Olen yh\u00e4 entist\u00e4kin enemm\u00e4n kateellinen norjalaisille. Ensiksi he ovat nyky\u00e4\u00e4n hiiht\u00e4jin\u00e4 suomalaisia parempia ja toiseksi he n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tekev\u00e4n parempia elokuvia kuin meik\u00e4l\u00e4iset. Eilen todistimme rouvan kanssa norjalaisen elokuvatuotannon korkeaa tasoa, kun olimme ainoina Suonenjoen Kino Riossa katsomassa erinomaisen filmin Quislingin viimeisist\u00e4 p\u00e4ivist\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n
Tosin kyseisen elokuvan katsojam\u00e4\u00e4r\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t onneksi olevan kasvusuunnassa, koska edellisess\u00e4 n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, joka oli ollut Kino Rion ensi-ilta, ei ollut ollut yht\u00e4\u00e4n katsojaa. Quisling-elokuva soveltuu mainioksi opetuselokuvaksi varsinkin kaikille lakimiehen, vankilapapin tai psykologin urasta kiinnostuneille, joten kaikkien opettajien kannattaa t\u00e4m\u00e4 seikka huomioida.\u00a0<\/p>\n\n\n\n
Vidkun Quisling eli traagisen el\u00e4m\u00e4n. H\u00e4n oli koulunsa kaikkien aikojen lahjakkain oppilas, josta tuli kuitenkin maansa vihatuin mies. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 Ahti Karjalainen oli kuulemma Mikkelin lyseon historian lahjakkain oppilas ja ett\u00e4 jos toisen maailmansodan j\u00e4lkeinen historia olisi mennyt pikkuisen eri rataa, olisi Karjalaisesta saattanut tulla Suomen Quisling.<\/p>\n\n\n\n
Quisling suoritti Norjan historian parhaimmilla arvosanoilla upseerintutkinnon vuonna 1911. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n Wikipedian mukaan toimi 1912 Norjan apulaissotilasasiamiehen\u00e4 Pietarissa sek\u00e4 toimi humanitaarisessa avussa Kansainliiton pakolaisasiain p\u00e4\u00e4valtuutetun, Fridtjof Nansenin, avustusjoukoissa Neuvostoliitossa 1925\u20131929, eli teki h\u00e4n paljon hyv\u00e4\u00e4kin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n.\u00a0<\/p>\n\n\n\n
Ihmettelen, ettei Quislingin lakimies vedonnut oikeudessa p\u00e4\u00e4miehens\u00e4 aiempiin rooliin varsinkin Ukrainan n\u00e4lk\u00e4isten pelastajana. Siihenkin lakimies olisi voinut vedota, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4mies k\u00e4rsi posttraumaattisesta stressireaktiosta sen vuoksi, ett\u00e4 h\u00e4n oli n\u00e4hnyt ukrainalais\u00e4itien sy\u00f6v\u00e4n lapsiaan.\u00a0<\/p>\n\n\n\n
Wikipedian mukaan ”Quisling tuomittiin maanpetturuudesta ja teloitettiin ampumalla Akershusin linnoituksessa. Oikeudenk\u00e4ynnin aikana Quislingia kidutettiin suorittamalla h\u00e4nelle eritt\u00e4in tuskallinen aivotutkimus. Teloituksen toimeenpanijana oli vastarintaliike Milorgin oman sotilaspoliisin keskuudestaan arvalla valitsema osasto.<\/p>\n\n\n\n
Tuomio her\u00e4tti osin ristiriitaisia tunteita, koska Norja oli poistanut kuolemanrangaistuksen jo vuonna 1901. Quislingin saama tuomio perustui maanpakolaishallituksen antamaan asetukseen, jonka lainmukaisuus oli monien mielest\u00e4 kyseenalainen.”\u00a0<\/p>\n\n\n\n
Norjassa teloitettiin toisen maailmansodan j\u00e4lkeen 45 ihmist\u00e4. Suomi sen sijaan selvisi sotasyyllisyysoikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 ilman kuolemantuomioita. Muistelen, ett\u00e4 virallisten tilastojen mukaan sota-aikana meill\u00e4 teloitettiin my\u00f6s 45 oman maan kansalaista. Tosin ammuttujen satojen desanttien ja vakoilijoiden joukossa saattoi my\u00f6s olla suomalaisia.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 Quislingin viimeisten p\u00e4ivien traileri: https:\/\/www.finnkino.fi\/event\/304764\/title\/quisling_viimeiset_p%C3%A4iv%C3%A4t\/<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Olen yh\u00e4 entist\u00e4kin enemm\u00e4n kateellinen norjalaisille. Ensiksi he ovat nyky\u00e4\u00e4n hiiht\u00e4jin\u00e4 suomalaisia parempia ja toiseksi he n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tekev\u00e4n parempia elokuvia kuin meik\u00e4l\u00e4iset. Eilen todistimme rouvan kanssa norjalaisen elokuvatuotannon korkeaa tasoa, kun olimme ainoina Suonenjoen Kino Riossa katsomassa erinomaisen filmin Quislingin viimeisist\u00e4 p\u00e4ivist\u00e4.\u00a0 Tosin kyseisen elokuvan katsojam\u00e4\u00e4r\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t onneksi olevan kasvusuunnassa, koska edellisess\u00e4 n\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, joka oli […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2871","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2871","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2871"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2871\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2872,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2871\/revisions\/2872"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2871"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2871"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2871"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}