Vaikka pelk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 el\u00e4mme lopunaikoja, niin siit\u00e4 huolimatta sattuneesta syyst\u00e4 mietin jalkapalloilua, sill\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on vain pieni osa tuota pelien kuningasta. Eilen Helsingin Sanomien aikojen takaa palstalla oli 50 vuoden takainen Martti Kosman haastattelu, koska h\u00e4net oli juuri valittu Suomen maajoukkueen manageriksi.<\/p>\n\n\n\n
Kosma oli v\u00e4rik\u00e4s persoona, joka antoi mieleen j\u00e4\u00e4vi\u00e4 haastatteluja. Eilisess\u00e4 jutussakin h\u00e4n kertoi, ett\u00e4 ”\u201dOn hyv\u00e4 antaa raflaavia lausuntoja. Sanon nyt vain, ett\u00e4 annan joka otteluun etuk\u00e4teen vain tasapelilausunnon. Tavoite on tietenkin oltava. Turhaanhan l\u00e4htisin sitten leikkiin mukaan. En lupaa Ruotsin tavoittamista. Sit\u00e4 ei kuitenkaan puhelimitse tavoiteta. Sen voin sanoa, ett\u00e4 olemme nyt kahdeksan vuotta Ruotsia j\u00e4ljess\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Minusta tuo Kosman n\u00e4kemys siit\u00e4, ett\u00e4 Suomi oli per\u00e4ti kahdeksan vuotta Ruotsia j\u00e4ljess\u00e4 ei ole koko totuus. Nimitt\u00e4in Suomen jalkapallomaajoukkue voitti 1960-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 kaksikin kertaa Pohjoismaiden mestaruuden, joka nyky\u00e4\u00e4n tuntuu uskomattomalta asialta.<\/p>\n\n\n\n
Siihen aikaan joukkuetta valmensi Olavi Laaksonen. Koska jalkapallohalleja ei silloin ollut eik\u00e4 varaa ollut etel\u00e4n leireihin, niin Laaksonen m\u00e4\u00e4r\u00e4si pelaajansa hiiht\u00e4m\u00e4\u00e4n talvisin, ja niinp\u00e4 jalkapallomaajoukkuettamme kutsuttiinkin hiiht\u00e4jiksi eik\u00e4 huuhkajiksi kuten nyky\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Ruotsi oli vuoden 1958 MM-kisoissa hopealla, eli se oli silloinkin lajissa maailman huipulla, mutta niin siin\u00e4 kuitenkin k\u00e4vi, ett\u00e4 fyysiset hiiht\u00e4j\u00e4t pystyiv\u00e4t heid\u00e4t voittamaan kaksikin kertaa Pohjoismaiden mestaruusotteluissa. Puhutaan, ett\u00e4 silloisilla maajoukkuemiehill\u00e4 oli niin kova kunto, ett\u00e4 heid\u00e4t olisi voinut huoletta komentaa juoksemaan Helsingist\u00e4 Ouluun.<\/p>\n\n\n\n
Vaikka Martti Kosma pelasi ja valmensi Kuopiossa, niin h\u00e4n oli syntyj\u00e4\u00e4n Sortavalassa syntynyt Karjalan poika. Osittain Kuopion jalkapallomenestyksen selitt\u00e4\u00e4 evakkoreell\u00e4 tulleet vahvistukset. Esimerkiksi maajoukkueenkin kantaviin voimiin kuulunut Leo Houtsosen suku on Suistamosta ja juonikas savolaisen jalkapalloilun ruumiillistuma Antero ”Ahtaan Paekan Ana” Kostilainen on syntynyt Impilahdella.<\/p>\n\n\n\n
Vaikka lapset ja jopa naiset saattavat t\u00e4m\u00e4n lukea, niin en malta olla kertomatta, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4ss\u00e4 hastattelussa manageri Martti Kosma kertoi, ett\u00e4 h\u00e4net on palkattu maajoukkueeseen panemaan asiat kuntoon, mutta lis\u00e4si, ett\u00e4 jos maajoukkueen asiat voisi saada panemalla kuntoon, niin ne olisivat jo kunnossa. Vaikka pelk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 el\u00e4mme lopunaikoja, niin siit\u00e4 huolimatta sattuneesta syyst\u00e4 mietin jalkapalloilua, sill\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on vain pieni osa tuota pelien kuningasta. Eilen Helsingin Sanomien aikojen takaa palstalla oli 50 vuoden takainen Martti Kosman haastattelu, koska h\u00e4net oli juuri valittu Suomen maajoukkueen manageriksi. Kosma oli v\u00e4rik\u00e4s persoona, joka antoi mieleen j\u00e4\u00e4vi\u00e4 haastatteluja. Eilisess\u00e4 jutussakin h\u00e4n kertoi, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2733","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2733","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2733"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2733\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2734,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2733\/revisions\/2734"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2733"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2733"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2733"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
https:\/\/www.hs.fi\/historia\/art-2000010747978.html<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"