Kupsin Suomen mestaruuden synnytt\u00e4m\u00e4 kohu velloo maamme jalkapallon yst\u00e4vien keskuudessa. Erityist\u00e4 huomiota on vellovassa keskustelussa kiinnitetty siihen, miten Kuopion Keskuskent\u00e4ll\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n ensi kes\u00e4n\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n Euroliigan otteluita.<\/p>\n\n\n\n
Apu-lehden haastatteleman jalkapalloasiantuntija Jari Virtasen<\/strong> mielest\u00e4 Keskuskent\u00e4n puu-, metalli- ja telttahirvityksess\u00e4 ei voi pelata, koska se ei t\u00e4yt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n mahdollisia kriteerej\u00e4, joten toivottavasti t\u00e4ss\u00e4 asiassa ei en\u00e4\u00e4 naatita<\/em>, vaan laakastaan<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Itse tunnen sen verran kalakukkokaupungin historiaa, ett\u00e4 ep\u00e4ilen, ettei Keskuskent\u00e4ll\u00e4 pelata viel\u00e4 moneen vuoteen Euroliigan otteluja, koska Kuopion talous on tiukoilla ja vanhusten vaipat priorisoidaan kentt\u00e4remontin edelle, joka oikein onkin.<\/p>\n\n\n\n Mutta Kupsilla ei ole asian vuoksi syyt\u00e4 huoleen, koska ottelut voidaan vallan mainiosti pelata Helsingiss\u00e4 ja tarvittaessa jopa Olympiastadionilla, jos Pallokent\u00e4n katsomokapasiteetti ei riit\u00e4 vaikkapa siin\u00e4 tilanteessa, ett\u00e4 Kups kohtaa FC Barcelonan monimiljon\u00e4\u00e4rit. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa kannattaa muistaa se, ett\u00e4 savolaisia ja savolaisten j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4, eli Kalle P\u00e4\u00e4talon kielell\u00e4 siki\u00f6it\u00e4, asuu laskujeni mukaan nyky\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla kuin Kuopion seudulla.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa, jossa Kuopion kaupungilta vaaditaan rahaa jalkapalloharrastuksen tukemiseen, kannattaa my\u00f6s muistaa kokemukset kalliin Kuopio-hallin rakentamisesta 1980-luvulla, jota hanketta esimerkiksi valtuuston silloinen puheenjohtaja ja innokas urheilumies voimistelunopettaja Matti Karttunen vastusti raivoisasti taloussyill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Ja kallishan se hanke eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 oli. Aluksi hallin arvioitiin maksavan huikeat 10 miljoonaa markkaa, ja niinp\u00e4 Karttunen valitti asiasta hallinto-oikeuteen, joka varmasti oikein olikin. Turhaan Karttunen ei valittanut. Hanketta saatiin sen avulla lyk\u00e4tty\u00e4 niin pitk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 lopulta laitos maksoi 100 miljoonaa markkaa eli kymmenen kertaa suunniteltua enemm\u00e4n. Niinp\u00e4 Matti Karttunen kertoi muistelmakirjassaan olleensa kaupungin kallein valtuutettu. 1980-luvun markka vastasi muuten melkein nykyist\u00e4 euroa. <\/p>\n\n\n\n