{"id":3557,"date":"2025-08-29T09:31:09","date_gmt":"2025-08-29T09:31:09","guid":{"rendered":"https:\/\/uusi.koivistoinen.net\/?p=3557"},"modified":"2025-08-29T09:31:09","modified_gmt":"2025-08-29T09:31:09","slug":"aunuksen-retkelaisten-muistomerkki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2025\/08\/29\/aunuksen-retkelaisten-muistomerkki\/","title":{"rendered":"Aunuksen retkel\u00e4isten muistomerkki"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mietinp\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kuuluu Salmissa ainakin viel\u00e4 kymmenen vuotta sitten pystyss\u00e4 olleelle ns. Aunuksen retkell\u00e4 kaatuneiden muistomerkille. Uutisissa on nimitt\u00e4in kerrottu, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on alettu tuhota suomalaisten pystytt\u00e4mi\u00e4 sotamuistomerkkej\u00e4, koska niiden katsotaan olevan fasismia ylist\u00e4vi\u00e4. L\u00e4hell\u00e4 it\u00e4rajaa Ihantalassakin isossa luonnonkivess\u00e4 sek\u00e4 suomeksi ett\u00e4 ven\u00e4j\u00e4ksi lukenut teksti &#8221;Kunnia sankareille&#8221; on raaputettu \u00e4skett\u00e4in pois. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin voimassa sopimus siit\u00e4, ett\u00e4 kummankin puolen muistomerkkej\u00e4 suojellaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kymmenisen vuotta sitten Salmin suunnalla liikkuessani hiljennyin vuonna 1919 Aunuksen retkell\u00e4 kaatuneiden ns. heimosoturien muistomerkill\u00e4 ja h\u00e4mm\u00e4stelin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 muistopaasi oli s\u00e4ilynyt ihan vatupassissa maailmanhistoriallisten tapahtumien suunnattomassa vy\u00f6ryss\u00e4 l\u00e4hes sadan vuoden ajan.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Aunuksen karjalankielinen nimi on tahattoman osuvasti Anus, ja retkell\u00e4 t\u00e4h\u00e4n paikkaan, joka meni suoraan sanottuna p\u00e4in persett\u00e4, sai surmansa l\u00e4hes 400 suomalaista pient\u00e4 harmaata miest\u00e4. Kaikkiaan noin 600 meik\u00e4l\u00e4isi\u00e4 kaatui erilaisilla sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeisill\u00e4 heimoretkill\u00e4; nyky\u00e4\u00e4nh\u00e4n heimosotia k\u00e4yd\u00e4\u00e4n onneksi vain l\u00e4hinn\u00e4 Afrikan sarven suunnalla, sill\u00e4 Ukrainan sotaa Putin ei ole perustellut heimoasialla vaan denatsifikaatiolla, demilitarisaatiolla, denarkomanisaatiolla ja dehomonisaatiolla.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Aunuksen retken muistomerkki pystytettiin vuonna 1929 ja hanketta johti tuleva kenraali Paavo Talvela, joka oli johtanut aikanaan my\u00f6s Aunuksen retke\u00e4. Talvelan el\u00e4m\u00e4kerran mukaan muistomerkin hinnaksi tuli 70.000 silloista markkaa, joka nykyrahassa on vain noin 20.000 euroa. Suuren osan kuluista maksoi Talvela itse. Satunnaisen matkailijan kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomio siihen, ett\u00e4 iso osa vainajista oli nykyajan mittapuun mukaan lapsisotilaita. Siihen viittaa my\u00f6s paadessa oleva kirjoitus &#8221;Kaaduitte nuorna n\u00e4hdess\u00e4 huomenen ruskon, puolesta maanne, puolesta heimoususkon&#8221;.