{"id":3959,"date":"2026-01-28T09:28:50","date_gmt":"2026-01-28T09:28:50","guid":{"rendered":"https:\/\/uusi.koivistoinen.net\/?p=3959"},"modified":"2026-01-28T14:35:54","modified_gmt":"2026-01-28T14:35:54","slug":"pauli-pitkanen-ja-latu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/2026\/01\/28\/pauli-pitkanen-ja-latu\/","title":{"rendered":"Pauli Pitk\u00e4nen ja Latu"},"content":{"rendered":"\n

PAULI PITK\u00c4NEN JA LATU<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/a><\/figure>\n\n\n\n

(Kuva Finna\/Kuopion Kulttuurihistoriallinen museo)<\/p>\n\n\n\n

Paul (Pauli) Einar Pitk\u00e4nen (2. joulukuuta 1911 Nilsi\u00e4 \u2013 28. syyskuuta 1941 Siilinj\u00e4rvi) oli suomalainen maastohiiht\u00e4j\u00e4 ja maailmanmestari. Pitk\u00e4nen voitti per\u00e4ti kolme kultaa hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa, kaksi Lahdessa vuonna 1938 ja yhden Zakopanessa vuonna 1939. Vuoden 1938 kisoissa h\u00e4n voitti kullat 18 kilometrin matkalla ja 4 \u00d7 10 kilometrin viestiss\u00e4. Vuonna 1939 h\u00e4n voitti kultaa 4 \u00d7 10 kilometrin viestiss\u00e4 yhdess\u00e4 Olavi Alakulpin, Eino Olkinuoran ja Klaus Karppisen kanssa sek\u00e4 sijoittui 18 kilometrin matkalla 11:nneksi.<\/p>\n\n\n\n

Antti Heikkinen julkaisi vuonna 2022 kirjan Latu, joka kertoo t\u00e4m\u00e4n per\u00e4ti kolminkertaisen hiihdon maailmanmestarin tarinan. Vaikka Pitk\u00e4nen oli nilsi\u00e4l\u00e4inen, niin kyll\u00e4 h\u00e4n kuitenkin suonenjokelaisen Rossin tallin mies oli ja h\u00e4n harjoitteli paljon Iisvedell\u00e4 Rossin huvilalla, joka toimi my\u00f6s maamme huippujen valmennuskeskuksena. Latu-kirja oli varmaankin tarkoitettu sotakirjaksi, mutta siit\u00e4 huolimatta se valittiin vuoden urheilukirjaksi.<\/p>\n\n\n\n

Pauli Pitk\u00e4nen kaatui jatkosodan alussa, mutta h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 oli pahasti katkolla jo talvisodan aikana, koska h\u00e4n oli mukana Laatokan Pet\u00e4j\u00e4saaren taistelussa. Siin\u00e4 taistelussahan suomalaiset saivat ainoan kerran viime sotien aikaan m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen taistella viimeiseen mieheen. Niin my\u00f6s sitten tapahtui.<\/p>\n\n\n\n

Pet\u00e4j\u00e4saarta puolusti Rantasalmen ja Nilsi\u00e4n miehist\u00e4 koottu komppania, joka noudatti loppuun asti annettua k\u00e4sky\u00e4 ja saareen viimeisin\u00e4 j\u00e4\u00e4neet 46 rantasalmelaista ja 23 nilsi\u00e4l\u00e4ist\u00e4 katosivat j\u00e4ljett\u00f6miin. Ilmeisesti saaren vallanneet puna-armeijalaiset ty\u00f6nsiv\u00e4t vainajat avantoon.<\/p>\n\n\n\n

Kolmikertainen maailmanmestari nilsi\u00e4l\u00e4inen Pauli Pitk\u00e4nen oli my\u00f6s Pet\u00e4j\u00e4saaressa, mutta h\u00e4n haavoittui jalkaan kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen saaren menett\u00e4mist\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4jille ja selvisi hengiss\u00e4 talvisodasta. Wikipedia kertoo Pitk\u00e4sen vaiheista jatkosodassa seuraavaa:<\/p>\n\n\n\n

”Jatkosodan alkaessa kes\u00e4ll\u00e4 1941 Pitk\u00e4nen l\u00e4hti vapaaehtoisena kotirintaman teht\u00e4viin. Nilsi\u00e4n suojeluskuntalaiset olivat 18. elokuuta er\u00e4\u00e4ss\u00e4 koulussa j\u00e4rjestelem\u00e4ss\u00e4 kuntansa kaatuneiden varusteita. Niist\u00e4 l\u00f6ytyi k\u00e4sikranaatti, ja sit\u00e4 k\u00e4sitelless\u00e4 Pitk\u00e4nen huomasi sen syttyv\u00e4n. H\u00e4n aikoi heitt\u00e4\u00e4 kranaatin ikkunasta ulos, mutta pihalla oli lapsia leikkim\u00e4ss\u00e4. Muut rynt\u00e4siv\u00e4t huoneesta ulos, mutta invalidikepin avulla liikkunut Pitk\u00e4nen ehti vain heitt\u00e4yty\u00e4 lattialle makaamaan, ennen kuin kranaatti r\u00e4j\u00e4hti. H\u00e4n sai vaikeita vammoja ja kuoli sairaalassa kuusi viikkoa my\u00f6hemmin 28. syyskuuta 1941.”<\/p>\n\n\n\n

Antti Heikkisen Latu-kirjassa kerrotaan, miten kolme viikkoa aiemmin kaatunut Pitk\u00e4sen hyv\u00e4 yst\u00e4v\u00e4 olympiasankari Kalle Jalkanen tulee noutamaan hiihtokaverinsa mukaansa autuaammille hiihtoladuille eik\u00e4 tuota kohtaa pysty silm\u00e4t kuivana lukemaan.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 lis\u00e4tietoa Pauli Pitk\u00e4sest\u00e4: Pauli Pitk\u00e4nen \u2013 Wikipedia<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

PAULI PITK\u00c4NEN JA LATU (Kuva Finna\/Kuopion Kulttuurihistoriallinen museo) Paul (Pauli) Einar Pitk\u00e4nen (2. joulukuuta 1911 Nilsi\u00e4 \u2013 28. syyskuuta 1941 Siilinj\u00e4rvi) oli suomalainen maastohiiht\u00e4j\u00e4 ja maailmanmestari. Pitk\u00e4nen voitti per\u00e4ti kolme kultaa hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa, kaksi Lahdessa vuonna 1938 ja yhden Zakopanessa vuonna 1939. Vuoden 1938 kisoissa h\u00e4n voitti kullat 18 kilometrin matkalla ja 4 \u00d7 10 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3959","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3959","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3959"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3959\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3964,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3959\/revisions\/3964"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3959"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3959"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/koivistoinen.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3959"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}