Parikymment\u00e4 vuotta sitten kirjoitin silloisella blogillani, joka h\u00e4visi Ukrainan sodan alkaessa nettiavaruuteen, Esa Rossin sala-ammattilaishiiht\u00e4jien L\u00e4nsi-Pohjan hupimatkasta ja silloin er\u00e4s Suonenjoella syntynyt ysikymppinen entinen huippuhiiht\u00e4j\u00e4 soitti huvittuneena ja kertoi, ett\u00e4 nuinhan se silloin meni. L\u00e4nsi-Pohjan hiihtokisat p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t kilpailukauden ja Rossin tallin miehet ottivat silloin asiat v\u00e4h\u00e4n rennommin.<\/p>\n\n\n\n
H\u00e4n my\u00f6s kertoi voittaneensa vuoden 1948 olympiakarsinnat, mutta kisoihin h\u00e4nt\u00e4 ei kuitenkaan huolittu. Viralliseksi syyksi ilmoitettiin julkisuuteen, ett\u00e4 koska h\u00e4n oli haavoittunut sodassa keuhkoihin, ei h\u00e4n tulisi vuoristo-oloissa menestym\u00e4\u00e4n. Tosiasiassa h\u00e4nt\u00e4 ei voitu kisoihin valita, koska h\u00e4n istui olympialaisten aikaan tutkintovankeudessa sotarikoksesta ep\u00e4iltyn\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Tapausten kulku oli ollut se, ett\u00e4 jollain pitk\u00e4ll\u00e4 talvisella partioretkell\u00e4 oli esimiehelt\u00e4 tullut tiukka m\u00e4\u00e4r\u00e4ys, ett\u00e4 vankeja ei saa sitten ottaa eik\u00e4 niit\u00e4 oltu otettu, vaikka antautuneita oli paljon. Tuomiota hiihtohuipulle ei kuitenkaan asiasta lopulta tullut. Olisiko syyn\u00e4 ollut se, ettei Neuvostoliittoa silloin kiinnostanut sotavankiensa kohtalot; kovin hyvin heit\u00e4 ei edes omassa maassaan otettu vastaan, kun he palasivat sotavankeudesta.<\/p>\n\n\n\n
Harmittaa, etten kehdannut kysell\u00e4 asiasta enemp\u00e4\u00e4, sill\u00e4 nyt mietin, ett\u00e4 liittyik\u00f6 tapaus rautalampilaisen vuoden 1952 hiihtoviestin olympiavoittaja Urpo Korhosen kirjoissaan kertomiin Rukaj\u00e4rven sissien tapahtumiin. Korhonen kertoi muistaakseni kirjassaan Sissin\u00e4 Rukaj\u00e4rvell\u00e4, kuinka h\u00e4nkin alle kaksikymppisen\u00e4 poikana joutui tekem\u00e4\u00e4n haavoittuneen vihollissotilaan armomurhan, koska er\u00e4maa oloissa muuta vaihtoehtoa ei ollut.<\/p>\n\n\n\n