{"id":2642,"date":"2024-09-18T08:31:56","date_gmt":"2024-09-18T08:31:56","guid":{"rendered":"https:\/\/uusi.koivistoinen.net\/?p=2642"},"modified":"2024-09-18T11:26:42","modified_gmt":"2024-09-18T11:26:42","slug":"maiju-lassila","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2024\/09\/18\/maiju-lassila\/","title":{"rendered":"Maiju Lassila"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tietooni on saatettu, ett\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten julkaisemani ahdistava kuva sis\u00e4llissodan aikaisesta joukkoteloituksesta on julkaistu Jaakko Paavolaisen kirjassa Tasavallan vuodet 1917- 1987. Tammi 1987. s.13 luku Kansalaissota. Alun perin kuva on ollut er\u00e4\u00e4ss\u00e4 yksityisalbumissa normaalien perhekuvien joukossa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Voi olla, ett\u00e4 Paavolaisen kirjan kuvaan liittyy t\u00e4m\u00e4 arvokas ja hillitty Finnasta l\u00f6ytyv\u00e4 kuva kansalliskirjailija Algot Untolan, eli Algoth Tiet\u00e4v\u00e4isen\u00a0eli Maiju Lassilan eli Irmari Rantamalan\u00a0maahanpanijaisista, joka kuva todistaa, ett\u00e4 valokuvaaja oli tilattu paikalle ikuistamaan Suomenlinnassa Ty\u00f6mies-lehden viimeisen p\u00e4\u00e4toimittajan teloitusta. Voi olla, ett\u00e4 sama kuvaaja ikuisti samalla reissulla my\u00f6s kahdeksan tuntemattomaksi j\u00e4\u00e4neen miehen ampumisen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Untolan teloitusta oli tullut seuraamaan my\u00f6s joukko maamme sivistyneist\u00f6n edustajia, sill\u00e4 porvariston keskuudessa Untola oli vihattu mies, koska h\u00e4n oli luokkapetturi. H\u00e4n oli ollut vuoteen 1916 asti Nuorsuomalaisen puolueen mies, joka puolue oli nykyisen Kokoomuksen edelt\u00e4j\u00e4, mutta vaihtoi sitten leiri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Untolan teloitus tosin ep\u00e4onnistui sik\u00e4li, ett\u00e4 h\u00e4n kuoli jo laivamatkalla suunnitellulle ampumispaikalle. Kuolemasta on monta erilaista tarinaa. Yhden mukaan h\u00e4net t\u00f6n\u00e4istiin laivan kannelta mereen ja ammuttiin sinne. Toisen kertomuksen mukaan kirjailija ensiksi rukoili kannella ja hypp\u00e4si sitten itse veteen. Er\u00e4\u00e4n version mukaan ammutun rinnalla roikkui risti, jonka luoti l\u00e4visti. Mutta on my\u00f6s kerrottu, ettei vainajassa ollut luodinreik\u00e4\u00e4, vaan h\u00e4n kuoli syd\u00e4nkohtaukseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Untola loppusijoitettiin Santahaminassa punikkien joukkohautaan. My\u00f6hemmin ainakin tarinan mukaan Suomen puolustusvoimat perusti haudan p\u00e4\u00e4lle sikalan. Vuonna 1939 kirjailijan j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset kuitenkin siirrettiin joukkohaudasta Hietaniemen hautausmaalle, jolle pystytettiin my\u00f6s muistolaatta.<br>\u00a0<br>Kansalliskirjailijan itsens\u00e4 lis\u00e4ksi kuvassa esiintyy joukko maamme johtavan sivistyneist\u00f6n edustajaa, jotka olivat l\u00e4hteneet seuraamaan kansalliskirjailijan teloitusta. Siin\u00e4 joukossa oli jopa kansalliskirjailijan kustantaja, joka vasta teloitusmatkalla tapasi kirjailijansa ensi kerran.<br>\u00a0<br>Siunatuksi lopuksi kerron sen, ett\u00e4 kansalliskirjailijan viimeinen kirjallinen tuote\u00a0on tehnyt minuun syv\u00e4n vaikutuksen. Ennen viimeist\u00e4 matkaansa Algot Untola\u00a0kirjoitti hyvin tervej\u00e4rkisen testamentin, jossa h\u00e4n selke\u00e4sti osoitti loppunsa l\u00e4hell\u00e4kin pystyneens\u00e4 erottamaan olennaisen ep\u00e4olennaisesta. Lassilan yst\u00e4v\u00e4perheelle osoitettu viimeinen kirjallinen kannanotto koski h\u00e4nen perunoidensa tulevaisuutta, ja mik\u00e4p\u00e4 sen olennaisempi asia onkaan t\u00e4ss\u00e4 ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuin potaatit.<br>\u00a0<br>Lainaan tekstin Juha Hurmeen kirjasta &#8221;Hullu&#8221;, ja h\u00e4nen mukaansa alla olevat rivit soveltuisivat vaikka jouluevankeliumiksi:<br><em>\u00a0&#8221;\u2026Pyyd\u00e4n Teit\u00e4 ottamaan omakseni kaikki peruni, niin kiinte\u00e4n kuin irtaimen omaisuuden. Kiinteimist\u00f6\u00e4 minulla on se kaupungilta vuokraamani perunapalsta. Kun syksyll\u00e4 tein melkein kuukauden ty\u00f6t\u00e4 y\u00f6t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4ess\u00e4ni ja k\u00e4rryymullalla kallioille lis\u00e4tess\u00e4ni ja kulutin rahoja lannan ostoon, niin haluaisin sen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 Teille, koskapa miehenne kanssa sanoitte haluavanne perunapalstaa. Menk\u00e4\u00e4 siis kiireesti kaupungin viljelyskonttoriin ja ilmoittakaa, ett\u00e4 A. Rantala haluaa viljell\u00e4 palstaansa, ja ett\u00e4 on siemenet.<br><\/em><br><em>Asunnostani l\u00f6yd\u00e4tte nelj\u00e4st\u00e4 laatikosta s\u00e4\u00e4stetyt siemenperunat. Ottakaa ne ja perik\u00e4\u00e4 talonmiehen lainaamat perunat lis\u00e4ksi. Jos ette perunapalstaa ota, tai saa, niin ottakaa edes perunat sy\u00f6d\u00e4ksenne tuttujenne kanssa. &#8221;<\/em><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"590\" height=\"327\" src=\"https:\/\/koivistoinen.net\/wp-content\/uploads\/2024\/09\/kuva-1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2643\" srcset=\"https:\/\/koivistoinen.net\/wp-content\/uploads\/2024\/09\/kuva-1.png 590w, https:\/\/koivistoinen.net\/wp-content\/uploads\/2024\/09\/kuva-1-300x166.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 590px) 100vw, 590px\" \/><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tietooni on saatettu, ett\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten julkaisemani ahdistava kuva sis\u00e4llissodan aikaisesta joukkoteloituksesta on julkaistu Jaakko Paavolaisen kirjassa Tasavallan vuodet 1917- 1987. Tammi 1987. s.13 luku Kansalaissota. Alun perin kuva on ollut er\u00e4\u00e4ss\u00e4 yksityisalbumissa normaalien perhekuvien joukossa. Voi olla, ett\u00e4 Paavolaisen kirjan kuvaan liittyy t\u00e4m\u00e4 arvokas ja hillitty Finnasta l\u00f6ytyv\u00e4 kuva kansalliskirjailija Algot Untolan, eli [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2642","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2642","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2642"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2642\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2646,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2642\/revisions\/2646"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2642"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2642"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2642"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}