J\u00e4\u00e4merentiell\u00e4 oli v\u00e4lirauhan aikaan liikenteess\u00e4 noin 2.000 kuorma-autoa, mutta keskim\u00e4\u00e4rin niist\u00e4 noin 30 % oli remontissa. Varsinkin kytkimet ja jarrut olivat koetuksilla m\u00e4kisell\u00e4 tiell\u00e4. My\u00f6s renkaita j\u00e4m\u00e4hteli varsinkin etel\u00e4n miehill\u00e4 paljon ja he ihmetteliv\u00e4t, miksi Lapin miesten renkaat kestiv\u00e4t. Lopulta salaisuus selvisi. Lapin miehet olivat havainneet, ett\u00e4 kuumentuneet renkaat eiv\u00e4t kest\u00e4neet ja niinp\u00e4 he ymm\u00e4rsiv\u00e4t pit\u00e4\u00e4 matkan varrella taukoja. <\/p>\n\n\n\n
Sota-aikana kumista oli koko Euroopassa pulaa, koska kumipuut kasvoivat etel\u00e4ss\u00e4. Saksalaiset alkoivat valmistaa synteettist\u00e4 kumia kivihiilest\u00e4, mutta muistelen lukeneeni, ett\u00e4 synteettinen kumi ei kest\u00e4nyt kunnolla pakkasta. Neuvostoliitossa kumipulaa yritettiin sen sijaan ratkaista kasvattamalla kumivoikukkia. Niist\u00e4 voitiin saada kumia jopa 400 kiloa hehtaarilta, vaikkakin prosessi oli ty\u00f6l\u00e4s. Suomessa priorisoitiin voikukan hy\u00f6dynt\u00e4minen siten, ett\u00e4 sen juurista valmistettiin kahvin vastiketta, jota pidettiin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4 tuotteena kuin kumia.<\/p>\n\n\n\n
Itsekin olen miettinyt kumivoikukan kasvatukseen siirtymist\u00e4, koska olen havainnut, ett\u00e4 varsinkin entisell\u00e4 mansikkamaalla voi kukka menestyy erinomaisen hyvin. Kumivoikukan viljelymahdollisuuksia n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tutkivan nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s rengasvalmistaja Bridgestone, joka varmaankin yritt\u00e4\u00e4 parantaa imagoaan tuomalla markkinoille luomukumin.<\/p>\n\n\n\n