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nykyajan mittapuun mukaan moisen heimoususkoa ylist\u00e4v\u00e4n s\u00e4keen laatijan mentaalihygienian tila vaikuttaa hyvin arveluttavalta. Ep\u00e4ilen, ett\u00e4 teksti on l\u00e4ht\u00f6isin Uuno Kailaan kyn\u00e4st\u00e4. Aunuksen retkell\u00e4 oli mukana my\u00f6s 18-vuotias heinolalainen lukiolaispoika Uuno Salonen, joka my\u00f6hemmin muutti sukunimens\u00e4 Kailaaksi. Aunuksen retki oli tulevalle runoilijalle traumaattinen kokemus, koska er\u00e4\u00e4n taistelun aikana h\u00e4nen toverinsa haavoittui alavatsaan ja pyysi Uuno Kailaalta armonlaukausta. Kailas ei siihen pystynyt, vaan h\u00e4n karkasi linjasta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">H\u00e4net saatiin my\u00f6hemmin kiinni ja k\u00f6ytettiin puuhun pikaoikeuden istunnon ajaksi. H\u00e4nt\u00e4 ei kuitenkaan tuomittu ammuttavaksi karkuruudesta, kuten tapana oli, vaan rangaistukseksi h\u00e4n joutui seisomaan puoli vuorokautta aidanpylv\u00e4\u00e4seen sidottuna, joka rangaistus kes\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4skiaikaan vastaa l\u00e4hes kuolemantuomiota.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 kannattaa palauttaa mieleen, mit\u00e4 mielt\u00e4 tervej\u00e4rkinen karjalaisukko oli heimosotureista muistaakseni er\u00e4\u00e4n Arvo Tuomisen kirjan mukaan. Is\u00e4nt\u00e4 Jegor Andronoff sanoi heimosoturi Armas Eskolalle jo elokuussa 1918, ett\u00e4 &#8221; Turhaan te nuoret innokkaat Suomen pojat nyt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 olette. Ette te Karjalan asiaa ratkaise, henkenne vaan menet\u00e4tte ja saatte taattonne suremaan&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><a href=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEjk9aaKO4N-h5N27bkX6eta2fA-t6ynIUNysC5i3GYJvM68IHQ4cP4yLGWdK2_Dz9-T5OeA_H464TPJd2k1jHh-6VszzjrCK1sQ0DWxnq_g0xrPXjFTqUP2zcPoPyO2jMd65tAkA_yWvF7JnPmGB8nVCIZ5n44VkW9SJAM6cDE2ercVp9VYiYlv2Ejjc68\/s701\/Salminmuistomerkki.jpg\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEjk9aaKO4N-h5N27bkX6eta2fA-t6ynIUNysC5i3GYJvM68IHQ4cP4yLGWdK2_Dz9-T5OeA_H464TPJd2k1jHh-6VszzjrCK1sQ0DWxnq_g0xrPXjFTqUP2zcPoPyO2jMd65tAkA_yWvF7JnPmGB8nVCIZ5n44VkW9SJAM6cDE2ercVp9VYiYlv2Ejjc68\/s320\/Salminmuistomerkki.jpg\" alt=\"\"\/><\/a><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mietinp\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kuuluu Salmissa ainakin viel\u00e4 kymmenen vuotta sitten pystyss\u00e4 olleelle ns. Aunuksen retkell\u00e4 kaatuneiden muistomerkille. Uutisissa on nimitt\u00e4in kerrottu, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on alettu tuhota suomalaisten pystytt\u00e4mi\u00e4 sotamuistomerkkej\u00e4, koska niiden katsotaan olevan fasismia ylist\u00e4vi\u00e4. L\u00e4hell\u00e4 it\u00e4rajaa Ihantalassakin isossa luonnonkivess\u00e4 sek\u00e4 suomeksi ett\u00e4 ven\u00e4j\u00e4ksi lukenut teksti &#8221;Kunnia sankareille&#8221; on raaputettu \u00e4skett\u00e4in pois. T\u00e4ss\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3557","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3557","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3557"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3557\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3558,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3557\/revisions\/3558"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3557"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3557"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3557"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}