{"id":3476,"date":"2025-07-27T07:02:14","date_gmt":"2025-07-27T07:02:14","guid":{"rendered":"https:\/\/uusi.koivistoinen.net\/?p=3476"},"modified":"2025-07-27T07:02:14","modified_gmt":"2025-07-27T07:02:14","slug":"suomen-hiihto-ja-lansi-pohja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2025\/07\/27\/suomen-hiihto-ja-lansi-pohja\/","title":{"rendered":"Suomen hiihto ja L\u00e4nsi-Pohja"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuonna 1998 Pentti Jussila julkaisi upean paksun maamme hiihtohistoriaa k\u00e4sittelev\u00e4n kirjan Suomen hiihto ja sen avattuani riemastuin kerrassaan, kun jo teoksen alkulehdill\u00e4 kerrotaan, ett\u00e4 hiihtourheilu saapui Suomeen 1800-luvun loppupuolella, jolloin perustettiin Helsingin Hiihtoseura, Kuopion Hiihtoseura, Rovaniemen Hiihtoseura sek\u00e4 hiihtoseura Suonenjoen K\u00e4rkk\u00e4\u00e4l\u00e4n kyl\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vaikka Suomen hiihto-kirja on moraalisesti ylent\u00e4v\u00e4 teos, niin kyll\u00e4 sielt\u00e4 l\u00f6ytyy siistitty kevyt versio my\u00f6s Esa Rossin hiihtotallin miesten kilpailumatkasta Ruotsin L\u00e4nsi-Pohjaan, jonka kotiseuruhistoriallisista syist\u00e4 rohkenen t\u00e4h\u00e4n lainata, koska tarinan keskeiset vaikuttajahenkil\u00f6t Eino Olkinuora ja Kalle Jalkanen olivat Suonenjoen poikia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kirjassa muudan me\u00e4nkielinen silminn\u00e4kij\u00e4 todistaa seuraavaa, josta todistuksesta lainaan pienen osan:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8221;Net tilasit br\u00e4nviinaa ja met se J\u00f6stan kanssa katoma siin\u00e4 ko net alkavat juomhan. Hunteerama, ett\u00e4 annethan suomalaisten jua, pian aikaa saama itte voitot sill\u00e4 lailla. Ja met J\u00f6stan kanssa aloma kantamhan niile suomalaisille sit\u00e4 br\u00e4nviinaa \u00e4mp\u00e4rill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kolome p\u00e4iv\u00e4\u00e4 net vain s\u00f6it ja joit se Olkihuora ja Alakulli ja se kolomaski suomalainen, jonka nimen p\u00e4\u00e4le met emm\u00e4 J\u00f6stan kanssa milh\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4se. Eiv\u00e4t ne ota yhth\u00e4n tr\u00e4\u00e4ninkhi\u00e4k\u00e4\u00e4n. Sivakat vain sait seisoa yhess\u00e4 kasossa siin\u00e4 hotelin nurkala.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sillon met J\u00f6stan kanssa keksimm\u00e4, ett\u00e4 hommathaan viel\u00e4 niile suomalaisille naiset, niin juova ja naiva ittes\u00e4 niin heikhon kunthon, ette priisit j\u00e4\u00e4v\u00e4 Ruothin. Ja niin met J\u00f6stan kanssa haimma niille suomalaisille naiset. Ja sitte ne s\u00f6it ja joit ja net nait. Ja sivakhoin net ei koskenheetkaan.&#8221;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kaikesta huolimatta Suomen miehet lopulta veiv\u00e4t kilpailussa kaikki priisit. Kalle Jalkasta ei tarinassa mainita nimelt\u00e4, vaan puhutaan vain p\u00f6yd\u00e4n alla makaavasta miehest\u00e4, jonka nimen p\u00e4\u00e4lle kertoja ei p\u00e4\u00e4se, mutta Jalkasen el\u00e4m\u00e4nkertateoksessa kerrotaan, ett\u00e4 Kalle oli innokas L\u00e4nsi-Pohjan k\u00e4vij\u00e4 ja ett\u00e4 viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n j\u00e4lkeenkin p\u00e4in sik\u00e4l\u00e4iset hiihtoihmiset muistelivat miehen iloista luonnetta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"https:\/\/www.antikvaari.fi\/teos\/suomen-hiihto\/62a2fc24eaa1ec176c35b286?srsltid=AfmBOops-J6Jq9rCXQFHLcdtRujRFkvQh7ubZQnpJ1hhVPwPRU2y6iDs\">https:\/\/www.antikvaari.fi\/teos\/suomen-hiihto\/62a2fc24eaa1ec176c35b286?srsltid=AfmBOops-J6Jq9rCXQFHLcdtRujRFkvQh7ubZQnpJ1hhVPwPRU2y6iDs<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vuonna 1998 Pentti Jussila julkaisi upean paksun maamme hiihtohistoriaa k\u00e4sittelev\u00e4n kirjan Suomen hiihto ja sen avattuani riemastuin kerrassaan, kun jo teoksen alkulehdill\u00e4 kerrotaan, ett\u00e4 hiihtourheilu saapui Suomeen 1800-luvun loppupuolella, jolloin perustettiin Helsingin Hiihtoseura, Kuopion Hiihtoseura, Rovaniemen Hiihtoseura sek\u00e4 hiihtoseura Suonenjoen K\u00e4rkk\u00e4\u00e4l\u00e4n kyl\u00e4lle. Vaikka Suomen hiihto-kirja on moraalisesti ylent\u00e4v\u00e4 teos, niin kyll\u00e4 sielt\u00e4 l\u00f6ytyy siistitty kevyt [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3476","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3476","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3476"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3476\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3477,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3476\/revisions\/3477"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3476"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3476"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3476"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}