Keskim\u00e4\u00e4rin kes\u00e4isin v\u00e4lirauhan ajan kuorma-autoilijat pystyiv\u00e4t ajamaan kuukaudessa kahdeksan reissua Rovaniemen ja Petsamon v\u00e4lill\u00e4. Talvella ja kelirikkoaikaan reissuja ajettiin puolet v\u00e4hemm\u00e4n. Pentti Ruuska on kirjassaan laskenut, ett\u00e4 jos vuoden aikaan kuorma-autoilija pystyi ajamaan 52 edestakaista matkaa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 kuuden tonnin kuormalla, niin h\u00e4n ansaitsi 171.600 silloista markkaa, joka on vajaat 60.000 nykyeuroa. Kuormasta maksettiin yleens\u00e4 noin 0,50 markkaa kilolta.<\/p>\n\n\n\n
Sisu kuorma-auto maksoi uutena 99.840 markkaa, Chervolet 67.000 markkaa, h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4-Ford 57.086 markkaa ja ei-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4-Ford 45.775 markkaa. H\u00e4vitt\u00e4j\u00e4-Fordin kaasuttajassa oli jokin lis\u00e4laite, olisiko ollut jonkinlainen turbo, joka muutti moottorin \u00e4\u00e4nen h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4m\u00e4iseksi ujellukseksi, joka lis\u00e4si moottorin tehoja. Kannattavaa siis oli rahdinajo v\u00e4lirauhan aikaan, koska uuden kuormaauton hinnan pystyi hankkimaan parhaimmillaan kolmessa kuukaudessa. Bensakin oli halpaa, koska se maksoi siihen aikaan vajaan euron litralta.<\/p>\n\n\n\n
Se puute Ruuskan laskelmissa on, ett\u00e4 J\u00e4\u00e4merentien parhaan auton eli Patanokka-Volvon hintaa ei kerrota. Ruotsalaiset osasivat jo ennen sotaa tehd\u00e4 hyvi\u00e4 autoja. Patanokka-Volvossa oli per\u00e4ti 95 hevosvoimaa eli jonkin verran enemm\u00e4n kuin muissa autoissa ja niinp\u00e4 se kiipesi helposti Magneettim\u00e4ess\u00e4kin, johon moni muu auto hyytyi.<\/p>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4ss\u00e4ni laskeskelen ihan ep\u00e4virallisesti, ett\u00e4 Suomen bruttokansantuote asukasta kohti oli vuonna 1940 noin kuudesosa nykyisest\u00e4, josta voisi arvioida, ett\u00e4 suomalaisen keskipalkka oli noin 600 euroa kuussa, joka nyky\u00e4\u00e4n oikeuttaisi toimeentulotukeen.<\/p>\n\n\n\n