Asiaa tutkittuani olen tullut lopputulemaan, ett\u00e4 menestyksek\u00e4st\u00e4 on suuri alun perin savolainen Sikasten-suku. Jopa Amerikasta asti l\u00f6ytyy suuri ja menestynyt intiaanien Sikasten sukuhaara, joka on perua silt\u00e4 ajalta, kun savolaisia muutti 1600-luvulla Delawareen ja yst\u00e4vystyi siell\u00e4 alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6n kanssa, jonka edustajat my\u00f6s olivat kovia saunomaan, tosin he kutsuivat saunojaan hikimajoiksi.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s sotilaina Sikaset ovat kunnostautuneet. Esimerkiksi, kun Suonenjoen ainut veljessodan taistelu k\u00e4ytiin Lempyyn kyl\u00e4ll\u00e4, olivat Sikaset hyvin edustettuina kummallakin puolella ja kummaltakin puolelta surmattiin tapahtumien seurauksena yksi Sikanen. N\u00e4yttelij\u00e4 Taisto Reimaluoto on kertonut, ett\u00e4 h\u00e4nen vaarinsa Esa Sikanen oli hyvin kova mies, joka itki viimeksi silloin, kun kantoi ammutun veljens\u00e4 ruumiin riiheen.<\/p>\n\n\n\n
Nyt minulle on selvinnyt, ett\u00e4 jopa Kadettikoulun sein\u00e4ll\u00e4, jolle on ripustettu suurimpien suomalaisten sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6iden kuvat, on ripustettu my\u00f6s yhden Sikasen kuva. H\u00e4n on Tampereen taisteluissa punaisia johtanut Hugo Salmela, joka tosin alkuper\u00e4iselt\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n oli Sikas-Huugo. H\u00e4n oli sukunsa etel\u00e4savolaista sukuhaaraa, joka ei omistanut maata ja hankki sen vuoksi elantonsa It\u00e4-Suomen mekaanisen puunjalostuksen palveluksessa.<\/p>\n\n\n\n
Minulle on j\u00e4\u00e4nyt ep\u00e4selv\u00e4ksi mill\u00e4 perusteella kotkalainen sahaty\u00f6mies ja harrastelijan\u00e4yttelij\u00e4 Salmela \u00e4\u00e4nestettiin punaisten t\u00e4rkeimm\u00e4n rintaman komentajaksi, mutta Tuomas Hopun kirjan Hugo Salmela – vallankumouksen sanansaattaja luettuani uskon, ett\u00e4 harrastelijan\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4 h\u00e4n osasi hyvin n\u00e4ytell\u00e4 sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00e4. Lis\u00e4ksi h\u00e4n n\u00e4ytti hyvin kunnolliselta ja rehelliselt\u00e4 miehelt\u00e4, jollainen h\u00e4n uskovaisen kodin kasvattina varmaan olikin.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s Hugon veli Akseli oli valokuvista p\u00e4\u00e4tellen hyvin kunnollinen mies. H\u00e4n haavoittui pahasti jo ennen varsinaisen veljessodan alkamista Parikkalan aseman taistelussa marraskuussa 1917. Hugo-veli l\u00e4hetti veljelleen Kotkasta kirjeen, jossa ylisti t\u00e4m\u00e4n urhoollisuutta, mutta seuraavan kirjeen s\u00e4vy olikin jo toinen, kun oli selvinnyt, ett\u00e4 Akseli olikin taistellut Parikkalan pit\u00e4j\u00e4n Kankaan kyl\u00e4n suojeluskunnan riveiss\u00e4 Simpeleen tehtaiden punakaartia vastaan. Hugo Salmelan vanhemmat ja sisarukset asuivat tapahtuma-aikaan Parikkalassa.<\/p>\n\n\n\n
Suuri humanisti Yrj\u00f6 Kallinen, joka tuomittiin veljessodan aikana nelj\u00e4 kertaa kuolemaan, vaikka oli pasifisti ja kerran jopa vietiin kuopan reunalle ammuttavaksi, mutta j\u00e4tettiin ampumatta sen j\u00e4lkeen, kun teloitusryhm\u00e4n johtaja alkoi itkem\u00e4\u00e4n Kallisen j\u00e4\u00e4hyv\u00e4ispuheen kuultuaan, k\u00e4ytti Suomen sis\u00e4llissodasta nimityst\u00e4 veljessota, ja Hopun kirjan luettuani ymm\u00e4rr\u00e4n veljessodan olevan ihan hyv\u00e4n nimen.<\/p>\n\n\n\n