista bruttokansantuotetta enemm\u00e4n, Usa:n 150 % ja Eu-valtioden velka on keskim\u00e4\u00e4rin vain noin 80 % niiden bkt:sta. Muistelen my\u00f6s, ett\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin maailman valtioiden velat ovat 300 % valtioiden vuotuisesta bkt:sta.<\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 kerrotun perusteella tuntuu hirmuiselta, jos Suomi ja koko Eu on tekem\u00e4ss\u00e4 valtavaa talouspoliittista virhett\u00e4, kun ei ota samalla tavalla rohkeasti velkaa kansantalouden v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin tarpeisiin kuin muu maailma. Velkaa otettaessa kannattaa laskelmissa huomioida se, ett\u00e4 historiassa maapallon kansantuote on normaalisti kaksinkertaistunut 30 vuodessa ja samaan aikaan inflaatio on sy\u00f6nyt velkojen reaaliarvosta ison osan.<\/p>\n\n\n\n
Lis\u00e4ksi kannattaa huomioda se, ett\u00e4 ainakin 1900-luvun kaksi suursotaa rahoitettiin setelipainoja py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Tosin taitava osuuskauppamies V\u00e4in\u00f6 Tanner oli laskeskellut sikarilaatikkonsa kanteen, ettei suursotaa voi tulla, koska valtioiden rahat loppuvat nelj\u00e4ss\u00e4 kuukaudessa.<\/p>\n\n\n\n
Toisin kuitenkin k\u00e4vi. Esimerkiksi Suomen markan arvo putosi nelj\u00e4nnekseen vuodesta 1939 vuoteen 1946. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, tapahtuuko sama ilmi\u00f6 nykyisen suursodan seurauksena. Nyt maallamme on kansallisvarallisuutta noin 200.000 euron edest\u00e4 jokaista asukasta kohden ja valtion velkaa noin 30.000 euroa asukasta kohti. Luultavasti, jos suomalaisen velat laskisivat inflaation seurauksena muutamassa vuodessa vaikkapa nelj\u00e4nnekseen, iso osa velallisista olisi ikionnellisia tapahtuneesta.<\/p>\n\n\n\n
Kriisiaikoina valtiolla on tarvittaessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n koviakin keinoja taloutensa py\u00f6ritt\u00e4miseksi. Talvisodan j\u00e4lkeen, jolloin 400.000 evakkoa piti asuttaa ja armeija aseistaa seuraavaa sotaa varten, s\u00e4\u00e4dettiin ns. hetekkavero, jolloin varallisuudesta riippuen 2,5 %-20 % kansalaisten omaisuuden arvosta otettiin valtiolle. Ja kun sodan j\u00e4lkeen huomattiin, ett\u00e4 setelikoneita oli py\u00f6ritetty sodan rahoittamiseksi liian vauhdikkaasti, setelit leikattiin poikki ja toinen puolisko otettiin valtiolle pakkolainaksi. Pakkolainalle maksettiin korkoa 2 %, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 valtion ei tarvinnut maksaa takaisin kuin pienen osan velastaan, koska inflaatio laukkasi hurjasti. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4 voi katsoa, miten rahan arvo on vaihdellut Suomen historiassa:<\/p>\n\n\n\n