Kirja keih\u00e4\u00e4nheiton kaksinkertaisesta olympiavoittajasta ja moninkertaisesta maailmanenn\u00e4tysmiehest\u00e4 Jonni Myyr\u00e4st\u00e4 voisi olla puhdas sankaritarina. Suvussa ei tavallisesti luotettavien l\u00e4hteiden mukaan ollut ollut juoppoja tai alle kolmekyyn\u00e4r\u00e4is\u00e4 miehi\u00e4 kahdeksaan sukupolveen. Raitis ja reipas maalaisnuori k\u00e4vi ahkerasti koulunsa ja sai hyv\u00e4n todistuksen; ainoana miinuksena laulunumeron kohdalla oleva viiva.<\/p>\n\n\n\n
Itse h\u00e4n valotti my\u00f6hemmin sen verran nuoruuttaan Savitaipaleella, ett\u00e4 kertoi, ett\u00e4 \u201chiljaisena ja ujona en viihtynyt tansseissa enk\u00e4 y\u00f6nkulussa, enk\u00e4 siihen aikaan muodissa olleissa sakin tappeluissa.\u201d H\u00e4n siis pid\u00e4ttyisi el\u00e4m\u00e4st\u00e4, jota kutsutaan nyky\u00e4\u00e4n ns. hauskaksi el\u00e4m\u00e4ksi. Sen sijaan nuorukainen alkoi harrastamaan veljiens\u00e4 kanssa yleisurheilua ja her\u00e4tti jo nuorena huomiota monipuolisena lahjakkuutena.
Tukholman olympialaisissa 1912 vasta 20-vuotias Jonni Myyr\u00e4 j\u00e4i keih\u00e4\u00e4nheitossa kahdeksanneksi. Mitali meni yliastutun pitk\u00e4n heiton vuoksi. Vaikka suomalaiset eiv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 kilpailussa kultaa ottaneetkaan, menestyiv\u00e4t he muuten hyvin. My\u00f6hemmin suoritettiin molempien k\u00e4sien kilpailu ja siin\u00e4 Suomi otti per\u00e4ti kolmoisvoiton. Olympiakultaa voitti toinen Etel\u00e4-Karjalan poika, Julius Saaristo, joka kuusi vuotta my\u00f6hemmin j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseerina oli vaikuttamassa my\u00f6s Savitaipaleen kunnan sotatapahtumiin. Mainittakoon, ett\u00e4 vastapuolella punaisten johtajana toimi Kaarlo Koskelo, joka samoissa olympialaisissa voitti painissa kultaa.<\/p>\n\n\n\n
Toiseksi kahden k\u00e4den keih\u00e4\u00e4nheitossa tuli V\u00e4in\u00f6 Siikaniemi, joka ehk\u00e4 parhaiten tunnetaan aistillisuutta tihkuvan Asfalttikukka-iskelm\u00e4n sanoittajana ja jonka runoilijan ura katkesi liian nuorena. Vaimonsa kuoleman masentamana h\u00e4n alkoi harrastamaan kylm\u00e4ss\u00e4 vedess\u00e4 pitki\u00e4 uimaretki\u00e4 ja menehtyi vilustumisen seurauksena keuhkokuumeeseen. Kolmas kisassa oli Urho Peltonen, jolla my\u00f6s oli kulttuuritausta. H\u00e4n oli Johannes Linnankosken veljenpoika.
Tukholman olympialaisten j\u00e4lkeen Myyr\u00e4 oli lajissaan keih\u00e4\u00e4nheitossa maailman paras toistakymment\u00e4 vuotta. H\u00e4n voitti olympiakultaa sek\u00e4 1920 Antwerpenissa ett\u00e4 1924 Pariisissa. Antwerpenissa voitto oli sik\u00e4li t\u00e4p\u00e4r\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 ennen finaalia amerikkalainen kanssakilpailija heitti keih\u00e4\u00e4ns\u00e4 Myyr\u00e4n heittok\u00e4den kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4h\u00e4n, mutta kun luunsirpale oli poistettu ja k\u00e4si kunnolla sidottu, riuhtaisi sisuuntunut Jonni sen kes\u00e4n maailman k\u00e4rkituloksen ja varmaankin vastustajat olivat sen suorituksen j\u00e4lkeen jo psykologisestikin ly\u00f6tyj\u00e4. Siin\u00e4 kisassa poikamme ottivat ikimuistoisen neloisvoiton.
Nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin Myyr\u00e4 voitti kultaa ilman suurempaa dramatiikkaa, ellei sellaiseksi lueta sit\u00e4, ett\u00e4 ns \u201curheiluliiton herrat\u201d yrittiv\u00e4t pit\u00e4\u00e4 kuria joukkueessa ja kielsiv\u00e4t ns. y\u00f6juoksut. Se tietenkin provosoi osan joukkueesta, mm. Myyr\u00e4n tutustumaan l\u00e4hemmin Pariisin ilokatujen y\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n johdosta h\u00e4irik\u00f6ilt\u00e4 ev\u00e4ttiin p\u00e4iv\u00e4rahat. Ne tosin palautettiin v\u00e4hin \u00e4\u00e4nin sen j\u00e4lkeen kun renttuporukassa aktiivisesti vaikuttanut Paavo Nurmi oli voittanut viisi kultaa.
On paljon mahdollista, ett\u00e4 jos sodan vuoksi perutut olympialaiset olisi j\u00e4rjestetty vuonna 1916 olisi Myyr\u00e4 voittanut lajinsa silloinkin ja jos ns. \u201curheiluliiton herrat\u201d olisivat sallineet Myyr\u00e4n osallistua vuoden 1928 kisoihin, olisi h\u00e4n ollut kova luu siell\u00e4kin. Ja jopa kahdessa lajissa, sill\u00e4 edellisen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 h\u00e4n heitti kiekossa maailman k\u00e4rkituloksen. Mutta Myyr\u00e4 on kuuden kullan mies vain teoriassa.
Myyr\u00e4 menestyi my\u00f6s urheilun ulkopuolella. Jo 25-vuotiaana h\u00e4net valittiin Savitaipaleen kunnallislautakunnan esimieheksi, joka oli er\u00e4\u00e4nlainen sen ajan kunnanjohtaja. Lis\u00e4ksi selv\u00e4ss\u00e4 uraputkessa oleva mies oli my\u00f6s suojeluskuntajohtaja, pankinjohtaja ja liikemies; Myyr\u00e4 yritti nimitt\u00e4in hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 urheilijan mainettaan perustamalla keih\u00e4it\u00e4 valmistavan tehtaan. Liiketoimet eiv\u00e4t onnistuneet ja mies yritti v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 konkurssin lainaamalla hallustaan olleesta kunnan kassasta rahaa summan, joka vastasi Savitaipaleen kunnan budjetista kolmannesta. Nykyrahassa summa olisi noin 40.000 euroa.<\/p>\n\n\n\n
Siit\u00e4 lainauksesta tuli sittemmin melkoinen sotku eik\u00e4 Myyr\u00e4 en\u00e4\u00e4 koskaan k\u00e4ynyt Suomessa. H\u00e4nen poikansa tosin k\u00e4vi sotien alla, mutta olen kuullut, ett\u00e4 h\u00e4netkin olisi mukiloitu is\u00e4ns\u00e4 kotiseudulla. Ilmeisesti lainojen takaajat olivat hyvin katkeralla mielell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n