Eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Urho Kekkonen on historiamme suurmiehi\u00e4, mutta kyll\u00e4 h\u00e4nen toiminnastaan l\u00f6ytyy tietoja, jotka saavat ilmeeni hyvin mietteli\u00e4\u00e4ksi. Esimerkiksi Katri Merikallion kirjassa Tarja Halonen \u2013 Er\u00e4\u00e4n aktivistin tarina kerrotaan, ett\u00e4 Urho Kekkonen oli kiinnostunut romanien asioiden j\u00e4rjestelemisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Lainaan nyt suoraan Halos-kirjaa, jossa kerrotaan, ett\u00e4 syksyll\u00e4 1942 toimiessaan Siirtov\u00e4en huollon keskuksen johtajana h\u00e4n totesi, ett\u00e4 mustalaisia varten lienee perustettava keskitysleiri, eih\u00e4n niist\u00e4 muuten selvi\u00e4. Kekkonen oli tarmokas ja aikaansaapa hallintomies ja niinp\u00e4 1943 tammikuussa aloitti toimintansa ensimm\u00e4inen romanimiehille tarkoitettu leiri ja my\u00f6s romaninaiset saivat vastaavanlaisen leirin.<\/p>\n\n\n\n
Huomenna on itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4 ja niinp\u00e4 kannattaa muistaa, ett\u00e4 viime sotien aikaan Suomessa asui noin 3.000 romania, joista 300 miest\u00e4 palveli Suomen armeijassa ja jostain muistelen lukeneeni, ett\u00e4 30 heist\u00e4 olisi kaatunut. Uskon, ett\u00e4 iso osa romaneista palveli hevosmiehin\u00e4 ja heill\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4 rooli korpisotureidemme huollossa tiett\u00f6mien taipaleiden takana. Ilmeisesti Hietaniemen hautausmaalla on maailman ainut romanisotilaille pystytetty sankarimuistomerkki, joka onkin poikkeuksellisen hieno.<\/p>\n\n\n\n
Heikki H\u00e4iv\u00e4ojan veist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 muistomerkiss\u00e4 on kuvattuna rikkoutunut k\u00e4rrynpy\u00f6r\u00e4, jonka akseli muodostaa ristin. K\u00e4rrynpy\u00f6r\u00e4 kuvaa romanien kiert\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja sen rikkoutuminen symboloi kuoleman katkaisemaa matkaa. Risti puolestaan on voitonmerkki kuolemasta. Muistomerkin alustassa lukee suomeksi ja romaniksi \u201dSodissa 1939 – 1945 kaatuneiden romanien muistoksi\u201d.<\/p>\n\n\n\n
Sik\u00e4li Kekkosen keskitysleirihankkeen tuomittavuutta lievent\u00e4\u00e4 se, ettei h\u00e4n varmaankaan suunnitellut Saksan mallin mukaisia keskitysleirej\u00e4, vaikka k\u00e4yttikin leireist\u00e4 samaa kammottavaa nimityst\u00e4, vaan h\u00e4n tarkoitti ty\u00f6leirej\u00e4, jollaisille sijoitettiin sota-aikana irtolaisia ja ns. huonomaineisia naisia. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 en malta olla kertomatta, ett\u00e4 nuoruudessani kulkulaitosten ja yleisten t\u00f6iden ministeri\u00f6st\u00e4, joka sota-aikana huolehti ty\u00f6leireist\u00e4, k\u00e4ytettiin kansan keskuudessa hieman halventavaa nimityst\u00e4 kulkumiesten ja yleisten naisten ministeri\u00f6.<\/p>\n\n\n\n
Esimerkiksi Savossa Lapinlahdella toimi naisten ty\u00f6leiri eik\u00e4 siell\u00e4 ilmeisesti pidetty yll\u00e4 kovaa kuria, vaan sinne sijoitetut saivat liikkua kyl\u00e4ll\u00e4 sangen vapaasti. Pekka Niiranen kertoo kirjassaan Ty\u00f6leirien saaristo, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n asian sai tuta konkreettisesti rintamalta lomalle saapunut Heikki Rissanen, joka t\u00f6rm\u00e4si nelj\u00e4\u00e4n rotevaan leiril\u00e4iseen, jotka olivat heti alkajaisiksi ilmoittaneet, ett\u00e4 ”Nyt t\u00e4lt\u00e4 Suomen soltulta katsotaan munat”.<\/p>\n\n\n\n
Rissanen oli juossut pakoon m\u00f6killeen, mutta p\u00e4\u00e4si kertomansa mukaan naisista eroon vain heitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 heille oman reppunsa saaliiksi. Rissanen oli viel\u00e4 vuosia my\u00f6hemmin valittanut, ett\u00e4 repussa oli mustasta p\u00f6rssist\u00e4 ostetut tuliaiset: nelj\u00e4 metri\u00e4 mustaa miesten pukukangasta kahvipaketti. Heikki Rissaseen kohdistunut t\u00f6rke\u00e4 seksuaalinen h\u00e4irint\u00e4tapaus ei ole komedia vaan tragedia, joka tekee osaltaan ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi Me Too-liikkeen nykyisen suosion.<\/p>\n\n\n\n
Minusta Hietaniemen romanien sankarimuistomerkki on niin hieno, ett\u00e4 siihen t\u00e4ytyy viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 tutustumassa. Muistomerkki sijaitsee l\u00e4hell\u00e4 marsalkka Mannerheimin hautamuistomerkki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n